Page 13 - Alueviesti_2_2008

Basic HTML Version

Keskiviikko tammikuun 9. 2008

Uusi saapumiserä täytti

Huovinrinteen maanantaina

Kuluvan vuoden ensimmäi-

nen saapumiserä astui palve-

lukseen tämän viikon maa-

nantaina 7. tammikuuta.

Porin Prikaatiin palveluk-

seenastumismääräyksen on

saanut runsaat 1 000 asevel-

vollista.

Naisten vapaaehtoiseen

asepalvelukseen hakeutunei-

ta on 20.

Aiemmasta poiketen pal-

velukseenastumisen takarajaa

on varhennettu kahdella tun-

nilla, joten joukko-osastossa

oli ilmoittauduttava maanan-

taina klo 16:n mennessä.

Vakiintuneen tavan mukai-

sesti palvelukseenastujia odot-

ti muun muassa huumetarkas-

tus.

Porin Prikaatin alokkaat

vannovat sotilasvalansa Huo-

vinrinteellä perjantaina 15.

helmikuuta.

Vammalalainen alokas

Arimo Satola saapui va-

ruskuntaan hyvissä ajoin.

-Oma vuode ja kaappi löy-

tyi, seuraavaksi armejan

vaatteita noutamaan, tote-

si reipas nuorimies. Kuva:

Voitto Haavisto.

Invalidiliitto

muistuttaa

vaaroista

Liukastelua talvisessa säässä

pidetään usein pienenä, tal-

veen kuuluvana harmina. In-

validiliitto haluaa kuitenkin

muistuttaa, että vuosittain jo-

pa 100 000 suomalaista joutuu

turvautumaan lääkäriin liuk-

kaudesta johtuneiden onnet-

tomuuksien takia.

Vakavia lumen tai jään ai-

heuttamia liukastumisia sat-

tuu kymmeniä tuhansia. Var-

sinkin liikkumisrajoitteiselle

ja ikäihmiselle liukkaat, hoita-

mattomat kadut ja pihat ovat

pelottava, elämää rajoittava

riesa.

Liukastumisilta voi kui-

tenkin myös suojautua esi-

merkiksi valitsemalla oikean-

laiset jalkineet, käyttämällä

kenkiin kiinnitettäviä liukas-

tumisesteitä ja huolehtimalla

pihojen talvikunnossapidosta

ja valaistuksesta.

Invalidiliiton juuri alka-

neen Talvisia jännitysnäytel-

miä -kampanjan internetsi-

vuilla osoitteessa

www.liu-

kastumis.info annetaan lisää

vinkkejä turvalliseen liikku-

miseen jäisillä keleillä.

Sivuilla kävijät voivat

myös testata oman liukastu-

mistietonsa ja osallistua kil-

pailuun.

Kampanjan tueksi myy-

dään kenkiin kiinnitettäviä

liukastumisesteitä ja muita

turvatuotteita. Myös tuottei-

siin voi tutustua kampanjasi-

vustolla.

Terveyskeskuksissa

vallitsee kova pula

hammaslääkäreistä

Kyselytutki uksen

ukaan

terveyskeskushammaslääkärin

viroista 252 on ilman viran- tai

toimenhaltijaa, huonoin tilan-

ne on Kainuussa, Etelä-Savossa,

Itä-Savossa ja Lapissa. Tilanne

paras Ahvenanmaalla. Vajepro-

sentti (12,1) on pienentynyt

viime vuoden 13,2:sta ja vuok-

ratyön käyttö (3,6 %) lisäänty-

nyt viime vuoden 2,5 %:sta. Yk-

sityishammaslääkärit voisivat

etenkin suurissa kaupungeis-

sa ottaa jonkin verran vastaan

uusia potilaita samoilla alueilla

potilaat jonottavat hoitoon pää-

syä terveyskeskuksiin.

Joulukuussa julkaistut tu-

lokset perustuvat lokakuussa

tehtyyn kyselytutkimukseen.

