Page 10 - Alueviesti_1_2008

Basic HTML Version

Torstai tammikuun 3. 2008

Eläkkeelläkin voi jatkaa työntekoa

Työeläke karttuu ansiotuloista

yöeläkkeillä on keskeinen

merkitys hyvinvoinnin ja talo-

udellisen turvallisuuden takaa-

jana. Työstä karttuu eläke, jo-

ten jokaisen työikäisen on syytä

kiinnostua eläkkeestään ja tar-

kistaa työaikaiset ansiojaksot.

Yksityisen sektorin työeläkeyh-

tiöt ja -laitokset lähettävät vuo-

den 2008 keväästä lähtien työ-

eläkeotteita 18–67 -vuotiaille

Suomessa asuville vuosittain.

Työeläkejärjestelmän pii-

riin kuuluvat 18–68 -vuotiaat

yksityisillä ja julkisilla aloil-

la työsuhteessa olevat sekä

yrittäjät ja maatalousyrittä-

jät. Yksityisen palveluksessa

työskentelee kolme neljäsosaa

työvoimasta ja julkisella vajaa

kolmannes.

Työuran ansiot 18-vuotiaas-

ta lähtien kartuttavat eläkettä, ja

eläkkeelle voi siirtyä joustavasti

63 – 68 -vuotiaana.

Työeläke ertyy vuotuisis-

ta työansioista ikään sidotun

karttumisprosentin mukaan:

18 – 52 -vuotiailla karttuma on

1,5 prosenttia, 53 – 62 -vuotiail-

la 1,9 prosenttia ja 63 ikävuo-

den jälkeen 4,5 prosenttia vuo-

siansioista. Työssä pidempään

jaksaminen tuo siis paremman

eläkkeen.

Vaikka vanhuuseläkeikän-

sä saa valita, eläkettä on ai-

na haettava. Jos henkilöllä on

käytössään pankin verkkopal-

velutunnukset tai sirullinen

henkilötodistus, hän voi tehdä

hakemuksen joko oman elä-

kelaitoksen nettisivustolta tai

Työeläke.! -verkkopalvelusta.

Työnteko eläkkeellä

on mahdollista

Eläkkeen karttumiselle työ-

uran aikana ei ole asetettu

ylärajaa. Myös työnteko van-

huuseläkkeellä on mahdol-

lista. Yrittäjänä eläkkeelle

jäänyt voi valita vakuut-

tamisen vapaaehtoisena

vanhuuseläk-

keensä rin-

nalla.

Sen sijaan

jos jotain muuta

eläkettä saava harkit-

see ansiotyön aloitta-

mista, hänen kannattaa

ottaa yhteyttä omaan

eläkelaitokseensa.

Esimerkiksi työt-

tömyyseläkkeen

saaja voi ansai-

ta säännöllises-

ti alle 588,54

euroa kuukau-

dessa ja yksi-

löllisellä var-

haiseläkkeel-

lä voi teh-

dä työtä sen

verran, että kuukausiansio jää

alle 257,78 euron.

Työeläkevakuutus-

maksu 21,8 prosenttia

Työeläkkeet rahoitetaan pää-

osin työeläkevakuutusmak-

suilla. Järjestelmä perustuu

vakuutusmaksuihin ja sijoi-

tustuottoihin, joista jälkim-

mäisillä hillitään työeläke-

maksun kasvukehitystä tule-

vaisuudessa.

Työeläkevakuutusmaksun

maksavat sekä työnantaja että

työntekijä. Yksityisellä puolella

keski-määräinen työeläkeva-

kuutusmaksu on 21,8 prosent-

tia. Työnantaja tilittää vakuu-

tusmaksun eläkevakuutusyhti-

ölleen, mutta perii työntekijöi-

den osuuden näiden palkoista.

Työntekijä maksaa vakuutus-

maksua palkastaan 4,1 pro-

senttia ja 53 vuotta täytettyään

5,2 prosenttia.

Työnantaja on velvollinen

vakuuttamaan työntekijänsä.

Työnantaja perii työntekijän

eläkemaksun bruttopalkasta,

josta pidätetään myös verot.

Vakuuttamisvelvollisuuden

alarajan mukaan ratkaistaan,

tuleeko työsuhde vakuuttaa eli

maksetaanko siitä työeläkeva-

kuutusmaksua. TyEL-vakuut-

tamisen alaraja on 47,08 euroa

kuukaudessa. Kun työansiois-

sa alaraja ylittyy, on työnan-

tajan maksettava eläkevakuu-

tusmaksu ja pidätettävä työn-

tekijän osuus palkasta.

