Page 11 - Alueviesti_3

11

Keskiviikko tammikuun 16. 2008

Kokemäen kihlakunnan po-

liisilaitoksen hälytyspartio ta-

voitti perjantai-iltana parti-

oinnin yhteydessä henkilöau-

ton kuljettajan, joka oli ajanut

autonsa ojaan Järiläntiellä Ko-

kemäellä. Auton kuljettajal-

le tehty puhalluskoe antoi lu-

keman 0,00 promillea, mutta

huumausainetestin tulos oli

positiivinen. Lisäksi autosta

löytyi huumausaineen käyttö-

välineitä.

K u l -

jettaja toi-

mitettiin ter-

veyskeskuk-

seen veriko-

keisiin.

Kuljettajaa

epäillään huu-

mausaineen käyt-

tör i -

koksesta, kulkuneuvon kuljet-

tamisesta oikeudetta, rattijuo-

pumuksesta ja liikenneturval-

lisuuden vaarantamisesta.

M

ennyttä syksyä ei voi syyttää ainakaan po-

litiikan tylsyydestä. Erityisesti Tehyn uh-

kaus sairaanhoitajien joukkoirtisanoutu-

misesta sai poliittisen myrskyn eduskunnassa. Ete-

lä-Suomen 141-tukineuvottelut sähköistivät myös

keskustelua. Ehdottomasti myönteinen päätös edus-

kunnalta oli, että perintövero kevenee ensi vuoden

alusta. Myös autoverotuksen uudistus on hyvä uu-

tinen meille suomalaisille, jotka olemme tähän asti

ajaneet Euroopan vanhimmilla autoilla. Nyt meillä

on mahdollisuus siirtyä turvallisempiin ja vähäpääs-

töisempiin autoihin. Päätös tekijänoikeusasioiden

säilymisestä tulevaisuudessakin opetusministeriössä

on varmasti iloinen asia kaikille nuorille ja vanhoille

Landola-miehille.

Vaikka monien palkat ovat nousussa, yrityksillä menee

hyvin ja talous on yhä kasvussa, eivät kaikki ole olleet

onnekkaita. Kemijärven sellutehdasta uhkaa lakkau-

tus. Se olisi erikoista, sillä valtio on Stora Enson suu-

rin omistaja. Tehdas voitaisiin turvata esimerkiksi hak-

kaamalla valtion talousmetsiä, eikä suojeltuihin metsiin

tarvitsisi koskea ollenkaan. Puupulallahan tehtaan lak-

kauttamista on perusteltu. Suomesta voitaisiin talous-

metsistä hakata kaikkiaan 16 miljoonaa kuutiometriä

enemmän kuin sieltä nyt hakataan. Puunjalostusta tu-

lee Kemijärven seudulla kuitenkin jatkaa tulevaisuu-

dessa muodossa tai toisessa, siihen ovat kaikki edelly-

tykset olemassa.

Yksi maakuntaa eniten kiinnostavista asioista, joka

tulee keväällä eduskunnan käsittelyyn, on liikenne-

poliittinen selonteko. Olen pyrkinyt vaikuttamaan

moniin Pirkanmaalle tärkeisiin hankkeisiin, jotta ne

saataisiin selontekoon. Tällaisia ovat mm. Tampe-

reen rantatie ja sen tunnelihanke sekä valtatie kol-

men Hämeenkyrön ohitustie. Tampere-Orivesi ja

Nokia-Vammala tiet kaipaavat puolestaan parannus-

ta. Valtiosihteeri Raimo Sailas on jo julkisuudessa

kannattanut sitä, että Tampereen rantatie voitaisiin

rahoittaa elinkaarimallilla eli siten, että valtio mak-

saa vasta vähitellen rakentamiskustannuksia takai-

sin. Budjetin ulkopuolisia rahoitusmalleja on otetta-

va käyttöön.

Koko perustienpidon rahoitus on rempallaan. Nykyi-

nen järjestelmä ei ole hyvä, koska perustienpito ja uu-

det investoinnit joutuvat kilpailemaan keskenään ja

budjettiraamit ovat niin tiukat. Maakuntien vastuuta

korostavien alueellisten investointien määrärahoja tu-

lisikin lisätä. Se, että kuntien vastuuta muuten lisättäi-

siin teiden rakentamisessa, ei ole oikein. Alempiastei-

sen tieverkon hoitoon tarvittaisiin tasokorotus, koska

nykyisellä hoitotasolla alemmanasteinen tieverkko ko-

ko ajan heikkenee. Kelirikot vaivaavat ympäri vuoden.

