Page 10 - Alueviesti_51

10

Keskiviikko joulukuun 19. 2007

N

äin adventin aikaan tulee miettineeksi sitä hä-

tää, mitä ympärillämme on. Joukossamme on

yksinäisiä vanhuksia, jotka eivät pääse edes

ulos, kun ei ole auttajaa. Kaivattaisiin myös ystävää,

jolle kertoa mietteitään tai muistojaan. Olisi hyvä, jos

joku tulisi lukemaan vaikkapa joululehteä, kun itse ei

näe. Vanhusten kohdalla tarpeita on monia. Tarvitaan

arjen auttajaa, tarvitaan henkistä tukea, siis tarvitaan

ihmistä lähelle.

On perheitä, joissa on aineellista hätää. Rahaa ei ole

riittävästi välttämättöminkään hankintoihin. Lapset

tarvitsevat ruokaa ja vaatteita. He tarvitsevat myös ra-

haa harrastuksiinsa. Vanhempien mieli on murheelli-

nen, kun oma lapsi ei voi saada sitä, mitä muilla lap-

silla ja nuorilla on, ja oma lapsi kokee olevansa erilai-

nen kuin muut ikätoverinsa. On myös koteja, joissa

vanhempien voimavarat ovat vähissä. Kodissa voi olla

henkistä hätää, joka johtuu mielenterveyden häiriöistä,

riippuvuusongelmista tai muusta vakavasta syystä. Näi-

den perheiden lapset tarvitsevat turvallista aikuista, jo-

ka tukisi ja hoivaisi heitä silloin, kun omat vanhemmat

eivät siihen kykene.

Masentunut ja yksinäinen ihminen odottaa toista ih-

mistä lähelleen. Puhelinsoittokin olisi suuri ilonaihe.

Kun kukaan ei ota yhteyttä, tuntuu siltä kuin kukaan ei

välittäisi. Kun on tarpeeksi kauan yksin omassa kolos-

saan, ei enää uskallakaan lähteä muiden ihmisten jouk-

koon.Tarvitaan lähimmäistä, tukihenkilöä antamaan

toivoa ja iloa elämään.

Hätää on siis monenlaista. Mietitäänpä yhdessä, mitä

voisimme tehdä. Miten voisimme luoda Vammalasta ja

myöhemmin Sastamalasta kotikaupungin, jossa jokai-

sen olisi turvallista asua. Uskon ja tiedän, että kaupun-

gistamme löytyy monia hyväsydämisiä ihmisiä, jotka

haluavat olla hyviä lähimmäisiä tarvitseville. Tarvitaan

vain ihmistä tai ihmisryhmää, joka kokoaa nämä hy-

vät sydämet yhteen, ja sitten lähdetään yhdessä miet-

timään, mitä apua tarvitaan ja kuka olisi sopiva mihin-

kin toimintaan. Joku haluaa olla varamummu tai -pap-

pa lapsille, jotka tarvitsevat tukea ja seuraa. Toinen ha-

luaa tehdä käsillään työtä ja mielellään siivoaa naapurin

mummun kodin kuntoon. Reipas eläkeläinen, joka on

vielä terve, voi mielellään tehdä lumityöt ikäihmisen pi-

hassa, jos naapurin voimat eivät enää riitä. Nuori hoito-

alasta haaveileva saa hyvää kokemusta hoivatyöstä toi-

miessaan ikäihmisen tai sairaan tukena.

Aineellisen avun antamisesta hyvä esimerkki on tem-

paus pääkaupunkiseudulla, jossa järjestettiin talvitak-

kien keräys ja tuloksena oli suuret määrät hyviä takke-

ja tarvitseville. Jotain tämän tyyppistä voisimme myös

täällä kehitellä.

Nyt on vain syytä miettiä, kuka tai mikä taho oli-

si asian alkuunpanija. Kuka tai mikä taho lähtisi orga-

nisoimaan ja yhdistämään voimavaroja, joiden turvin

saataisiin turvaa ja apua tarvitseville. Tampereella on

Mummonkammari-toimintaa, joka auttaa monia kau-

punkilaisia. Jotain sentyyppistä voitaisiin saada täällä-

kin aikaan.

