2
Torstai tammikuun 3. 2008
Vuoden proviisori Anne
Lehtonen saa voimaa
toimivasta työyhteisöstä
Pauliina Parto
Ura farmasian parissa auke-
ni vammalalaiselle Anne Leh-
toselle aikoinaan sattumalta.
Kotikunta Isonkyrön apteek-
kiin haettiin apulaista, ja Leh-
tosta pyydettiin töihin. Far-
masia imaisi mukaansa.
-Opiskelin ensin Seinäjoel-
la farmanomiksi ja myöhem-
min Kuopiossa farmaseutiksi.
Työpaikka vastavalmistuneel-
le löytyi Tyrvään apteekista
Vammalasta.
Opiskelu ei kuitenkaan vie-
lä tuossa vaiheessa riittänyt,
vaan Lehtonen eteni edelleen
proviisoriksi. Tälläkin het-
kellä hän istuu työnsä ohes-
sa koulun penkillä. Puolessa-
toista vuodessa olisi tarkoitus
suorittaa johtamistaidon eri-
koisammattitutkinto.
-Koskaan ei ole liian van-
ha opiskelemaan. Uskon unel-
miini, omassa elämässäni ne
ovat toteutuneet, kun niihin
on jaksanut uskoa.
Mukana kehitystyössä
Anne Lehtonen valittiin pa-
ri viikkoa sitten Vuoden pro-
viisoriksi. Valinnan perustee-
na oli Suomen Farmasialiiton
puheenjohtaja Inka Puuma-
laisen mukaan Lehtosen toi-
miminen lukuisissa lääke-
huollon palvelua parantavis-
sa hankkeissa. Lisäksi hän on
itse kouluttautunut aktiivi-
sesti ja kehittänyt täydennys-
koulutustoimintamalleja ko-
ko alalle.
Anne Lehtonen on uransa
aikana työskennellyt monella
apteekkialan eri osa-alueella.
Marraskuussa hän palasi kol-
men projektivuoden jälkeen
asiakkaiden pariin aloittaes-
saan työt asiakaspalvelupääl-
likkönä Yliopiston Apteekissa
Tampereella. Projektivuosiin
mahtui työskentelyä muun
muassa ROHTO-keskukses-
sa lääkitysturvallisuutta edis-
täen, Kansanterveyslaitokses-
sa, jossa selvitettiin koneelli-
sen annosjakelun vaikutuksia
sekä Apteekkariliitossa, jossa
Lehtonen oli mukana kehit-
tämässä työkaluja parempaan
asiakaspalveluun. Tältä poh-
jalta on syntynyt muun muas-
sa Apteekkien sydänohjelma.
Hyvät kollegat
tukemassa
Vuoden proviisorin aika on toi-
sinaan kortilla. Kiireisessä opis-
kelun ja työelämän yhteenso-
vittamisessa auttaa kuitenkin
rentouttava harrastus, ratsastus,
josta onmuodostunut Lehtosen
ja hänen lapsenlapsensa Oonan
yhteinen juttu. Lehtosen mu-
kaan myös ratsastamisen aloit-
taminen on osoitus siitä, ettei
ihminen saa koskaan ajatella
olevansa liian vanha johonkin.
Voimaa Anne Lehtonen saa
myös toimivasta työyhteisös-
tä. -Olen ollut onnenpekka,
sillä minulla on aina ollut hy-
vät kollegat tekemässä ja tuke-
massa, ja olen saanut toteuttaa
itseäni. Apteekkityö on lähel-
lä sydäntäni, mutta farmasian
ala on laaja ja siinä on monia
todella mielenkiintoisia osa-
alueita, Lehtonen kertoo.
Anne Lehtonen on Vuoden proviisori 2007. Työelämän haasteisiin hän ammentaa
voimaa uudesta harrastuksestaan, ratsastuksesta. Kuva: Valtteri Kantanen.
Tarjoukset voimassa viikon tai niin kauan kuin tavaraa riittää.
Pidätämme oikeuden hinnan muutoksiin, toimitusten viivästymisiin ja tuote-erän loppumiseen.
HUITTINEN
Avoinna
ark. 9-20
la 9-16
Lauttakyläntie 12
32700 Huittinen
5,-
3
9
9
9,95
pr
3
• koot 36-46
Tacco Winter
FLEECE-
POHJALLISET
19,95
• t. punainen
tai musta
Naisten
MIKRO-
FLEECE
KERRASTO
5,-
• koot: 36-46
Aikuisten
Vuorilliset
KUMI-
SAAPPAAT
19
9
5
2,-
(0,79/l)
• pakkasen-
kesto -50
°
C
• hajuton
• laimennettava
5 L
Scala
PEITE
• 150x200 cm
9
9
5
5,-
kpl
l
2
2
Scala
TYYNY
• 50x60 cm
/kpl
/m
Kostean tilan
MATTO
• eri kuoseja
3
9
5
Yksittäin
29,95
(6,88/L)
Mobil 1 5W-50
RALLY FORMULA
4 L
Täys-
synteettinen
öljy
55,-
kannua!
a!
2
2
• 700 W
• muovisalkussa,
teriä, talttoja,
SDS-istukka
• 1 v. takuu
PORAVASARA
Iskee,
piikkaa,
poraa!
29
9
5
LÄMPÖLISTA
45,-
• 500 W
• elektroninen termostaatti
• takuu 5 v.
kpl:n erä!
pl:n r !