Talvikunnossapitokin on liian alhaisella tasolla. Yksi-

tyisteiden kunto on pysyvä huolen aihe. Niiden ja met-

säautoteiden avustuksia tulisi kasvattaa, jotta tiet py-

syisivät kunnossa.

Toinen kevätkauden kiinnostava asia on sosiaalipal-

velujen uudistussuunnitelma, jossa pyritään yhden

luukun periaatteeseen. Ensi syksynä käytävien kun-

nallisvaalien yhteydessä tullaan käymään arvokeskus-

telua kuntaliitoksista ja palvelurakenteiden uudista-

misesta. Itse en kuntaliitoksista innostu, koska nii-

den taloudellisia hyötyjä ei ole pystytty osoittamaan.

Ilmaiset kuntaliitoksiin kannustavat porkkanarahat

tuhlataan, eikä niistä koidu pitkäjänteistä hyötyä.

Ikärakenteen muutoksesta koituva työvoimapula on

todellinen uhka myös kunnalliselle hoitoalalle, johon

ratkaisut on löydyttävä. Yksi keino mihin on turvau-

tumaan hoitajapulaa ratkaistaessa, on ollut unilääk-

keiden lisääminen laitoshoidossa. Tämä ei voi olla oi-

kea suunta.

Maakunnallisuus on alkaneenkin vuoden avainsana.

Pirkanmaan kansanedustajien on oltava hyvin yksi-

tuumaisia kun alueen hankkeita ajetaan riippumatta

siitä, onko oppositiossa vai hallituspuolueessa. Ku-

kin vaikuttaa omalla tavallaan omiin viiteryhmiinsä.

Hankkeiden esillä pito myös julkisuudessa on yleen-

sä hyväksi. Tämän vuoden budjettikäsittelyssä ei läh-

detty perinteiseen aloiteruljanssiin mukaan, koska

hallituspuolueiden edustajat tiesivät ettei se lopul-

ta johda mihinkään. Hankkeet menevät kuitenkin

eteenpäin. Koko budjettiraamiajattelu perustuu puo-

lueiden ryhmäkurille. Mikäli kaikki budjettialoitteet

menisivät läpi, ei siihen riittäisi mikään raha. Sen ta-

kia on parasta tukea hallitusta ja valtiovarainvalio-

kunnan esitystä.

Mikko Alatalo

Syksyltä

saksittua,

kevättä

odotellessa

Nuorukaiset

pidätettynä laajasta

omaisuusrikossarjasta

Kokemäen poliisi tutkii laa-

jaa Satakunnan ja Varsinais-

Suomen alueella tapahtunutta

omaisuusrikossarjaa.

Tutkintaan liittyen polii-

si vangitsi viikonloppuna 18-

ja 19-vuotiaat harjavaltalaiset

miehet. Rikossarjan tutkin-

nan aikana on ollut pidätetty-

nä useita harjavaltalaisia ja ko-

kemäkeläisiä henkilöitä sekä

tutkinnan yhteydessä on taka-

varikoitu runsaasti anastettua

omaisuutta. Tutkinnallisista

syistä poliisi ei ole voinut tie-

dottaa asiasta aikaisemmin.

Huumaantunut

rattijuoppo

Kokemäellä

Moottoripyöräilijä

vajosi jäihin Karkussa

Kolmekymppinen mies ehti

kylmettyä jouduttuaan veden

varaan lauantaina Karkussa.

Mies oli ollut ajelemas-

sa moottoripyörällä noin 300

metrin päässä rannasta, kun

hän putosi yllättäen jäihin.

Tapaus sattui Karkun keskus-

tassa Asemalaiturin rannas-

sa. Mies ehti olla veden varas-

sa vartin verran, ennen kuin

pelastuslaitos saapui paikalle.

Apua hälyttivät läheiset pilk-

kijät. Päivystävä palomestari

kertoo miehen pysyneen pin-

nalla ajohaalareidensa ansi-

osta.

Jään paksuus oli rannassa

viitisen senttiä, turmapaikalla

jäätä ei ollut nimeksikään.

Autoa potkaistiin

Puistokadulla

Henkilöauton kylkeä potkais-

tiin lauantaina aamuyöstäVam-

malassa. Tapaus sattui Puistoka-

dulla grillin edustalla. Potkaisija

poistui liukkaasti paikalta jää-

mättä selvittämään tapausta.

Mutka vei ojaan

Punkalaitumella

Perjantaina aamupäivällä suis-

tui henkilöauto ojaan Pun-

kalaitumella Vammalantiellä.

