4
Torstai tammikuun 3. 2008
Nro 1. 26. vuosikerta. Torstaina 3.1.2008
www.alueviesti
.!
JSN
www. alueviesti.! • Kaupunkilehtien Liitto ry:n jäsen, ISSN 1236-0619
KaupunkilehtienLiittoonmukana
hyvän lehtimiestavan vaalinnassa
ja sananvapauden puolustamises-
sa. Liitto on yksi Julkisen Sanan
neuvoston taustayhteisöistä.
Toimitus, konttori, myynti
03-514 1416
TELEFAX 03-511 3097
E-MAIL:
Toimituksen aineisto:
toimitus@alueviesti.!
Ilmoitusaineisto:
ilmoitukset@alueviesti.!
Seurakuntatiedot:
seurakunnat@alueviesti.!
Järjestöpalstailmoitukset:
jarjestot@alueviesti.!
ILMOITUKSET
MAANANTAIHIN
KLO 14 MENNESSÄ.
Aluetori-ilmoitukset,
järjestöpalstat ja srk-tiedot
maanantaihin klo 12 mennessä.
ILMOITUSHINNAT
alv0%
Etusivu
! 1,36/pmm
väri-ilmoitus ! 1,68/pmm
Takasivu
! 1,26/pmm
väri-ilmoitus ! 1,52/pmm
Tekstisivut
! 1,05/pmm
väri-ilmoitus ! 1,26/pmm
Hintoihin lisätään alv. 22 %.
Puhelimitse vastaanotettuun il-
moitukseen mahdollisesti tulevis-
ta virheistä ei lehti vastaa.
Muiden virheiden osalta lehden
vastuu rajoittuu kokonaan ilmoi-
tushintaan.
Toimitus ei vastaa sitoumuksetta
lähetetystä
toimitusaineistosta;
käsikirjoituksista, valokuvista tai
ääninauhoista eikä säilytä niitä tai
palauta niitä lähettäjälle.
TOIMITUS
03-514 1416
Päätoimittaja
Erkki Petman
0500-235 725
Toimituspäällikkö
Maija Latva
050-555 6290
Toimittajat:
Hannu Virtanen
050-5633424
Pauliina Parto
040-7636021
JormaWesterholm
03-5141 416
ILMOITUSMYYNTI
Jerry Stenberg
050-593 0620
Eeva Rasinperä
050-593 0621
Heli Suominen
050-436 5068
Mainospäällikkö
Matti Tolonen
0500-769 261
TOIMISTO
Hopunkatu 1, 38200 VAMMALA
MA-PE klo 8.00-16.00
JULKAISIJA
Kustannusliike Aluelehdet Oy
Toimitusjohtaja
Seppo Lehtinen
0500-634 032
SIVUNVALMISTUS
Keskuskuva Ky, Vammala
PAINOPAIKKA
Allatum Oy, Pori
Mikäli lehden jakelussa on
häiriöitä, ottakaa yhteys
postiin
p. 0200 71000
Lehden voi tilata jakelualuiden
ulkopuolelle Suomessa
! 32,00/vuosikerta
! 10,00/ 3 kk.
Hannu Virtanen
Alueemme kuntakentän muu-
toksille annettiin ensimmäisen
kerran toden teolla vauhtia
helmikuun alussa, kun Äetsän
ja Punkalaitumen kunnanhal-
litukset esittivät yksimielisesti
Huittisten ja Vammalan kau-
punginhallituksille selvityk-
sen tekemistä kuntajaotuksen
muuttamisesta. Esityksen ta-
voitteena oli yli 30 000 asuk-
kaan kunnan muodostami-
nen maakuntarajan ylittävälle
työssäkäynnin ja palveluasi-
oinnin alueelle.
-Haluamme keskustella
monikuntaliitoksen mahdol-
lisuudesta. Punkalaidun ei ole
kiinnostunut kahden kunnan
liitoksista. Kuntajoukkoa ei
ole rajattu, mutta 30
000 asukkaan raja
tulee näillä neljäl-
läkin kunnalla täy-
teen, Punkalaitu-
men kunnanjohta-
ja Antero Alenius
sanoi Äetsän kun-
nantalolla 6. helmi-
kuuta järjestetyssä tie-
dotustilaisuudessa.
Sekä Äetsän kunnanhal-
lituksen puheenjohtaja Pau-
li Pietilä että Punkalaitumen
kunnanhallituksen puheen-
johtaja Pekka Karppanen
muistuttivat kunnanhallitus-
ten olleen yksimielisesti esi-
tystensä takana.
