Page 3 - Alueviesti_1

3

Torstai tammikuun 3. 2008

Tali-Ihantala 1944 herätti

tunteita, ristiriitaisiakin

Erkki Petman

Ratkaiseva suomalaisten tor-

juntavoitto, Talin-Ihanta-

lan taistelu, käytiin Karjalan

kannaksella. Se alkoi Viipu-

rin koillispuolella 25. kesä-

kuuta ja päättyi 9. heinäkuu-

ta 1944.

Tästä Pohjoismaiden suu-

rimmasta taistelusta tehty

Åke Lindmanin parituntinen

elokuva sai ensi-iltansa itse-

näisyyspäivän aattona.

Paikalla olleiden veteraani-

en mielipiteet elokuvasta oli-

vat vaihtelevia. Joku piti, jo-

ku ei, ja yhteiseksi voidaan sa-



noa sitä näkemystä, ”ettei siel-

lä hengissä olisi selvinnyt jos

olisi pystyssä kävellyt”.

Elokuva esitettiin samana

päivänä 40:ssä elokuvateatte-

rissa eri puolilla maata. Pir-

kanmaalla esityspaikoksi oli

valittu Tampere ja Vamma-

la. Bion kutsunäytäntö täytti

jokaisen istumapaikan. Ylei-

sön joukossa oli veteraani-

en lisäksi heitä huomattavasti

nuorempia kutsuvieraita, seu-

tukunnan lukiolaisia. Vete-

raaneja tuli Vammalaan mm.

Valkeakoskelta.

Esityksen jälkeen Seuranta-

lollka pidettiin lyhyehkö kah-

vitilaisuus, jossa kuultiin ve-

teraanien ja lukiolaisten pu-

heenvuorot.

Tilaisuudessa puhuivat

myösVammalan kapungin-

valtuuston puheenjohtaja Ja-

ri Andersson ja rovasti Timo

Kökkö.

Talin ja Ihantalan vete-

raaneja edusti mm. Vamma-

lan seudun sotaveteraanien

puheenjohtaja Lauri Koski,

joka nuorena luutnanttina

toimi taistelussa vaununjoh-

tajana.

Elokuva antoi hyvän ku-

van torjuntataistelun ras-

kaudesta. Se kertoi taistelus-

ta lähinnä panssarijoukko-

jen näkökulmasta. Taistelun

voimasuhteet olivat mielettö-

mät. Kun venäläisiä oli rinta-

man toisella puolella 150 000,

suomalaisten joukkojen ko-

konaisvahvuus oli siitä vain

kolmannes, 50 0000 sotilasta.

Suomalaisten tukena, omien

ilmavoimien rinnalla, taiste-

li saksalainen Lento-osasto

Kuhlmey, jonka merkitys vi-

hollisen panssareitten tuho-

amisessa sillanpääasemissa

oli ratkaiseva.

Lähteenä tässä käytetty Wi-

kipedia kertoo mm., että suo-

malainen kenttätykistö ampui

kahdessa viikossa noin 120

000 laukausta ja kiivaimpana

taistelupäivänä 3. heinäkuu-

ta yli 12 000 laukausta ja että

monen tykin putki yksinker-

taisesti kului loppuun kiivaan

tulituksen takia. Neuvostoliit-

tolaisten tappioiden arvioi-

daan taisteluissa olleen noin

6000 kaatunutta ja 22 000

haavoittunutta miestä ja suo-

malaisten 1350 kaatunutta ja

7000 haavoittunutta.

Talin-Ihantalan kaltai-

set taistelut käytiin hieman

myöhemmin sekä Vuosal-

mella että Viipurinlahdel-

la. Näissäkin taisteluissa vi-

hollinen torjuttiin. Neuvos-

toliitto alkoi tämän jälkeen

siirtää hyökkäykseen käytet-

tyjä joukkojaan pois Suomen

rintamilta, koska katsoi, että

Saksan rintama on tärkeäm-

pi sodan lopputuloksen kan-

nalta.

Suomalaisten radiotiedus-

telu, jota johti eversti Rei-

no Hallamaa, sieppasi neu-

vostolliiton johtajan Stali-

nin käskystä lähetetyn radio-

sanoman, jolla venäläisten

hyökkäys pysähtyi. Sen henki

oli tämä: “Toinen maailman-

sota ratkaistaan Berliinissä,

ei Karjalan kannaksella”. täs-

tä alkoi “kilpajuoksu” Berlii-

niin.

”Elokuva kertoi paljon”

Lukiolaisten edustajana tilai-

suudessa puheenvuoron käyt-

tänyt Emma Kurki Vammalan

lukiosta sanoi elokuvan olleen

huomattavasti realistisempi

kuin hänen aiemmin näke-

mänsä.

- Sain tietää elokuvan myö-

tä paljon, hän sanoi.

- Minulle selvisi, kuinka

suuresta yksityiskohdasta jat-

kosodassa Tali-Ihantalan tais-

telussa oli kysymys ja kuinka

pienestä kaikki oli kuitenkin

kiinni.

Puhuttelevaksi elokuvan

kokivat myös Vammalan lu-

kion oppilaat Katariina Lam-

pimäki, Sari Rytkönen, Aino

Marjamäki ja Martta Kaasa-

lainen. Heidän kaikkien iso-

isät olivat olleet sodassa. Toi-

sekseen jatkosodan suurtais-

telut olivat juuri olleet esillä

historian kurssilla.

Jari Anderssonin ja Timo Kökön keskellä istuu Ihantalan veteraani Lauri Koski, joka

oli taistelujen alkaessa rynnäkkötykin vaununjohtaja.

Heimo Vaittinen kuului valkeakoskelaisiin veteraa-

neihin, jotka tulivat Vammalaan katsomaan ensi-iltaa.

Vaittinen itse osalllistui myös hyvin raskaisiin Äyrä-

pään-Vuosalmen taisteluihin.

Lukiolaiset Katariina Lampimäki (vasemmalla) ja häntä vastapäätä istuvat Sari Ryt-

könen, Aino Marjamäki ja Martta Kaasalainen (edessä oikealla) kertoivat elokuvan

syventäneen heidän tietouttaan veteraanien panoksesta.

Page 3 - Alueviesti_1_2008