Yrittäjä on velvollinen va-

kuuttamaan itse itsensä. Yrit-

täjän vakuuttamisvelvollisuus

alkaa kun yrittäjätoimintaa on

kestänyt neljä kuukautta ja ar-

vioitu työtulo on vähintään 6

186,65 euroa vuodessa. Yrittä-

jät maksavat oman työeläke-

maksunsa vahvistetun työtu-

lon perusteella eivätkä liike-

vaihtoon perustuen.

Keskimääräinen eläke

noin 1 200 euroa

kuukaudessa

Keskimääräinen kokonaiseläke

on noin 1 200 euroa kuukau-

dessa. Miehet saavat parem-

paan ansiotasoon ja työuraan-

sa perustuen kokonaiseläkettä

1 361 euroa kuukaudessa, kun

naisilla keskimääräinen eläke

on 1 063 euroa.

Tilasto Suomen eläkkeen-

saajista valaisee kokonaisku-

vaa eläkeläisväestön kaikista

työ- ja kansaneläkkeensaajis-

ta, eläkkeelle siirtyneistä ja elä-

kemenosta. Tilaston faktat pe-

rustuvat Eläke-turvakeskuksen

ja Kansaneläkelaitoksen tietoi-

hin. Eläkkeensaajia on lähes

1,4 miljoonaa. Tälle joukolle

maksettiin vuonna 2006 eläk-

keitä yhteensä 18,6 miljardia

euroa, mikä on 43 prosenttia

sosiaalimenoista ja 11 prosent-

tia bruttokansantuotteesta.

Indeksikorotukset

eläkkeisiin 2008

Kaikkia maksussa olevia työ-

eläkkeitä tarkistetaan kalente-

rivuosittain tammikuun alussa

työeläkeindeksillä. Indeksissä

palkkojen muutos vaikuttaa 20

ja hintojen muutos 80 prosent-

tia. Työ-eläkeindeksi vuonna

2008 on 2 178 (+ 2,39 %). In-

deksikorotuksen vaikutukse-

na esimerkiksi tuhannen euron

työeläke nousee 24 eurolla.

Uutta alkavaa eläkettä lasket-

taessa työuran aikaiset palkat ja

työtulot tarkistetaan eläkkeen

alkamisvuoden tasoon palkka-

kertoimella. Palkkakertoimessa

palkkojen muutos vaikuttaa 80

ja hintojenmuutos 20 %. Vuon-

na 2008 palkkakerroin on 1,124

(+2,18). Näiden lisäksi on puo-

liväli-indeksi 2 363 (+ 2,25),

jossa hinta- kuin ansiotasonkin

muutoksen osuus on 50 %.

Eläketurva kattaa lähes

kaiken työskentelyn

Työntekijän eläkelaki (TyEL)

on perustyöeläkelaki. Se korva-

si 2007 alusta lukien aikaisem-

mat lait ja on yksityisen puolen

palkansaajien pääasiallinen laki.

Valtiolla ja kunnalla, yrittäjillä,

maatalousyrittäjillä ja merimie-

hillä on omat eläkelakinsa.

Työelämästä voi yksityisel-

tä puolelta siirtyä joustavasti

vanhuuseläkkeelle 63–68 vuo-

den ikäisenä. Vuonna 2008

eläkeikään tulevia 63 vuotta

täyttäviä henkilöitä on reilut

72 000 henkilöä, joista 48 000

on jo jollain eläkkeellä. Julki-

sella sektorilla on mahdollista

siirtyä eläkkeelle myös henki-

lökohtaisessa tai ammatillises-

sa eläkeiässä. Kansaneläkejär-

jestelmässä vanhuuseläkkeen

ikäraja on edelleen 65 vuotta.

Äitiys-, erityisäitiys-, isyys-

ja vanhempainrahakaudelta

eläkettä karttuu niistä tulois-

ta, joiden mukaan etuus on

laskettu. Jos työansioita ei ole,

eläkettä karttuu ikään kuin an-

sioita olisi kuukaudessa 588,54

euroa. Vastaavasti oman alle 3-

vuotiaan lapsen hoidon ja tut-

kintoon johtavan opiskelun

ajalta karttuu eläkettä.