-Minkään kunnan talou-
dellinen asema ei nyt pakota
tähän, mutta asioita nähdään
5-10 vuoden kuluttua jo toi-
sessa valossa. Yhteinen tavoite
on peruspalvelujen turvaami-
nen, Punkalaitumen kunnan-
valtuuston silloinen puheen-
johtaja Antti Eskola kuvaili ti-
lannetta.
Monikuntaliitos
pohdintaan
Monikuntaliitosta pohdittiin
useamman kunnan yhteisessä
tapaamisessa vielä samaisen
helmikuun aikana. Huittisten,
Punkalaitumen, Vammalan ja
Äetsän lisäksi kutsun tilaisuu-
teen saivat Kiikoinen, Lavia,
Mouhijärvi ja Vampula.
-Keskusteluyhteys on nyt
avattu, Antero Alenius kiteyt-
ti Äetsässä 20. helmikuuta jär-
jestetyn kuntatapaamisen an-
nin.
Vammalan kaupunginval-
tuusto ei maaliskuun
kokouksessaan kii-
rehtinyt asian käsit-
telyä vaan merkitsi
asian tiedokseen ja
totesi asian käsitte-
lyn etenevän laajen-
netussa seututyö-
ryhmässä sovitulla
tavalla.
Mouhijärvi päätti huh-
tikuussa aloittaa kuntaliitos-
ta puntaroivan esiselvityksen
tekemisen sekä Hämeenkyrön
että Nokian kanssa, mutta ei
kääntänyt selkäänsä Vamma-
lalle, joka ilmoittikin olevansa
valmis tekemään Mouhijär-
ven kanssa selvityksen kunta-
liitoksesta.
Rautavesi alkoi välkkyä
Kevään mittaan kunnissa voi-
tiin huomata, ettei Vammala-
Huittinen -akseli naapuri-
kuntineen ole valmis uuden
kaupungin perustamiseen.
Äetsän kunnanhallitus to-
tesikin 28. toukokuuta, että
Punkalaitumen ja Äetsän kun-
tien aloite Huittisten, Punka-
laitumen, Vammalan ja Äet-
sän kuntien alueista muodos-
tettavasta uudesta kaupungista
ei näytä toteutuvan esitetyllä
tavalla.
Samalla Äetsä ilmaisi pi-
tävänsä tavoitteena toiminta-
kykyisen kunnan perustamis-
ta niin, että se muodostetaan
Lounais-Pirkanmaan kunnis-
ta (Mouhijärvi, Punkalaidun,
Vammala ja Äetsä).
Äetsän kunnanvaltuusto
päätti 11. kesäkuuta osallis-
tua selvitystyöhön uuden kau-
pungin perustamiseksi Lou-
nais-Pirkanmaalle. Kaupun-
gin työnimeksi nousi tuolloin
Rautavesi.
Äetsän jälkeen Punkalai-
dun ja Vammala tekivät val-
tuustoissaan päätökset osallis-
tua selvitystyöhön. Mouhijär-
veä jäätiin vielä odottamaan.
Kesän mittaan Mouhijärvi te-
kikin äänestysten jälkeen tälle
kuntayhteistyölle myönteiset
päätökset.
Huittisten kaupunginhalli-
tus puolestaan teki kesäkuun
alussa esityksen Vampulalle
kuntaliitoselvityksen aloitta-
misesta ja tarjosi samalla Äet-
sän ja Punkalaitumen suun-
taan osaliitoksen mahdolli-
suutta.
Kohti Sastamalaa
Elokuun alkupuolella Sasta-
mala-hanke voitiin kiteyttää
jo näin: neljä Lounais-Pirkan-
maan kuntaa muodostaa Sas-
tamalan kaupungin, mikäli
valtuustot asiasta niin päättä-
vät 10. joulukuuta.
Karkun vanha vaakuna
esiintyi nyt ensimmäistä ker-
taa julkisuudessa uuden kau-
pungin vaakunana. Rautave-
si-nimi jäi taustalle Sastama-
lan tullessa jo varsin yleisesti
käyttöön.
-Keskeisenä tavoitteena on
kasvava Sastamala, Vammalan
kaupunginjohtaja Paavo sanoi
elokuussa.
Sastamala-valmistelun syk-
sy huipentui valtuustojen ko-
kouksiin 10. joulukuuta. Pun-
kalaitumelaiset olivat olleet
lokakuussa järjestetyssä kun-
talaiskyselyssä kaikkein kriit-
tisimpiä osallistumiselle uu-
den kaupungin perustami-
seen, mutta silti valtuuston
Sastamalalle kielteinen äänes-
tystulos 13-8 oli monen mie-
lestä yllättävänkin selvä.
Punkalaitumen vetäytymi-
nen hankkeesta tiesi sitä, että
asia piti käsitellä vielä uudel-
leen muiden kuntien valtuus-
toissa. Vasta 27. joulukuu-
ta selvisi se, että Mouhijärvi,
Vammala ja Äetsä kolmistaan
muodostavat Sastamalan kau-
pungin vuoden 2009 alussa.