Hyvää tahtoa ja hyviä sydämiä löytyy, kunhan vain joku

taho alkaa asiaa järjestellä.

Pirkko Lahtinen

Joulun-

alus-

mietteitä

Anttoora jatkaa

vapaaehtoisen

maanpuolustuksen

neuvottelukunnassa

Valtioneuvosto on asettanut

yleisistunnossa 13.12. vapaa-

ehtoisen maanpuolustuksen

neuvottelukunnan kuluvaksi

eduskuntakaudeksi. Neuvot-

telukunnan puheenjohtajaksi

nimettiin varapuhemies Sep-

po Kääriäinen ja varapuheen-

johtajaksi maaherra Anneli

Taina. Vammalalainen Marjo

Anttoora jatkaa neuvottelu-

kunnan jäsenenä.

Neuvottelukunnan asema

perustuu lakiin vapaaehtoi-

sesta maanpuolustuksesta, jo-

ka astuu voimaan ensi vuoden

alusta. Neuvottelukunta toi-

mii vapaaehtoisen maanpuo-

lustuksen yhteensovittamis-

ta, ohjaamista ja kehittämistä

varten puolustusministeriön

apuna ja sen yhteydessä.

Neuvottelukunta kutsuu

pysyviä asiantuntijoita sekä

asettaa alueellisia tai toimi-

alakohtaisia neuvottelukuntia

sen omaa toimikautta vastaa-

vaksi ajaksi.

Joulukorttirahat hyvään tarkoitukseen

Aukusti Vatanen

Elokuusta alkaen Ammatti-

opisto Luovi -nimen alla toi-

minut Hoikan opisto ja Hoi-

kan kuntoutuskeskus laittoi-

vat joulukorttirahansa hyvään

tarkoitukseen.

Vammalalaisen Muistolan

koulun erityisluokat ottivat

jouluisissa tunnelmissa vas-

taan 1000 euron lahjoituk-

sen.

- Joulukorttirahojen lah-

joituspäätöksen jälkeen itse

kohde löytyi helposti. Olem-

me tehneet Muistolan erityis-

koululuokkien kanssa ennen-

kin yhteistyötä, joten tiesim-

me rahan menevän hyvään

tarkoitukseen, kertoo Am-

mattiopisto Luovin Vamma-

lan koulutuspäällikkö Reetta

Kettunen.

- Todella mukava yllätys,

että meille suotiin tällainen

lahjoitus. Rahat menevät ai-

nakin osaksi harjaantumis-

luokkien keväällä Virroilla pi-

dettävään leirikouluun, ker-

too Muistolan koulun rehtori

Mauri Esko.

Muistolan koulussa on

noin 60 erityisoppilasta.

Muutama oppilas on yleis-

opetuksen joukossa, mutta

suurin osa on heille tarkoi-

tetuissa ryhmissä. Koulus-



ta löytyy muun muassa neljä

lievästi ja keskivaikeasti ke-

hitysvammaisille tarkoitettua

luokkaa.

Suurin tavoite monille näis-

tä oppilaista on harjaantua sel-

viämään päivittäisestä elämäs-

tä omatoimisesti.

He valmistuvat toivon mu-

kaan tulevaisuudessa johon-

kin ammattiin ja pystyvät elä-

mään itsenäisesti.

- Lahjoituksen kohdet-

ta mietittäessä haluttiin löy-

tää kohde Vammalan alueelta.

Toinen kriteeri oli, että koh-

teen pitää liittyä jotenkin eri-

tyisopetukseen. Toivon mu-

kaan rahat menevät oppilai-

den koulutyön ulkopuolisiin

elämyksiin, kertoo Ammatti-

opisto Luovin aluejohtaja Ka-

ti Halonen.

Erityisopisk lijat ovat

viihtyneet Muistolassa

Harjaantumisluokilla opiske-

levat erityisoppilaat aloittivat

opiskelun Muistolassa syksyl-

lä 2006, kun heille valmistui

opiskelutilat Muistolan kou-

luun tehdyssä remontissa. Op-

pilaat tulivat Hopun koululta.