Eläketurvakeskus (ETK) on

työeläketurvan kehittämisen

ja toimeenpanon lakisäätei-

nen yhteistyöelin, asiantuntija

ja yhteisten palvelujen tuotta-

ja. Se on myös työeläkeasioi-

den yhdyslaitos EU:n sisällä.

ALE

Sisustus

ALE

Sisustus

ALE

Sisustus

ALE

Sisustus

ALE

Sisustus

ALE

Sisustus

ALE

Sisustus

Sisus

Perintöveroihin

tuli iso kevennys

Pienimpien perintöjen verot-

taminen loppui kokonaan ja

isompienkin perintöjen ve-

rotus keveni selvästi vuoden

vaihtuessa.

Verouudistus parantaa eri-

tyisesti lesken ja alaikäisten las-

ten asemaa. Perintöverotukses-

sa annettava puolisovähennys

nousee 6 800 eurosta 60 000 eu-

roon. Alaikäisen rintaperillisen

saamaa vähennystä korotetaan

3 400 eurosta 40 000 euroon.

Vastaisuudessa perintö-

osuutta aletaan muutenkin

verottaa vasta, kun sen arvo

ylittää 20 000 euroa. Tähän

asti alaraja on ollut 3 400 eu-

roa. Valtiovarainministeriössä

on arvioitu, että pelkästään tä-

mä muutos vähentää perintö-

veroa maksavien määrää noin

60 prosenttia verrattuna aikai-

sempaan tilanteeseen.

Uudistus merkitsee esimer-

kiksi sitä, että lapsettoman pa-

riskunnan tapauksessa lesken

ei tarvitse maksaa lainkaan

perintöveroa alle 80 000 eu-

ron perinnöstä. Aiemmin täl-

laisessa tapauksessa veroa on

joutunut maksamaan noin 10

000 euroa.

Tsunamiuhrien

kohtalot puhuttivat

Perintöjen verotusta lieventää

myös veroasteikkojen alarajo-

jen nostaminen. Lisäksi kol-

mannen veroluokan poista-

minen keventää etäisten su-

kulaisten ja vieraiden saamien

perintöjen verotusta.

Verotuksessa näin tuntuvia

muutoksia on nähty harvoin

yhdellä kertaa tehtynä. Hal-

litus kirjasi perintöveron ke-

ventämisen jo ohjelmaansa.

Taustalla oli eduskuntavaalien

alla käyty keskustelu, jossa ta-

vanomaisten perintöjen vero-

tuksen keventäminen tai pois-

taminen kokonaan oli saanut

laajaa kannatusta.

Muistissa oli myös tsuna-

mikatastro!n jälkeinen tilan-

ne ja perintöverotuksen sil-

loin esiin nostamat kohtuutto-

mat tilanteet. Nuorille leskille

ja orvoille tuli kaiken muun

päälle vaikeuksia säilyttää ko-

tinsa korkeiden perintövero-

laskujen vuoksi.

Nyt tapahtuvassa uudis-

tuksessa perintöjen ja lahjojen

verottaminen erotetaan toisis-

taan, koska alennus haluttiin

keskittää nimenomaan perin-

töjen verottamiseen. Verova-

paan lahjan alarajaa korote-

taan kuitenkin 3 400 eurosta 4

000 euroon.

Perintöverotuksen uudista-

minen on saamassa pian jat-

koa. Hallituksen tarkoitukse-

na on vapauttaa yritysten ja

maatilojen toimintaa suku-

polvenvaihdoksissa jatkavat

perintöveron maksamisesta.

Autoverolain muutos voimaan

Autoverolain muutos astui

voimaan tämän vuoden en-

simmäisenä päivänä. Uusi hii-

lidioksidipäästöihin perustu-

va vero laskee useimpien hen-

kilöautojen hintaa.

Autoja on kuitenkin myy-

ty jo kahden kuukauden ajan

uusin hinnoin, sillä niiden re-

kisteröinti ja käyttöönotto on

voitu siirtää vuodenvaihteen

yli.

Lain tavoitteena on suo-

sia vähäpäästöisiä autoja. Eri-

tyisesti dieselautojen suosion

odotetaan nousevan.

Page 11

Page 9

1,2,3,4,5,6,7,8,9 11,12,13,14,15,16,17,18,19,20,...24