Tapaus sattui jyrkästi vasem-

malle kaartuvassa mutkassa.

Ojaanajo ei aiheuttanut hen-

kilövahinkoja, mutta ajoneu-

vo kärsi vaurioista.

Korotuksia ja muutoksia

Palveluseteleitä

kotihoitoonkin

Kuntien kalleusluokitukset

muuttuivat, eräät asiakasmak-

sut nousevat ja kuntien luku-

määrä väheni yhdellä vuoden

2008 alusta. Kuntapalvelu-

jen kehityksen ja rahoituksen

kannalta on merkittävää, että

peruspalveluohjelma on nyt

kuntalaissa.

Vuoden 2008 alusta palve-

lusetelillä voi hankkia koti-

palvelun ohella ja myös pel-

kästään erikseen lyhytaikais-

ta tai jatkuvaa kotisairaanhoi-

toa. Koska monet asiakkaat

tarvitsevat sekä kotipalvelua

että kotisairaanhoitoa, puo-

let kunnista on yhdistänyt

ne kotihoidoksi. Palvelusete-

li on yksi tapa järjestää koti-

sairaanhoidon palveluita ja

täydentää kuntien omaa tuo-

tantoa.

Toimeentulotukeen

aikarajat

Tämän vuoden alusta läh-

tien kunnan sosiaalitoimis-

tosta toimeentulotukea ha-

kevan henkilön on saatava

tukea koskeva päätös seitse-

män arkipäivän sisällä hake-

muksen jättämisestä. Kiireel-

lisessä tapauksessa päätös on

tehtävä samana tai viimeis-

tään seuraavana arkipäivänä.

Toimeentulotukea hakevan

on myös päästävä keskus-

telemaan henkilökohtaises-

ti kunnan sosiaalityöntekijän

tai sosiaaliohjaajan kanssa,

viimeistään seitsemän arki-

päivän päästä siitä, kun asia-

kas on sitä pyytänyt.

Uudet

valtionosuusprosentit

Vuoden alusta tulivat voimaan

uudet valtionosuusprosentit,

jotka määrittelevät valtion ja

kuntien välisen kustannusten

jaon koko maan tasolla sosi-

aali- ja terveydenhuollossa se-

kä opetus- ja kirjastotoimessa

vuosina 2008-2011.

Kuntalaki muuttui

Kuntalakiin tui säädökset pe-

ruspalveluohjelmamenettelys-

tä. Peruspalveluohjelmame-

nettelyllä tarkoitetaan osana

valtion talousarvion valmiste-

lua sekä osana kuntien ja val-

tion välistä neuvottelumenet-

telyä laadittavaa peruspalve-

luohjelmaa ja peruspalvelu-

budjettia.

Peruspalveluohjelmassa

arvioidaan kuntien toimin-

taympäristön ja palveluiden

kysynnän muutokset, kun-

tatalouden kehitys ja kunti-

en tehtävien muutokset sekä

tehdään ohjelma tulojen ja

menojen tasapainottamisen

edellyttämistä toimenpiteis-

tä. Kuntataloutta arvioidaan

kokonaisuutena, osana jul-

kista taloutta ja kuntaryhmit-

täin. Peruspalveluohjelmassa

tarkastellaan kuntien lakisää-

teisten tehtävien rahoitustar-

vetta, kehittämistä ja tuotta-

vuuden lisäämistä.

Peruspalvelubudjetissa ar-

vioidaan kuntatalouden kehi-

tystä ja valtion talousarvioesi-

tyksen vaikutusta kuntatalou-

teen. Peruspalveluohjelmaan

liittyvien tehtävien vuoksi

lailla säädetään myös kunnal-

lishallinnon ja -talouden neu-

vottelukunnasta.

Lisäksi laissa tarkennetaan

liikelaitoskuntayhtymän joh-

tokunnan tehtäviä, muutok-

senhakua liikelaitoksen joh-

tokunnan päätöksiin sekä

muutetaan eräitä kuntalain

säännöksiä sen vuoksi, että

kunnallishallintoa ja -talout-

ta koskevat tehtävät siirtyvät

sisäasiainministeriön toimi-

alalta valtiovarainministeri-

ölle.

Kutsuntojen

terveystarkastuksista

korvaus

Uuden asevelvollisuuslain

mukaan kuntien on järjestet-

tävä asevelvollisten ennak-

koterveystarkastus, varatta-

va kutsuntaan tarpeellinen

määrä lääkäreitä sekä osoitet-

tava tilat kutsuntojen toimit-

tamista varten.