- Erityisluokkien oppilaat

ovat sopeutuneet hienosti jouk-

koon. Yleisopetuksen oppilaat

ovat ottaneet heidät hyvin vas-

taan, kertoo Mauri Esko.

- Ennen Muistolaan siir-

tymistä oli ilmassa ennakko-

luuloja, mutta kaikki on su-

junut mukavasti, kertoo oppi-

laiden mukana Hopulta tullut

erityisluokkien opettaja Matti

Jokinen.

Yleisopetuksen ja erityis-

luokkien opetusta on myös

integroitu mahdollisuuksi-

en mukaan niin, että oppilaat

toimivat yhdessä. Koulun juh-

lissa ja välitunneilla oppilaat

ovat olleet yhdessä alusta alka-

en. Tämän lisäksi Muistolasta

löytyy musiikkitunti-ryhmä,

jossa on yleis- sekä erityis-

luokkien oppilaita.

- Täällä on isot hyvät tilat

ja olen saanut paljon uusia ka-

vereita, kertoo Sampsa Haa-

paranta, joka on yksi Hopulta

siirtyneistä erityisoppilaista.

9-luokkalaiset erityisluokkien oppilaat Saku Touronen (vasemmalla) ja Sampsa Haa-

paranta olivat vastaanottamassa lahjoitusta Luovin Aluejohtaja Kati Haloselta (kes-

kellä) ja koulutuspäällikkö Reetta Kettuselta.

Keilakin juhli Suomen itsenäisyyttä

Paavo Punkari

Maamme itsenäisyysjuhlaa

vietettiin jälleen perinteises-

ti Huittisten ystävyyskaupun-

gissa, Viron Keilassa, jonne

huittislaisia oli saapunut bus-

silastillinen.

Juhla pidettiin Keilan kult-

tuuritalolla, jossa Suomen



kansallislaulun jä keen kau-

punginjohtaja Tanel Moistus

toivotti vieraat tervetulleiksi.

Huittisten kaupungin ter-

vehdyksen juhlassa esitti kau-

punginvaltuuston puheenjoh-

taja Lasse Luoto. Hän korosti

puheessaan perinteisiä tapaa-

misia keilalaisten ja huittis-

laisten välillä.

Keilalaisten vuoro tulla

Suomeen ja Huittisiin toteu-

tuu jälleen ensi helmikuussa,

jolloin Huittisissakin vietetään

Viron itsenäisyyspäivää.

Sekakuoro Keila esitti juh-

lassa useita kauniita lauluja

myös suomeksi Anu Matteuk-

sen ja Arvo Pihlametsin joh-

dolla.

Kuoroa säesti pianolla Eva

Teppo. Suomen Instituutin

tervehdyksen esitti johtaja Jaa-

na Vasama.

Huittislainen tanssiryhmä

”KI-HA-KO” tanssi ja tanhu-

si.

Laulua esitti Marika Pab-

bo Tiina Kalvetin säestyksellä.

Huittisten ystävyysseuran ter-

vehdyksen juhlassa esitti Eeva

Hakkarainen ja Keilan ystä-

vyysseuran Luule Helde.

Vieraiden puheenvuoron

juhlassa esitti huittislainen Ai-

mo Hurri.

Suomen itsenäisyyspäivän

kohokohta oli illalla ”Esto-

nia”-teatterissa esitetty ”Ka-

melianainen”.

Maljan 90-vuotiaalle Suomelle Keilassa kohottivat Suomi-poika Otto

Peters yhdessä Anja Lehmuksen ja Seija Punkarin kanssa.

Kaupunginjohtaja Tanel Moistus ja Huittisten kaupunginvaltuuston

puheenjohtaja Lassa Luoto leikkasivat ”Suomi 90”-kakkua.

Oikea jouluvalo oikeaan paikkaan

Valosarjat ja kyntteliköt koris-

tavat jo monia koteja ja pihoja.

Turvallisuuteen voi vaikuttaa

mm. kiinnittämällä huomiota

tulevaan käyttöpaikkaan, tuot-

teiden merkintöihin ja käyttö-

ohjeisiin. Ulkona ja kosteissa

tiloissa käytetään vain ulko-

käyttöön suunniteltuja joulu-

valoja. Tuotteen käyttötarkoi-

tus selviää pakkauksesta tai

käyttöohjeesta.

