Page 13 - Alueviesti_3_2008
Basic HTML Version
13
Keskiviikko tammikuun 16. 2008
v
Hannu Virtanen
Hugo
Ståhlberg ja
Vammaskosken
koskikarat
E
ipä tiennyt Tyrvään kunta, minkälai-
sen palveluksen se teki paikkakunnan
lintutieteelle valitessaan seitsemän ha-
kijan joukosta tamperelaisen Hugo Ståhlber-
gin kunnanlääkäriksi 1902. Ståhlberg hoiti
virkaansa neljännesvuosisadan ajan ja tuli tä-
nä aikana tehneeksi myös huomattavan mää-
rän lintuhavaintoja, joihin on sittemmin vii-
tattu alan kirjallisuudessa.
Ståhlberg teki ennen kaikkea fenologisia ha-
vaintoja. Hän siis seurasi muuttolintuja teh-
den muistiinpanoja näiden saapumis- ja läh-
töajoista.
Professori K.M. Levander julkaisi jo 1903-
1911 näitä havaintoja Tierphänologische Beo-
bachtungen in Finnland -julkaisuissa. Myö-
hemmin E.W. Suomalainen kirjoitti mittavan
teoksensa Kokemäenjoen laakson ja läheisen
merenrannikon linnusto.
Tässä vuonna 1927 julkaistussa kirjassa oli
mukana myös Ståhlbergin aiemmin julkaise-
mattomia lintuhavaintoja, jotka vuosilta 1912-
1920 olivat tallessa professori Levanderin ko-
koamissa havaintovihoissa.
Näistä julkaisuista Ståhlbergin Tyrväässä te-
kemät havainnot ovat sittemmin kulkeneet
myös muihin kirjoihin. Erityisen mainin-
nan arvoinen on Pohjolan linnut värikuvin
-suurteos, johon 1960-luvulla Pentti Linko-
la kokosi lintujen muuttoa käsittelevät osuu-
det.
Yksi hieno E.W. Suomalaisen julkaisema ha-
vaintosarja liittyy koskikaroihin. Ståhlberg oli
seurannut, milloin nämä pohjoisen linnut saa-
puvat talvehtimaan Vammaskosken kuohujen
äärelle ja milloin linnut jälleen keväällä lähte-
vät takaisin pesimäpaikoilleen.
Koskikarojen saapuminen alueelle näyttää
vaihdelleen kovinkin paljon. Haarukkaa loka-
joulukuussa kertyy toista kuukautta:
7.11.1909
4.11.1910
22.12.1911
17.10.1912
5.10.1913
6.11.1914
Keväällä paluumuuton alkaminen pesimäpai-
koille on puolestaan alkanut sangen säännöl-
lisesti:
7.4.1909
9.4.1910
10.4.1911
3.4.1912
6.4.1913
5.4.1914
Huomattavasti eksoottisemman linnun kun-
nanlääkäri Ståhlberg näki Vammaskosken var-
rella 28.8.1904. Silloin paikalla lenteli kunin-
gaskalastaja säihkyvissä väreissään.
Talvilintuja katsellessa ja vaikkapa osallistu-
essa runsaan viikon kuluttua järjestettävään
Pihabongaus-tapahtumaan ainakin Vam-
malassa voisi hyvin omistaa muutaman aja-
tuksen tälle entisaikojen lintumiehelle. Suo-
menruotsalaisessa kalenterissa Hugon päivä
on 3. helmikuuta, jolloin on myös hyvä päivä
lähteä kävelylle Rauta- ja Liekoveden maise-
miin katselemaan lintuja päivänsankarin ta-
paan.
Pihabongaus kolmatta kertaa
Hannu Virtanen
Pihabongaus järjestetään tam-
mikuun viimeisenä viikonlop-
punaSuomessakolmattakertaa.
Viime tammikuussa yli 12 000
ihmistä tarkkaili lintuja lähes
8 500 pihalla. Yhteensä lintuja
nähtiin lähes puoli miljoonaa
yksilöä ja lajeja satakunta.
Pihabongaus -tapahtumas-
sa tarkkaillaan tunnin ajan lin-
tuja omalla pihalla, puistossa
tai muulla vastaavalla paikal-
la joko lauantaina 26. tai sun-
nuntaina 27. tammikuuta. Pi-
habongaukseen voi osallistua
kuka tahansa. Osallistumis-
maksua ei ole eikä ennakkoil-
moittautumista tarvita.
Tapahtuman päätarkoituk-
sena on saada yleisö mukaan
tarkkailemaan talvisia lintu-
laudan ja kotipihan lintuja.