Kunnan tulee lisäksi nime-

tä kutsuntalautakuntaan kun-

nan edustaja ja tarpeellinen

määrä varahenkilöitä.

Puolustusvoimien tulee

suorittaa terveyskeskusta yllä-

pitävälle kunnalle tai kuntayh-

tymälle korvaus kutsunnan-

alaisille terveyskeskuksessa

suoritetuista ennakkoterveys-

tarkastuksista sekä lääkärin

osallistumisesta kutsuntatilai-

suuteen.

Eläkkeisiin muutoksia

Kansaneläkelaki muuttui vuo-

denvaihteessa siten, että hen-

kilön jouduttua pitkäaikaiseen

laitoshoitoon kansaneläke ei

enää laske. Kansaneläkkees-

tä poistuu niin sanottu laito-

salenema.

Myös kalleusryhmät pois-

tuivat. Tästä johtuen laitos-

hoidossa olevien henkilöi-

den kansaneläke pysyy sa-

mana, vaikka henkilö jääkin

pitkäaikaiseen laitoshoitoon

toistaiseksi. Lain muutos

merkitsee hoitomaksutulo-

jen kasvua.

Vastaavanlaiset muutok-

set tehdään leskeneläkkeen

täydennysmäärään, maahan-

muuttajan erityistukeen ja pit-

käaikaistyöttömien eläketuen

kansaneläkeosuuteen.

Korotuksia on tulossa kan-

saneläkkeeseen, lesken al-

kueläkkeeseen, lesken jatko-

eläkkeen täydennysmäärään,

maahanmuuttajan erityistu-

keen, pitkäaikaistyöttömien

eläketuen kansaneläkeosuu-

teen, luopumistuen täyden-

nysosaan ja sukupolvenvaih-

doseläkkeen täydennysosaan

ja sotilasavustuksen perus-

avustukseen. Kaikkia näitä

korotetaan 20 eurolla/kk. Yli-

määräisen rintamalisän enim-

mäismäärää nostetaan 9 eu-

rolla/kk.

Tasokorotuksen

lisäk-

si eläkkeitä nostavat kalleus-

luokkien poistuminen ja in-

deksikorotukset.

Kuntien kalleusluokituk-

set muuttuivat, toinen kal-

leusluokka poistuu. Henki-

lön asuinkunta ei enää vai-

kuta kansaneläkkeeseen, les-

keneläkkeeseen ja muihin

etuuksiin, joiden määrä on

sidottu kuntien kalleusluoki-

tukseen.

Maksut ja korvaukset

muuttuivat

Vuoden 2008 alusta pitkäai-

kaisen laitoshoidon maksu on

yksinäisillä henkilöllä 82 pro-

senttia hoidossa olevan net-

totuloista. Jos laitoshoidossa

olevalla on pienempituloisem-

pi puoliso, maksu on 41 pro-

senttia puolisoiden yhteenlas-

ketuista nettotuloista. Pitkä-

aikaisessa laitoshoidossa hoi-

dettavan henkilökohtaiseen

käyttöön jäävä vähimmäis-

käyttövara nousee vähintään

90 euroon.

Hammaslääkärinpalkki-

osta maksettavia Kela-korva-

uksia nostetiin vuoden 2008

alusta siten, että todellinen

korvaustaso nousee 40 pro-

senttiin.

Lapsilisän yksinhuoltaja-

korotus nousi 36,60 euros-

ta 46,60 euroon lasta kohden

kuukaudessa. Yksinhuoltaja-

perheitä on noin 20 prosent-

tia kaikista lapsiperheistä ja

niissä asuu yhteensä noin 160

000 lasta.

Sotainvalideille, joiden so-

tilasvammalain mukainen

työkyvyttömyysaste on vä-

hintään 25 prosenttia, voi-

daan korvata laitoksessa an-

nettu huolto tai osa-aikainen

huolto myös silloin, kun sen

tarve johtuu muusta kuinkor-

vatusta vammasta tai sairau-

desta.

Aiemmin oikeus korva-

ukseen oli vain niillä sotain-

valideilla, joiden sotilasvam-

malain mukainen työkyvyt-

tömyysaste on vähintään 30

prosenttia.

Sairaankuljetusmaksut

nousivat keskimäärin 4,92

prosenttia. Lähtömaksu nou-

see 54,66 euroon ja paaripoti-

laan lisämaksu 27,34 euroon.

Istuvan potilaan lisämaksu

nousee 13,66 euroon.

