Page 20 - Alueviesti_3_2008

20 Keskiviikko tammikuun 16. 2008
Laihduttajalle apua
kananmunan proteiineista
Moni on aloittanut kevyem-
män elämän uuden vuoden
vaihtuessa. Laihtumisen kan-
nalta tärkeintä on asettaa rea-
listiset tavoitteet ja syödä mo-
nipuolisesti ja nauttien, sillä
silloin saavutetaan pitkäkes-
toisia tuloksia. Laihduttajalle
saattaa myös olla apua prote-
iinien lisäämisestä ruokavali-
oon.
Proteiinien suotuisa vaiku-
tus laihtumiseen ja painonhal-
lintaan perustuu niiden hiili-
hydraatteja parempaan kylläi-
syysarvoon.
Kun proteiinien määrää li-
sää ruokavaliossa, päivän ai-
kana tulee syötyä vähemmän
jopa huomaamattaan, sillä
kylläinen tunne jatkuu pro-
teiinipitoisen aterian jälkeen
hiilihydraattipitoista ateriaa
pidempään.
Amerikkalaisen tutkimuk-
sen mukaan ylipainoiset koe-
henkilöt kuluttivat merkit-
sevästi vähemmän kaloreita
lounaalla ja koko vuorokau-
den ajan kananmuna-aami-
aisen nautittuaan kuin leipä-
aamiaisen nautittuaan. Ka-
nanmuna-aamiaiseen kuu-
lui kaksi kananmunaa, kaksi
viipaletta paahtoleipää ja he-
delmämehua. Leipäaamiai-
sen nauttineet söivät baagelin,
tuorejuustoa ja rasvatonta jo-
gurttia. Molempien aamiais-
ten energiamäärä ja paino oli-
vat samat.
Koska kananmuna-aamiai-
sen proteiinimäärä oli leipäaa-
miaista suurempi, tutkijat pe-
rustelivat tulosta proteiinien
paremmalla kylläisyysarvolla
verrattuna hiilihydraatteihin.
Lisäksi koehenkilöt saivat ka-
nanmuna-aamiaisella enem-
män energiaa proteiineista ja
rasvasta kuin leipäaamiaisel-
la.
Kananmunan proteiini
parasta mahdollista
elimistön kannalta
Kananmuna sopii hyvin laih-
duttajan ja painonhallitsijan
proteiinilisäykseksi.
- Kahdessa kananmunassa
on proteiinia lähes 14 gram-
maa, ja se on noin 16 prosent-
tia normaalipainoisen nai-
sen päivän saantisuositukses-
ta, kertoo tiedottaja Johanna
Peltola Finfood Kananmuna-
tiedotuksesta. Kananmunan
proteiinin etu on sen ami-
nohappokoostumus, sillä se
on elimistön kannalta paras
mahdollinen. Aminohapot
ovat elimistölle välttämättö-
miä rakennusaineita ja niitä
tulee saada ruuasta. Eläinkun-
nan tuotteista myös liha, kala
ja maito sisältävät hyvänlaa-
tuista proteiinia.
Munatoastit (4 kpl)
Valmistusaika 20 minuuttia
8 isoa paahtoleipäviipaletta,
esim. lesepaahtoleipä
Kananmuna-
ruohosipulitäyte:
3 kananmunaa
100 g maustettua kevyt-
tuorejuustoa (esim.
ruohosipuli tai yrtti-pippuri)
1/2 dl hienonnettua
ruohosipulia
1/2 tl suolaa
(mustapippuria)
Kananmuna-
katkaraputäyte:
2 kananmunaa
1 ps (noin 180 g)
kuorittuja katkarapuja
100 g maustettua kevyttuore-
juustoa (esim. ruohosipuli)
1/2 dl hienonnettua tilliä
ripaus suolaa
5 tippaa tabascoa
Valitse jompikumpi täyte. Kei-
tä kananmunat puolikoviksi
(noin 8 minuuttia) ja jäähdytä
hetki kylmässä vedessä.
Kananmuna-ruohosipuli-
täyte: Hienonna kananmunat
ja sekoita joukkoon tuorejuus-
to, ruohosipuli, suola ja mus-
tapippuri.