Huittisten ja Vampulan
myönteisesti edennyt kuntalii-
toshanke hyväksyttiin valtuus-
toissa 17. joulukuuta, joten lähes
25 000 asukkaan Sastamala saa
vuoden 2009 alussa naapurik-
seen runsaan 10 000 asukkaan
uuden Huittisten kaupungin.
Kuntayhdentymisen vuosi 2007
Esityksen monikuntaliitoksesta julkistivat 6. helmikuuta Äetsän kunnanhallituksen
pj. Pauli Pietilä ja -valtuuston pj. Mauri Salminen, Punkalaitumen kunnanvaltuuston
pj. Antti Eskola ja -hallituksen pj. Pekka Karppanen sekä kunnanjohtajat Eero Mäki-
Tanila ja Antero Alenius. Nämä miehet halusivat Vammalan ja Huittisten kaupungit
kanssaan samaan kimppaan.
Professori Juhani Piilonen
kirjoitti nimikirjoituksiaan
vasta valmistuneen Sasta-
malan historia -sarjan toi-
seen osaan 24. huhtikuu-
ta. Kukapa olisi tuolloin
uskonut, että Sastamalal-
le kirjoitetaan jo seuraava-
na syksynä myös tulevai-
suus!
6.2.2007
24.4.2007
Vammala valmistautui kevättalvella 100-vuotisjuhlalli-
suuksiinsa. Kaupunkikuvatoimikunnan puheenjohtaja
Jari Andersson ja katurakennusmestari Reijo Toivonen
esittelivät Vammalan uutta viiriä maaliskuun alussa.
6.3.2007
Tuhansien eläkkeensaajien
asumistuki pieneni vuoden alussa
Vuoden 2008 alusta tulee voi-
maan uusi laki eläkkeensaa-
jan asumistuesta. Se poistaa
eläkkeensaajalta oikeuden vä-
hentää kulutusluottojen korot
tuloistaan. Muutoksen takia
asumistuki pienentyy tai jopa
loppuu kokonaan monilla elä-
keläisillä.
Eläkkeensaaja ei enää ensi
vuonna voi vähentää kulutus-
luottojen korkoja asumistu-
en tuloista. Hallitus perusteli
muutosta siten, että yleisessä
asumistuessakaan ei ole kor-
kojen vähennysoikeutta. Eläk-
keensaajan asumistuen tarkoi-
tus on alentaa asumismenoja
eikä kompensoida kulutus-
luotoista aiheutuvia kuluja.
Eläkkeensaajan asumistu-
kea saa kaikkiaan noin 171 000
eläkeläistä, joista 9 prosenttia
on vähentänyt tuloistaan ku-
lutusluottojen korkoja. Nä-
mä noin 18 000 eläkkeensaa-
jaa saavat Kelalta ennen vuo-
den vaihdetta päätöksen kor-
kojen leikkaamisesta. Joillakin
korkoja vähentäneillä tuki voi
myös säilyä ennallaan.
Kulutusluottojen korkojen
leikkaus tehdään vähitellen
viidessä vuodessa. Se toteute-
taan ilman erillistä hakemus-
ta niin, että jokaisen vuoden
alussa kulutusluottojen kor-
kojen määrää pienennetään
20 prosenttia, kuitenkin vä-
hintään 250 euroa vuodessa.
Jo aikaisemmin kesän ja
syksyn aikana Kelassa on sel-
vitelty asumistuen saajien lai-
nojen perusteita, jotta kulutus-
luotot voidaan erotella muista
lainoista. Esimerkiksi asunto-
lainojen, opintolainojen ja tu-
lonhankkimista varten otettu-
jen lainojen korot vaikuttavat
edelleenkin asumistukeen.
Uudessa
eläkkeensaa-
jan asumistuesta annetus-
sa laissa on jonkin verran
muitakin muutoksia nykyi-
seen. Osa muutoksista hie-
man parantaa tukea. Esimer-
kiksi eläkkeensaajan luona
asuva lapsi kuuluu uuden
lain mukaan asumistukea
saavaan perheeseen 18 ikä-
vuoteen saakka, kun nykyi-
sen lain mukaan ikäraja on
16 vuotta. Omaisuus ja sen
tuotot pienentävät asumis-
tukea. Lainmuutos lieventää
kuitenkin omaisuuden vai-
kutuksia muun muassa niin,
ettei esimerkiksi kuolinpe-
sään kuuluvaa omaisuutta
eikä sen tuottoa enää oteta
huomioon. Eläkkeensaajan
asumistukea voi ensi vuoden
alusta saada myös leski, joka
saa työeläkelakien mukais-
ta perhe-eläkettä, leskenelä-
kettä tapaturman tai liiken-
nevahingon perusteella tai
sotilasvammalain mukaista
huoltoeläkettä.