Laina voi olla koroton

Vanhemmat voivat avustaa

lapsiaan korottomalla lainalla

vaikkapa asunnon hankinnas-

sa. Lapselle ei tule veroseuraa-

muksia lainan korottomuu-

desta, muistutetaan viikon ve-

rovinkissä.

Lainapääoma voidaan ve-

rottaa lahjana vain siinä ta-

pauksessa, että on ilmeistä,

ettei velallisella ole tarkoitus-

kaan maksaa lainaa takaisin.

Tämän vuoksi kannattaa so-

pia laina-ajan pituudesta ja ly-

hennyssuunnitelmasta velka-

kirjassa.

Lainaa on lyhennettävä

säännöllisillä suorituksilla. Jos

lainaa kuitataan lyhennetyk-

si velkojan antamilla verot-

tomilla lahjoilla, verottaja voi

määrätä lahjaverot koko laina-

määrästä.

Samoin verottaja saattaa

kiinnittää huomiota velallisen

lainanmaksukykyyn, mikäli

lainamäärä on suuri suhteessa

velallisen tuloihin.

Uusien maksuhäiriömerkintöjen

määrä kasvoi viidenneksellä

Vuonna 2007 yrityksille ja yk-

sityishenkilöille rekisteröitiin

yhteensä 602 000 uutta mak-

suhäiriömerkintää eli 20,7

prosenttia enemmän kuin

edellisvuonna.

Maksuongelmat kasautuvat

samoille henkilöille. Vuonna

2007 uusia maksuhäiriömer-

kintöjä tallennettiin Suomen

Asiakastieto Oy:n henkilö-

luottotietorekisteriin 22,7 pro-

senttia enemmän kuin vuotta

aiemmin, mutta maksuhäiri-

öisten henkilöiden määrä kas-

voi silti vain vajaalla prosentil-

la. Maksuhäiriöisiä henkilöitä

oli vuoden lopussa yhteensä

309 296.

Yksityishenkilöiden mak-

suhäiriöistä eniten lisääntyi-

vät ulosotossa todetut varat-

tomuudet (+22,2%) ja alioi-

keuksien antamat yksipuo-

liset tuomiot (+20,9%). Yksi

syy varattomuus -merkintö-

jen lisääntymiseen saattaa ol-

la vuoden alussa voimaantul-

lut lainmuutos, jonka myötä

ulosottovelat alkavat vanhen-

tua lopullisesti 15 tai 20 vuo-

dessa. Velkojat ovat kenties

tästä syystä lähettäneet van-

hentumassa olevia saataviaan

vielä kerran ulosottoon perit-

täviksi.

Käräjäoikeuksien alle 300

euron tili-, kertaluotto- ja ra-

hoitusyhtiösaatavista anta-

mia yksipuolisia velkomus-

tuomioita rekisteröitiin viime

vuonna 11 200 henkilölle yh-

teensä noin 25 500 kappalet-

ta. Näistä merkinnöistä val-

taosa johtuu maksamatta jää-

neistä pikavipeistä. Tällaisten

pienten velkomustuomioiden

osuus oli 17,9 prosenttia kai-

kista yksityishenkilöiden vel-

komustuomioista ja 4,8 pro-

senttia yksityishenkilöiden

kaikista uusista maksuhäiriö-

merkinnöistä.

Henkilöluottotiedot

jokaisen ulottuvilla

Myös yritysten uusien mak-

suhäiriömerkintöjen määrä

kääntyi viime vuonna selvään

7,9 prosentin kasvuun. Yrityk-

sille rekisteröitiin yhteensä 75

000 uutta maksuhäiriömer-

kintää, joista trattoja oli noin

puolet. Maksuhäiriöisiä yri-

tyksiä oli vuoden 2007 lopussa

37 200 eli 5,1 prosenttia enem-

män kuin vuotta aiemmin.

Henkilöluottotiedot ovat

nyt jokaisen ulottuvilla. Uu-

della luottotietolailla halutaan

varmistaa luottotietojen saata-

vuus. Suomen Asiakastieto on

avannut uuden omatieto.!-

verkkopalvelun, joka tuo hen-

kilöluottotiedot niitä tarvitse-

vien saataville. Yksityishen-

kilö voi nyt ostaa omat luot-

totietonsa suoraan verkosta.

Samasta palvelusta voi myös

hankkia toisen henkilön luot-

totiedot lainmukaisissa käyt-

tötarkoituksissa, kuten asun-

nonvuokrauksessa tai rahaa

lainatessa.

Page 11 - Alueviesti_3_2008