Kananmuna-katkaraputäy-
te: Sulata katkaravut nopeas-
ti siivilässä juoksevan lämpi-
män veden alla. Puserra kevy-
esti ylimääräinen neste pois.
Sekoita hienonnetut kanan-
munat, katkaravut, tuorejuus-
to, tilli, suola ja tabasco kul-
hossa.
Aseta 4 paahtoleipäviipa-
letta työlaudalle. Jaa täyte lei-
ville ja paina toiset leivät kan-
neksi.
Kuumenna vohvelirauta tai
voileipägrilli. Sivele vohveli-
raudalle margariinia ja paina
leipä kevyesti raudan väliin.
Paista pari minuuttia kunnes
leipä on rapeaksi paahtunut.
Anna jäähtyä hetki ja leik-
kaa ennen tarjoilua kolmioik-
si.
Makua ja
terveyttä sipulista
Sipuli saa jakamattoman suo-
sion sekä ruoan makua arvos-
tavilta että niiltä, jotka painot-
tavat ruoan hyviä terveysvai-
kutuksia. Ilman sipulia ei tule
toimeen kotikokki eikä huip-
putason keittiömestari. Sipu-
li antaa ruoalle sielun. Sipu-
lia kannattaa käyttää vaihdel-
len ja yhdistellen erilaisia si-
puleita.
Suomalaiseen ruokakult-
tuuriin sipuli on kuulunut
vuosisatojen ajan. Sipulia vil-
jeltiin jo viikinkiaikaan, 800
- 1000 -luvuilla. Laukka, lyö-
ki ja lööki tarkoittivat sipu-
lia. Suomalaisessa alkupa-
lapöydässä sipuli liitetään
veden viljaan: silliin ja si-
lakkaan, siikaan ja lo-
heen. Peruna ja sipu-
li kuuluvat suomalaisen
ruoan ytimeen. Sipulit
sopivat kotoisiin keit-
toihimme aina. Pääru-
oissa sipulin rooli on
säestää kalaa, kanaa,
lihaa ja muita
kasviksia. Kas-
tiketta, mari-
nadia ja useim-
pia kasvisruokia ei
voi kuvitella ilman sipulia.
Sipulipihvit, sipulikeitto,
sipulipiirakka, sipuli blinien
lisäkkeenä tai hernekeitossa
ja sipuli pitkään haudutetus-
sa uuni- tai pataruoassa ovat
vastustamattomia herkkuja.
Sipuli maistuu ja tuoksuu kai-
ken kansan keittiöissä. Siihen
on varaa kaikilla.
Täynnä
terveysvaikutuksia
Lukuisat tutkimukset ovat
osoittaneet, että sipulit osana
monipuolista, kasvispainot-
teista ruokavaliota alentavat
veren kolesterolitasoa, vahvis-
tavat immuunijärjestelmää ja
auttavat ehkäisemään syöpä-
sekä sydän- ja verisuonisaira-
uksien kehittymistä.
Sipulien terveysvaikutukset
aiheutuvat niiden sisältämistä
orgaanisista rikkiyhdisteistä ja
!avonoideista.Antibioottisena
yhdisteenä valkosipulin allisii-
ni ehkäisee haitallisten
mikrobien toimintaa
jatuleh-
duk-
sia. Kver-
setiini-nimisen flavonoidin
lähteinä sipulit ovat erinomai-
sia. Punasipuli puolestaan saa
värinsä antosyaaneista, jotka
toimivat ihmisen elimistös-
sä hyödyllisinä antioksidant-
teina.
Itkettävän ihana
sipulipiiras
Pohjaan:
3 keitettyä perunaa
2,5 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
125 g rasiamargariinia
ripaus uolaa
Täytteeseen:
4 keskikokoista sipulia
1 valkosipulinkynsi
2 rkl rypsiöljyä
1,5 dl kuivaa siideriä
3 munaa
2 dl maustamatonta
kevyttuorejuustoa
1 dl hienonnettua persiljaa
1 rkl hienonnettua timjamia
suolaa, mustapippuria
ripaus neilikkaa
2 dl kevytjuustoraastetta
Raasta kuoritut perunat
hienoksi. Sekoita jauhoihin
leivinjauhe ja sitten käsin
margariini. Lisää peruna-
raaste ja sekoita vain sen
verran, että aineet se-
koittuvat. Siirrä taiki-
na jääkaappiin.