Samalla välitetään tietoa lin-
tujen suojelusta ja talviruo-
kinnasta sekä kerätään arvo-
kasta tietoa maamme talvises-
ta linnustosta.
Pihabongauksen suojelija-
na toimii pääministeri Matti
Vanhanen.
Brittiläinen esikuva
Malli Pihabongaukseen tulee
Isosta-Britanniasta, missä si-
käläinen BirdLife (RSPB) on
yli 25 vuoden ajan järjestänyt
Big Garden Birdwatch -tapah-
tumaa, johon osallistuu nykyi-
sin yli 400 000 ihmistä. Sään-
nöllisyyden ja suuren osallis-
tujamäärän ansiosta tapah-
tuman avulla on saatu myös
hyödyllistä tietoa monien lin-
tulajien kannanvaihteluista.
Pihabongaukseen osallis-
tuminen on helppoa: tunnis-
ta tunnin aikana havaitsemasi
lintulajit ja laske montako yk-
silöä kutakin lajia on enimmil-
lään näkyvissä samaan aikaan.
Näin vältät laskemasta samoja
yksilöitä moneen kertaan.
Ilmoita havaitsemasi lajit
ja laskemasi maksimimäärät
BirdLife Suomelle viimeistään
31. tammikuuta verkkosivul-
la tapahtumaviikonloppu-
na julkaistavalla lomakkeel-
la tai postikortilla osoitteel-
la BirdLife Suomi, PL 1285,
00101 Helsinki.
Postikortissa tulisi olla ha-
vaintojen lisäksi havainnoit-
sijan nimi, osoite ja havain-
topaikan osoite, havainnoin-
tiajankohta ja havainnoitsi-
joiden määrä. Osallistujien
kesken arvotaan lintuaiheisia
palkintoja.
Joka kunnasta
osallistuttiin 2007
Pihabongaukseen osallistut-
tiin viime vuonna maan jo-
kaisessa kunnassa. Keskimää-
rin osallistuneilla paikoilla
nähtiin yhdeksän lajia.
Yleisimmät, eli useimmilla
pihoilla havaitut, lajit olivat ta-
litiainen (lähes 100 % paikois-
ta), sinitiainen (85 %) ja ha-
rakka (67 %).
Runsaimmat ilmoitetut la-
jit olivat puolestaan talitiainen
(yhteismäärä 75 000 yksilöä),
keltasirkku (70 000) ja urpiai-
nen (62 000).
Urpiaisen lisäksi muutkin
vaelluslinnut, kuten pikku-
käpylintu ja vihervarpunen,
esiintyivät viime vuonna run-
saslukuisina.
Lauha alkutalvi näkyi tulok-
sissa satunnaistalvehtijoiden
suurena määränä: punarintoja
nähtiin peräti 72 yksilöä (vuot-
ta aiemmin 15) ja mustapää-
kerttuja 57 (3).
Havaintoja tehtiin myös til-
histä, räkättirastaista ja tavio-
kuurnista.
Harvinaisimman linnun
titteli meni vuosi sitten valko-
päätiaiselle, joka pesii meitä
lähinnä Venäjällä ja on havait-
tu Suomessa vain kolmisen-
kymmentä kertaa.
Taulukossa on esitetty
kymmenen yleisintä eli
useimmilla pihoilla
havaittua lajia vuoden
2007 pihabongauksessa.
1. talitiainen
99,7
2. sinitiainen
85
3. harakka
67
4. urpiainen
58
5. viherpeippo
57
6. keltasirkku
47
7. hömötiainen 42
8. käpytikka
37
9. punatulkku
37
10. mustarastas
36
Käpytikka on esimerkki
lajista, jonka voi houku-
tella pihaansa tarjoamalla
sille rasvaa. Yli kolmannes
pihoista näki käpytikan
pihabongauksessa vuosi
sitten.
Lintuvesille seitsemän
uutta luonnonsuojelualuetta
Lounais-Suomen ympäristö-
keskus on tehnyt päätökset
seitsemän uuden luonnon-
suojelualueen perustamisesta.
Luonnonsuojelualueista neljä
sijaitsee Uudessakaupungissa,
yksi Eurassa, yksi Rymättyläs-
sä ja yksi Kaarinassa.
Kohteet kuuluvat valtioneu-
voston 1982 hyväksymään lin-
tuvesien suojeluohjelmaan ja
Uudenkaupungin Sirppujoen
suistoa lukuun ottamatta myös
Suomen Natura 2000 -verkos-
toon. Perustettujen luonnon-
suojelualueiden yhteispinta-
ala on 1 177 hehtaaria.