Sen mukaan terveyskeskuksis-

sa oli kaiken kaikkiaan 2 075

kokopäiväistä hammaslääkä-

rin vakanssia, vuonna 2006

niitä oli 2086. Kyselypäivänä

näistä oli täytettynä 1 608, vir-

kojen tai toimien täyttöaste oli

77,5 %. Vakanssia hoiti sijainen

tai se oli jäädytetty 140 tapauk-

sessa (6,7 %). Vakansseista hoi-

dettiin 75 vuokratyövoimalla

(3,6 %), vuonna 2006 luku oli

53 (2,5 %). Lisäksi palveluja os-

tettiin yksityissektorilta. Ter-

veyskeskushammaslääkärivaje

oli 252 (12,1 %), vuonna 2006

se oli 275 (13,2 %).

Pirkanmaa

pulma-aluetta

Vuonna 2006 suhteellisesti eni-

ten täyttämättömiä vakansse-

ja oli Itä-Suomessa ja Pirkan-

maalla, nyt Kainuussa, Etelä-

Savossa, Itä-Savossa ja Lapissa.

Kainuun sairaanhoitopiirissä si-

jaisuuksista tai viroista oli hoi-

tamatta 30 %, Etelä-Savon sai-

raanhoitopiirissä 25,4 %, Itä-

Savon sairaanhoitopiirissä 23,3

% ja Lapin sairaanhoitopiirissä

18,4 %. Helsingissä ja Uudella-

maalla 9,7 % viroista oli kysely-

päivänä ilman vakinaista hoita-

jaa tai sijaista. Terveyskeskus-

hammaslääkärin viroista 7,6 %:

ssa ei ole viranhaltijaa, tilanne

oli lähes sama myös edellisenä

kahtena vuotena. 43 prosentissa

terveyskeskuksista ei ole vajetta,

tilanne on paras Ahvenanmaal-

la, jossa ei ole täyttämättä yh-

tään hammaslääkärin virkaa tai

sijaisuutta. Toiseksi paras tilan-

ne on Länsi-Pohjan sairaanhoi-

topiirissä, 4,5%, ja kolmanneksi

paras Pohjois-Pohjanmaan sai-

raanhoitopiirissä, jossa vaje on

4,9 %.

Yksityishammaslääkärit

Kyselytutkimuksen mukaan

yksityishammaslääkärit voisi-

vat hoitaa enemmän potilaita

etenkin suurissa kaupungeis-

sa. 35 % vastanneista voisi ot-

taa enemmän potilaita, vuon-

na 2006 luku oli 33 %. 18 %:

lla yksityishammaslääkäreistä

oli potilaspulaa ! he voisivat

tehdä keskimäärin 5,3 tuntia

enemmän potilastyötä viikos-

sa. Yksityishammaslääkärit

voisivat hoitaa jonkin verran

enemmän potilaita erityisesti

Helsingin ja Uudenmaan sai-

raanhoitopiirissä. Etelä-Poh-

janmaan, Itä-Savon, Varsi-

nais-Suomen, Länsi-Pohjan,

Pohjois-Savon ja Lapin sai-

raanhoitopiireissä oli vapaata

kapasiteettia suhteellisesti eni-

ten . Useimmat yksityisham-

maslääkärit voivat ottaa uu-

sia potilaita 1–2 viikon sisällä.

Vastanneista 65 % ilmoitti, et-

tä potilaita on riittävästi, vii-

me vuonna luku oli 67 %.

Hammaslääkäriliiton

näkemys

Hammaslääkäriliitto on lis-

tannut tilanteen syntyyn vai-

kuttaneet tekijät näin:

1. Terveyskeskushammas-

lääkärivajeen syntyyn on usei-

ta eri syitä. Hammaslääkäreitä

on 2000-luvulla valmistunut

poikkeuksellisen vähän. Li-

säksi suuret lainsäädäntömuu-

tokset (hammashoidon koko-

naisuudistus 2002 ja hoitota-

kuu 2005) ovat tuoneet muu-

toksia suun terveydenhuollon

palvelujen järjestämiseen.

2. Palveluiden järjestelyis-

sä hyödynnettävä koko ham-

maslääkärikapasiteetti. Ter-

veyskeskushammaslääkärien

työmäärää on syytä tasata yk-

sityishammaslääkärien kanssa

etenkin isoilla paikkakunnil-

la, joissa terveyskeskuksissa on

pitkät jonot ja yksityissektorilla

on vapaata kapasiteettia. Hoi-

don hinta potilaille tulee saada

lähemmäs toisiaan hoidatti po-

tilas sitten hampaansa terveys-

keskuksessa tai yksityisham-

maslääkärillä. Tilannetta hie-

man parantaa vuodenvaihde,

jolloin 18 vuotta samana py-

synyt Kelan korvaustaksa nou-

see. Potilaan saama keskimää-

räinen korvaus on nousemassa

noin 32 prosentista. Hallitus-

ohjelmaan otettiin tavoitteeksi

40 %:n todellinen korvaustaso,

ja Kela teki siihen tähtäävät las-

kelmat elokuussa. Ennakoitua

suuremmat palkankorotukset

tulevat kuitenkin nostamaan

alan kustannuksia siten, että

keskimääräinen korvaus jää-

nee 38–39 prosenttiin.