15
KOIRAN-/
KISSANPEDIT
• paljon
erilaisia
malleja
-60%
Miesten
VERRYTTELY-
HOUSUT
1:1 = -25
°
C = 10 L
1:2 = -12
°
C = 15 L
Dragon
LASINPESU-
NESTE
3
9
5
2,-
Amigo
KOIRANRUOKA
prk
2
Alk.
l .
Jukka Tuori
Manneken pis Punkalaitumenjoella
P
unkalaitumenjoki kiehuu talvisatei-
den ansiosta jälleen kuin harmaa sa-
vitaikina. Veden mukana kulkeutuu
alajuoksulle valtavat määrät maa-ainesta.
reiviikin lahti Porissa saa taas lisää sa-
visedimenttiä pohjaansa. Punkalaitumen-
joessa veden pinta vaihtelee suuresti, kun
sataa rankasti, niin joki reagoi noin vuo-
rokauden viiveellä. Silloin
vesimäärä moninkertais-
tuu ja ilmeisesti virtausno-
peus kasvaa ja se irrottaa
joen pojasta ja rantaluis-
kista savea mukaansa.
Olen seurannut 40-vuot-
ta tämän Kokemäenjoen
sivuhaaran käyttäytymis-
tä täällä Huittisten Lep-
päkosken kylässä. Tänä
aikana en ole kertaakaan
kuullut enkä nähnyt yh-
denkään ”ympäristöasian-
tuntija” havainnen tätä il-
miötä, vaan satoja kertoja
kylläkin todenneen kritii-
kittömästi, että maa-aines
ja niiden mukana kemial-
lisina sidoksina olevat ra-
vinteet/alkuaineet tulevat
vesistöön maataloudesta.
Minun mielestäni jokien mukanaan kul-
jettamat maamassat ovat ekosysteemin
luonnollista hajakuormitusta, veden ja al-
kuaineiden kierokulkua. Vain todella pie-
ni osa on maataloustuotannon aikaansaa-
maa.
Maanviljelijät turhaan syntipukkeina!
Tiedotusvälineet välittävät ns. ympäris-
töihmisten tarjoaman tiedon näyttäväs-
ti julkisuuteen tarkistamatta sisällön oi-
keellisuutta ja tieteellistä näyttöä. Nyt on
viime viikot ruoskittu Suomen ”surkeaa”
metsätaloutta, mutta väliin on kyllä pääs-
syt aina maatalouden vesistöjä pilaava ha-
jakuormitus. Joulun ja uuden vuoden vä-
lipäivinä tein taas omaa ” maanviljelyske-
mian” tutkimustyötä Punkalaitumenjo-
en rannassa. Vieressä joki kiehui savisen
harmaana ja minä konttasin jokitörmässä
tutkien pelloilta tulevien salaojien lasku-
aukkoja. Ensinnäkin hyvin näyttivät toi-
mivan, kun putken täydeltä, kaaressa len-
si vesi jokea kohti kuin Manneken pisillä
Brysselissä.
Nyt se tutkimus-”pointti”, putkista tule-
va vesi oli täysin kirkasta. Vedessä ei ollut
maahiukkasia eikä myös-
kään siksi fosforia. 95 %
pelloista on salaojitettua ja
siksi peltojen aiheuttama
ravinnekuormitus on to-
della pientä verrattuna sii-
hen informaatioon , joka
tiedotusvälineissä totena,
kritiikittömästi annetaan
viikosta toiseen. Maanvil-
jelyskemiaa Mustialassa ja
Viikissä tenttineenä rohke-
nen väittää, että paljonpu-
huttu fosfori on lähes aina
yhdisteinä vaikealiukoises-
sa muodossa ja kulkeutuu
vesistöön vain, kun maa-
hiukkaset tulvien tai jokien
aiheuttaman eroosion kaut-
ta ottavat virtaukseen mu-
kaan maata. Typpi ja kali-
um ovat luonnon kiertoku-
lussa aina matkalla, koska
ovat herkästi vesiliukoisessa muodossa.
Maatalouden lopettaminen Suomesta
ei vaikuttaisi meriin juurikaan
Auttaisiko todellakaan mitään Suomenlah-
den ja Pohjanlahden ravinnekuormituk-
seen, jos kotimainenmaataloustuotanto lo-
petettaisiin kokonaan? Uskon, että tieteel-
lisesti olisi vaikea näyttää hyötyä. Hajakuo-
rmitus jatkuisi veden kiertokulun mukana
entisellään. Sana hajakuormitus on poliit-
tinen termi. Se on kotimaista maataloutta
mustaamaan synnytetty iskusana. Sitä on
toistettu vuosikymmenet. Kaikki kansalai-
set tietävät sanan ja ajattelevat myös pitkäl-
ti niin, että se merkitsee maatalouden saas-
tuttavaa vaikutusta luontoon. Vaikka ha-
jakuormitus on sananmukaisesti hajakuo-
ritusta , on siitä saatu synnytettyä melko
pysyvä puoluepoliittinen väline.
Kirjoittaja, agronomi Juk-
ka Tuori on seurannut
Punkalaitumenjoen ve-
den käyttäytymistä koti-
tallaan Huittisten Leppä-
koskella.
1 3,4,5,6,7,8,9,10,11,12,...24