Muut muutokset kuin ku-
lutusluottojen korkojen leik-
kaaminen tehdään vasta eläk-
keensaajan asumistuen seu-
raavassa tarkistuksessa. Tar-
kistus voi olla kahden vuoden
välein tehtävä määräaikaistar-
kistus tai sitä ennen se voi joh-
tua mm. tulojen tai asumis-
menojen huomattavasta muu-
toksesta.
Eläkkeensaajan asumistu-
esta annettu laki (571/2007)
liittyy kansaneläkelainsää-
dännön selkeyttämispaket-
tiin, jonka yhteydessä mm.
annettiin kokonaan uusi kan-
saneläkelaki (568/2007). Kan-
saneläkelakiin sisältyvät myös
säädökset yleisestä perhe-
eläkkeestä. Lainsäädännössä
mm. yhtenäistettiin tulo- ja
omaisuuskäsitteitä, poistettiin
kansaneläkkeestä kuntakal-
leusluokitus, korotettiin kan-
saneläkkeitä tasokorotuksella
sekä poistettiin laitoshoitora-
joitus kansaneläkkeestä. Myös
takautuva hakuaika lyhenee
nykyisestä yhdestä vuodesta
kuudeksi kuukaudeksi eläk-
keissä ja eläkkeensaajan asu-
mistuessa.
Palanen
lehdistön
historiaa
S
uomen paikallislehdistä vanhin, Vamma-
lassa ilmestyvä Tyrvään Sanomat, vähen-
tää viikoittaisia ilmestymiskertojaan kol-
mesta kahteen. Ensimmäinen uuden aikataulun
mukainen numero ilmestyy tänään torstaina.
Ratkaisu perustuu yhtiön heikenneeseen tulok-
seen, joka viime tilikaudella oli koko konsernin
osalta noin 85 000 euroa miinuksella.
Maan toiseksi vanhin paikallislehti, Huittisissa
ilmestyvä Lauttakylä, ei toistaiseksi ole ilmoit-
tanut julkisesti miten se aikoo talouskriisistään
selviytyä. Sekin päivä tulee, arvelen ma, sillä
kriisi on kestänyt jo muutaman vuoden.
Lehden kustantaminen on liiketoimintaa ja lii-
ketoiminta kilpailua. Jotta lukijoille tulisi sel-
väksi, minkälaisia ratoja kehitys on kulkenut
Alueviestin ilmestyttä lehtikenttään 1980-lu-
vulla, tarjoilen tässä muutamia lukuja asian
hahmottamiseksi.
Tyrvään Sanomien tarkistettu levikki noin
vuonna 1988 oli 11 180 kappaletta. Nyt se on
viimeismmän tiedon mukaan ollut viime vuon-
na vain 6 879 kappaletta, vaikka lehti ei ole tie-
toa julkistanut vaan esitti levikikseen vuoden
2006 luvun, vähän yli 7 000 kappaletta. Yhtä
kaikki, lehden levikki on tippunut 4 301 kappa-
letta kisan alkamisesta, kaikkiaan 38,7 %.
Lauttakylän levikki oli 80-luvun lopulla 8 388
kappaletta ja nyt 5 987. Erotus on -2 401 kappa-
letta eli -28,6 %.
Paikallissanomat ja Punkalaitumen Sanomat
ovat selvinneet vähemmällä. Paikallissanomat
on menettänyt levikkiään em. ajassa 771 kpl
eli 13,8 % ja Punkalaitumen Sanomat 639 kpl
eli 14,6 prosenttia. Paikallissanomien levikki
on nyt 4 828 ja Punkalaitumen Sanomien 3 751
kappaletta.
Edellä mainittujen paikallislehtien yhteinen le-
vikki on em. ajassa pudonnut 29 557 kappalees-
ta 7 063 kpl eli 23,9 % ja on nyt 22 494 kpl. Alue-
viestin jakelu postin kautta on reilusti yli 30 000
ja tilauksiakin on satoja.
Lehtikentälle on tullut Alueviestin lisäksi mo-
nia muita alan yrityksiä, hyviä ja huonoja. Sano-
taankin, että kun on kuusen kaatajia, on myös
oksan ottajia.
En ota kantaa siihen, onko joku lehti hyvä tai
toinen huono. Totean vain, että syntyneen ti-
lanteen on suurimmaksi osaksi aiheuttanut lu-
kijoitten ja ilmoittajien valinta. Ja tietysti laa-
dullakin on osansa.
Erkki Petman
1,2,3 5,6,7,8,9,10,11,12,13,14,...24