Kuori, halkaise ja
viipaloi sipulit. Kuul-
lota ne öljytilkassa
melko miedolla läm-
möllä. Kaada joukkoon
siideri ja hauduta, kun-
nes neste on haihtunut.
Vatkaa munien rakenne rikki.
Sekoita joukkoon tuorejuusto
ja juustoraaste sekä hienon-
netut yrtit ja mausteet. Pai-
nele taikina voidellun piirak-
kavuoan pohjalle ja reunoil-
le. Voit taitella reunojen tuek-
si foliosuikaleet, jotta taikinan
reunat pysyvät paikoillaan.
Pistele pohja ja esipaista 225-
asteisessa uunin alaosassa 15
minuuttia. Kaada sipuliseos
piirakkapohjalle ja lisää pääl-
le muna-juustoseos. Paista uu-
nin alimmalla ritilätasolla 200
asteessa, kunnes täyte on hyy-
tynyt ja pinta saanut väriä eli
noin 20 minuuttia.
Ohje:
Kotimaiset Kasvikset ry
Välipala
pitää virkeänä
Koululaiset tarvitsevat mau-
kasta ja nopeasti valmistuvaa
purtavaa koulun jälkeen, jol-
loin jaksaa harrastaa, ulkoil-
la ja keskittyä koulutehtävien
tekoon.
Teini-ikäiset tekevät pur-
tavan mielellään itse, mutta
pienelle koululaiselle välipa-
la kannattaa varata valmiiksi
jääkaappiin.
Helppo ja maukas välipala
syntyy rukiisesta leikkelevoi-
leivästä ja lasillisesta maitoa.
Nopean ja ruokaisan välipa-
lan saa myös lämpimistä voi-
leivistä tai täytetystä pannu-
kakusta.
Pannukakku kannattaa
tehdä vaikkapa edellisenä ilta-
na iltapalaksi ja jättää osa seu-
raavan päivän välipalaksi. Mi-
nuutti, pari mikrossa palaut-
taa pannukakun suussa sula-
vaksi herkuksi.
Lämpimät
kalkkunaleivät
4 annosta
8 isoa viipaletta ruis- tai täys-
jyväpaahtoleipää
kasvimargrariinia
sinappia
8 kalkkunanakkia
4 viipaletta emmentaljuustoa
puoli rasiaa kirsikkatomaat-
teja
tuoretta basilikasilppua
Voitele leivät kevyesti kas-
vimargariinilla ja sinapilla.
Leikkaa nakit pitkittäin halki
ja levitä ne neljälle leipäviipa-
leelle.
Laita juustoviipale nakki-
en päälle ja lisää lopuksi vii-
paloidut tomaatit. Ripottele
päälle basilikasilppua ja pai-
na voideltu leipäviipale kan-
neksi.
Kuumenna leivät voileipäg-
rillissä tai -parilassa ja nauti
kaakaon tai kuuman mehun
kanssa.
Jauheliha-
porkkanapannari
Uunipannullinen
Pohja:
1 l rasvatonta maitoa
4 kananmunaa
5 dl vehnäjauhoa
1 tl suolaa
Täyte:
200 g jauhelihaa
2 isoa porkkanaa
1 sipuli
1 rkl rypsiöljyä paistamiseen
mustapippuria
Pinnalle:
2 dl juustoraastetta
Sekoita taikinan ainekset
kulhossa ja anna sen tekeytyä
sen aikaa, kun teet täytteen.
Pese ja kuori porkkanat ja
raasta ne karkeaksi raasteeksi.
Kuori ja kuutioi sipuli.
Ruskista jauheliha kevyesti
pannulla ja lisää kuutioitu si-
puli ja porkkanaraaste. Maus-
ta mustapippurilla ja kurku-
malla ja anna hautua hetki.
Tarkista maku.
Kaada taikina leivinpape-
rilla vuoratulle uunipannulle
ja ripottele täytteen ainekset
päälle.
Ripottele lopuksi pannu-
kakun pinnalle juustoraaste
ja paista 225 asteisessa uunis-
sa noin puoli tuntia tai kun-
nes pannukakku on hyytynyt
ja saanut kauniin värin.