Rauhoitusmääräyksillä
tavoitteeseen
Suojelun tavoite pyritään tur-
vaamaan rauhoitusmääräyk-
sillä kuitenkaan tarpeetto-
masti rajoittamatta virkistystä,
asumista ja elinkeinon harjoit-
tamista. Olemassa olevia väy-
liä ja rakenteita on mahdollis-
ta käyttää ja ylläpitää sekä har-
joittaa kalastusta ja metsästys-
tä rauhoitusmääräysten sitä
estämättä.
Ennen päätösten tekemis-
tä varattiin maanomistajille
ja kunnille mahdollisuus tul-
la kuulluksi asian johdosta.
Muistutusten perusteella tar-
kennettiin rauhoitusmäärä-
yksiä niiltä osin kuin se suo-
jelun tavoitetta vaarantamatta
oli mahdollista.
Päätökseen tyytymätön voi
valittaa asiasta Turun hallinto-
oikeudelle. Valitusaika kaikis-
ta päätöksistä päättyy 18. hel-
mikuuta 2008.
Koskeljärvelle
luonnonsuojelualue
Euran Koskeljärvi on kan-
sainvälisesti arvokas lintuvesi
ja tärkeä virkistyskohde. Sen
rakentamattomana säilyneet
ranta-alueet on pääosin han-
kittu valtiolle luonnonsuoje-
lualueeksi.
Nyt perustettavaksi tarkoi-
tettu luonnonsuojelualue jää
osakaskuntien omistukseen.
Kokoa alueella on 487 heh-
taaria.
Koskeljärven linnustoon
kuuluvat muun muassa jout-
sen, kuikka, kurki ja luhta-
huitti. Muuttoaikana siellä
levähtää runsaasti vesilintu-
ja.
Koskeljärven länsipuolel-
la olevan Vaaljärven lajistoon
kuuluvat esimerkiksi joutsen,
härkälintu, kaulushaikara ja
ruskosuohaukka.
Muut uudet luonnonsuo-
jelualueet ovat Uudenkau-
pungin Ahmasveden ja Al-
hontaanjärven alue (216 heh-
taaria), Lamminjärvi (26 ha),
Kulju-Taipaleenlahti (245 ha)
ja Sirppujoen suisto (49 ha)
sekä Rymättylän Paskalahti-
Vanhankylänlahti (80 ha) ja
Kaarinan Kuusistonlahti (74
ha).
4H-liitto ja Metsästäjäin
Keskusjärjestö järjestävät
jälleen piirustuskilpailun
Yl kouluikäiset pääsevät poh-
timaan metsän monimuo-
toisuutta sekä metsästystä ja
metsän muuta käyttöä erilai-
sista näkökulmista Suomen
4H-liiton ja Metsästäjäin Kes-
kusjärjestön järjestämässä pii-
rustuskilpailussa.
Piirustuskilpailun nimi on
”Art – elämää metsässä”. Kil-
pailu alkaa tammikuun puo-
livälissä.
Suomen 4H-liitto toteuttaa
valtakunnallisen piirustuskil-
pailun nyt 13. kerran. Viime
vuonna kilpailuun osallistui
lähes 35 000 innokasta piir-
täjää.
Monipuolisuutta
ymmärtämään
Kilpailun tavoitteena on, että
nuoret ymmärtäisivät metsän
monipuolisuuden.
Osallistujat pääsevät esi-
merkiksi tekemään kollaase-
ja karhusta, ideoimaan oman
hiisipaikan sekä piirtämään
kuvan eränkäynnistä ja met-
sästyksestä juuri sellaisena
kuin he itse sen näkevät.
Kilpailumateriaali on laa-
dittu niin, että kilpailu voi-
daan integroida useaan eri op-
piaineeseen.
Kuvataiteen lisäksi kilpai-
lun aihetta voidaan käsitellä
historian, äidinkielen, biolo-
gian ja vaikka liikunnan tun-
neilla.
Kilpailuaineistossa on nel-
jä erilaista TOP-tehtävää
(
, jotka toimi-
vat kilpailun ideamateriaali-
na.
Valtakunnallinen piirus-
tuskilpailu on tarkoitettu 7.-9.
luokan oppilaille ja se toteute-
taan yläkouluissa. Kilpailuai-
ka päättyy maaliskuun puoli-
välissä.
Voittajat palkitaan koulu-
jensa kevätjuhlissa.
Viime vuoden kilpailu järjestettiin 1-6 -luokkalaisil-
le. Illon koulun Kristiina Anttila tulkitsi villiä elämää
näin.