Ulkokäyttöön tarkoitetussa

valosarjassa tai sen muunta-

jassa sekä mahdollisessa ajas-

timessa on roiskevesisuojatun

laitteen tunnus IP44 tai IP34.

Käyttöohjeessa myös maini-

taan, jos muuntaja on sijoitet-

tava sisälle kuivaan tilaan. Jos

valosarjoja ketjutetaan kytke-

mällä niitä toisiinsa, käyttö-

ohjeiden noudattaminen on

tärkeää ylikuormituksen estä-

miseksi.

Sisäkäyttöön soveltuvat se-

kä sisä- että ulkokäyttöön tar-

koitetut jouluvalot. Lamput

eivät saa päästä kosketuksiin

herkästi syttyvien materiaa-

lien, kuten verhojen ja pape-

rikoristeiden kanssa. Mark-

kinoilla on myös pitkäikäisiä

LED-jouluvaloja, jotka ovat

paloturvallisempia ja kulutta-

vat vähemmän energiaa kuin

hehkulamput.

Vikavirtasuojakytki-

men käyttö ulkopisto-

rasiassa tai -jatkojoh-

dossa parantaa tur-

vallisuutta. Ellei

pistorasiassa ole

kiinteäävikavirta-

suoja-asennusta,

on markkinoilta

saatavilla myös

irtonaisia vika-

virtasuojaimia.

Ne kytketään

laitteen ja pisto-

rasian väliin pis-

totulpalla, joten

niiden käyttö on

vaivatonta ja nope-

aa. Kiinteästi sähkö-

asennuksiin asennet-

tavat vikavirtasuojaus-

järjestelmät saa asentaa

vain sähköalan ammattilai-

nen. Irrallisen pistotulpalla

kytkettävän vikavirtasuojai-

men voi asentaa käyttöön ku-

ka vain, tietenkin käyttöohjei-

ta noudattaen.

Jatkojohdon käyttöä ulko-

na tulee välttää. Mikäli jatko-

johtoa kuitenkin käytetään, se

kytketään ulkona sijaitsevaan

pistorasiaan ja johto sijoite-

taan siten, että se ei ole kulku-

reitillä eikä sen yli ajeta au-

tolla.

Jatkojohtona

saa

käyttää vain ulkokäyt-

töön tarkoitettua joh-

toa; muoviset johdot

eivät yleensä kestä

pakkasta.

A i k a i s emm i n

käytössä olleiden

jouluvalojen kunto

kannattaa tarkistaa

ennen käyttöönot-

toa.

Samalla on syy-

tä varmistaa, mikä

muuntaja ja välijohto

kuuluu millekin jou-

luvalolle. Kun jouluva-

lon lamppua vaihdetaan,

pistotulppa irrotetaan pis-

torasiasta.

Uuden lampun tulee ol-

la samanlainen – sama kan-

ta, jännite (V) ja teho (W) –

kuin jouluvalon muut lamput.

Kun lamppu on vaihdettu, uu-

den lampun tulee palaa yhtä

kirkkaasti kuin muut lamput.

Energian säästämiseksi jou-

luvalot voi sammuttaa ajas-

timella yöksi ja päivän valoi-

saksi ajaksi.

Kaikkien kuluttajille tarkoi-

tettujen tuotteiden mukana on

toimitettava suomen- ja ruot-

sinkielinen käyttöohje.

Ohjeen olemassaolo kan-

nattaa tarkistaa ennen osto-

päätöstä. On myös hyvä var-

mistaa, että maahantuojan

nimi ja yhteystiedot löytyvät

tuotteesta, pakkauksesta tai

käyttöohjeesta.

Kun jouluvalot otetaan

pois käytöstä joulun jälkeen,

niiden kunto tarkistetaan uu-

delleen.

Ehjät tuotteet pakataan ta-

kaisin omiin pakkauksiinsa,

jotta jouluvalot oikeine joh-

toineen ja muuntajineen ovat

valmiina seuraavaa joulua

varten. Rikkinäiset jouluvalot

viedään sähkö- ja elektroniik-

karomun keräyspisteeseen.

Page 10 - Alueviesti_51_2007