Ohjeet:
Finfood Lihatiedotus
Suomalainen Sydänohjelma tuottaa
toimivia ja vaikuttavia työkaluja
Terveen elämän edellytysten
turvaaminen ei välttämättä
vaadi lainsäädäntöä eikä ras-
kasta hallintoa toteutuakseen.
Suomalaisen Sydänohjelman
väliarviointi osoittaa, että jo
suhteellisen pienillä ohjaavilla
toimenpiteillä on mahdollista
edistää kansalaisten terveen
elämän edellytyksiä.
Suomalaisen Sydänohjel-
man ensimmäisen ulkoisen
arvioinnin perusteella näyt-
tää siltä, että tavoitteellisil-
la toimilla ja ohjauksilla voi-
daan vaikuttaa kansalaisten
terveyskäyttäytymiseen. Am-
mattilaisille suunnatut helpos-
ti omaksuttavat työvälineet ja
-mallit ovat tarpeellisia ja toi-
vottuja.
Konkreettisia esimerkke-
jä toimivista ja vaikuttavista
käytännöistä ovat Suomalai-
sen Sydänohjelman Neuvokas
perhe -elintapaohjausmalli ja
joukkoruokailuhanke. Juuri
näitä osa-alueita on nyt arvi-
oitu Suomalaisen Sydänohjel-
man väestöstrategiaosasta.
Konkreettisia
työkaluja
Sydänohjelman väestöstrategi-
aa toteuttava Neuvokas perhe
-elintapaohjausmalli tarjoaa
terveydenhoitajille käytännön
työkaluja perhekeskeiseen lii-
kunta- ja ravitsemusohjauk-
seen. Lasten ja lapsiperhei-
den terveellisten liikunta- ja
ravitsemustottumusten edis-
tämiseen tähtäävä malli luo
toimivan rungon systemaatti-
sen ohjauksen suorittamiseen
ja seurantaan. Malli perustuu
STRIP-tutkimuksesta saatui-
hin kokemuksiin ja toteuttaa
Sosiaali- ja terveysministeri-
ön lastenneuvolasuosituksien
linjauksia.
Terveydenhoitajat kokevat
ohjausmallin tärkeäksi ja toi-
mivaksi työkaluksi. Heidän
mukaansa liikunta- ja ravitse-
musohjauskortit sekä ohjauk-
sessa käytettävä havaintokan-
sio ovat käytännön työssä hy-
vin toimivia.
Arvioinnin mukaan ter-
veydenhoitajat uskovat mallin
toimivuuteen. Havainnollista-
minen on vaikuttavaa ja aut-
taa asiakasta ymmärtämään
asian.
Selkeitä tuloksia ohjelman
vaikuttavuudesta perheisiin,
on mahdotonta osoittaa näin
lyhyellä aikavälillä.
Hyviä tuloksia myös
joukkoruokailussa
Sydänohjelmaa on tähänmen-
nessä arvioitu myös joukko-
ruokailuhankkeen osalta.
Arviointi osoittaa, et-
tä suurkeittiöille kehitettyjen
toimintamallien ja työkalujen
käyttöönotto on sujunut hy-
vin. Kehitetyt toimenpiteet on
otettu vastaan positiivisesti. Jo
aiemmin ja hankkeen aikana
kehitetyt ravitsemuksellisen
laadun parantamiseen tähtää-
vät Sydänliiton toimenpiteet
näkyvät suurkeittiöiden arjes-
sa selvästi.
Työvälineet on koettu toi-
miviksi ja halua niiden hyö-
dyntämiseen löytyy. Suunnit-
telussa ja hankinnoissa kritee-
rilomakkeen avulla on saatu
aikaan hyviä tuloksia.
Lounasruokailussa tarjot-
tu ruoka on vuoden aikana
muuttunut terveellisemmäk-
si: rasvattoman maidon ja
kasvirasvalevitteiden tarjonta
sekä kalavalmisteiden ja tuo-
reen kalan käyttäminen on
selvästi lisääntynyt. Samaan
aikaan on rasvaisten peruna-
lisäkkeiden ja runsasrasvais-
ten valmisruokien ja puo-
livalmisteiden käyttö puo-
lestaan vähentynyt selvästi.