3. Hammaslääkärikou-

lutukseen tulisi eri keinoin

kannustaa opiskelijoita niiltä

paikkakunnilta, joissa ham-

maslääkäreistä on pulaa – eri-

tyisesti Itä-Suomesta. Opiske-

lijoiden valmistumista tulee

myös nopeuttaa vahvistamal-

la kolmen yliopiston opetusre-

sursseja ja järjestämällä heille

riittävän paljon ja riittävän

nopeasti käytännön harjoitte-

lumahdollisuuksia.

4. Terveyskeskustyön sisäl-

töön ja järjestelyihin on kiin-

nitettävä huomiota ja työ on

tehtävä houkuttelevammaksi.

Hammaslääkäriliiton selvityk-

sen* mukaan kaikkein kuor-

mittavimpana hammaslääkä-

rit pitävät työn muuttumista

yhä enemmän akuuttihoidon

suuntaan, jolloin on mahdo-

tonta seurata potilaan tervey-

dentilaa ja ottaa hoidosta ko-

konaisvastuuta. Tämä yhdis-

tettynä liian suureksi koettuun

työmäärään on heikentänyt

oman työn hallintaa, mikä voi

heikentää hammaslääkärien

tunnetusti hyvään motivaatio-

ta ja työhön sitoutumista.

5. Ongelmana terveyskes-

kuksissa hoitojen pitkittyminen

– ei pelkästään jonon mitta:

Hammaslääkäriliiton selvityk-

sen* mukaan puolet terveys-

keskuksista laittaa potilaansa

jonoon, puolet antaa ajan heti

joko lähipäiville tai myöhem-

mäksi. Ajan heti antavista ter-

veyskeskuksista puolessa oli

mahdollista ainoastaan selvit-

tää potilaan ilmoittaman vai-

van syy ja hoitaa se. Siis noin

neljäsosassa terveyskeskuksia

potilas sai ajan saman tien ja tu-

li kokonaisvaltaisemmin hoide-

tuksi. Puolessa terveyskeskuk-

sista hoitoja ei saada valmiik-

si kohtuullisessa ajassa. Useil-

la paikkakunnilla toiminta on

ohjeistettu niin, että potilaal-

le voidaan antaa vain yksi aika

kerrallaan. Pitkät hoitokäyntien

välit venyttävät potilaan hoito-

jaksoa, mikä esimerkiksi juuri-

hoidoissa voi heikentää hoidon

laatua. Yli 60 % suomalaisista

asuu kunnissa, joissa hoitoa ei

pystytä saamaan valmiiksi koh-

tuuajassa, koska voimavaroihin

nähden potilaita on liikaa.

Julkisen ja yksityisen sek-

torin hammaslääkäreiden

työvoimatilanne selvitettiin

kahdella kyselytutkimuksel-

la lokakuussa 2007. Terveys-

keskusten johtavilta hammas-

lääkäreiltä kysyttiin virkojen

täyttötilannetta ja yksityis-

hammaslääkäreiltä mahdol-

lista vapaata hoitokapasiteet-

tia. Suomen noin 4 300 työ-

ikäisestä hammaslääkäristä

noin puolet työskentelee ter-

veyskeskuksissa ja puolet yk-

sityishammaslääkäreinä, ja

molemmat sektorit tuottavat

pääosin samansisältöisiä pe-

rusterveydenhuollon palvelu-

ja. Palvelurakenne poikkeaa

näin muusta terveydenhuol-

losta, minkä vuoksi myös työ-

voimatilanne on kartoitettava

koko työssä olevan hammas-

lääkärikunnan osalta.

Page 14

Page 12

1...,3,4,5,6,7,8,9,10,11,12 14,15,16,17,18,19,20,21,22,23,...28