Ruokahuollon hankintapää-
töksissä hintaa painotetaan
edelleen eniten. Hankinnois-
ta vastaavat joutuvat tasapai-
noilemaan hinnan ja terveel-
lisyyden välillä.
- Joukkoruokailu kosket-
taa suurta ihmisjoukkoa, sillä
Suomessa syödään päivittäin
noin kaksi miljoonaa ateriaa
kodin ulkopuolella, ylilääkäri
Hannu Vanhanen Sydänliitos-
ta kertoo.
– Lounasruokailulla on vi-
reyden ja jaksamisen kannalta
merkitystä hyvin laajasti koko
väestössä. Se vaikuttaa paitsi
painonhallintaan, myös vire-
yteen ja jaksamiseen kaikilla
ihmisillä.
Sydänliitto käynnistää
parhaillaan Sydänmerkin
käyttöönottoa lounasruokai-
lussa.
Sydänmerkki-ateriat ovat
rasvan laadun ja määrän suh-
teen parempia valintoja.
Suomalaisnuoret
ovat entistä raittiimpia
Alle 18-vuotiaat suomalaisnuo-
ret juovat ja polttavat entistä vä-
hemmän, kertoo Tampereen
yliopiston tekemä Nuorten ter-
veyskysely. Kovaan humalaan
kerran kuussa itsensä juovien
14-vuotiaiden tyttöjen määrä
on tällä vuosikymmenellä las-
kenut 16 prosentista kuuteen.
Myös nuorten tupakkako-
keilut ovat vähentyneet. Esimer-
kiksi 12-vuotiaista joka kahdek-
sas on kokeillut tupakkaa, kun
vuonna 1977 tupakkaa oli polt-
tanut joka toinen. Tutkimuksen
mukaan nykynuoret eivät enää
pidä tupakointia samalla taval-
la aikuisuuden symbolina kuin
menneinä vuosikymmeninä.
Raitistuminen ei kuitenkaan
näy 18-vuotiaiden elämänta-
voissa. Heistä säännöllisesti
tupakoi edelleen joka kolmas.
Lisäksi 18-vuotiaiden poikien
humalajuominen on lisäänty-
nyt vuodesta 2004 alkaen, jol-
loin Suomessa toteutettiin al-
koholijuomien veronalennus.
Tutkimus ennakoikin alkoho-
lin aiheuttamien terveyshait-
tojen lisääntyvän varttuneem-
pien nuorten keskuudessa, jos
heidän humalajuomisensa li-
sääntyy entisestään.
Tutkimuksen mukaan te-
hokas valistus onkin vaikutta-
nut siten, että sekä tupakointi
että alkoholin juominen aloi-
tetaan nykyään vanhempana.
Kyselyyn vastasi yli 5 800
iältään 12-18-vuotiasta nuor-
ta keväällä 2007.
Hätätiedotteiden
välitys televisiossa alkaa
Viranomaisten hätätiedotteita
ryhdytään välittämään radion
lisäksi myös television kaut-
ta. Muut viranomaistiedotteet
kuin hätätiedotteet kulkevat lii-
kenneministeriönmukaan enti-
seen tapaan radion välityksellä.
Hätäviestissä teksti kulkee
kuvaruudun yläosassa viisi mi-
nuuttia, jonka jälkeen kolmen
minuutin tauon jälkeen teksti
pyörii jälleen viiden minuutin
ajan. Tekstin pyöriessä kuuluu
varoitusääni, joka muodostuu
SOS-merkeistä. Television uut-
ta hätätiedotusjärjestelmää ko-
keiltiin ensi kertaa eilen tiistai-
na. Testissä Yleisradion, MTV3:
n ja Nelosen kanaville ilmestyi
teksti, jossa kerrottiin kokeilus-
ta. Seuraavan kerran järjestel-
mää testataan 11. helmikuuta
hätänumeropäivänä. Samassa
yhteydessä kokeillaan myös ra-
dion hätätiedotteiden välitystä.
Hätätiedotteita käytetään,
kun ihmishenget ovat välittö-
mässä tai ilmeisessä vaarassa tai
uhkana ovat huomattavat omai-
suus- tai ympäristövahingot.