9
Keskiviikko tammikuun 16. 2008
Pauli Pitkäkoski 50-vuotias
Komisario palasi jo nuorena juurilleen
Erkki Petman
Vammalan kihlakunnan po-
liisilaitoksen komisario Pau-
li Pitkäkoski täyttää 50 vuotta
tänään keskiviikkona. Hän pa-
lasi kotikaupunkiinsa komisa-
rioksi keväällä 1996 Markku
Virtasen jälkeen Tampereen
poliisilaitokselta.
Viran tuomaa koulutusta
ja muuttoja lukuunottamat-
ta Pauli Pitkäkoski on pysy-
nyt synnyinseudulleen uskol-
lisena. Hänen perheensä asuu
noin 200 metrin päässä Pit-
käkosken lapsuudenkodista
Vihattulassa. Vaimo Johanna
on kotitalouden lehtori, lap-
sista Anna opiskelee Helsin-
gin yliopistossa käyttäytymis-
tieteitä, Antti on tällä hetkellä
työelämässä ja Juho suorittaa
varusmiespalvelustaan. Pitkä-
koskien suku on Paulin äidin
puolelta asunut samoilla si-
joilla ainakin vuodesta 1685.
Kosketus maahan on säilynyt,
sillä Pitkäkoskilla on ympäril-
lään myös muutama hehtaari
maata ja metsää.
Pauli Pitkäkoski kirjoitti
ylioppilaaksi Vammalan Lu-
kiosta vuonna 1978 ja suorit-
ti sitten asevelvollisuutensa
Tykistörykmentissä Niinisa-
lossa.
Aliupseerikoulussa hänestä
tuli seuraavan kurssin santsari
ja siviiliin hän astui kersantti-
na. Nyt natsoja on yksi enem-
män. Pauli Pitkäkoski kertoo,
että valinta poliisin uralle al-
koi houkutella varusväen vii-
meisinä päivinä kun kaveruk-
set tutkivat Niinisalon Soti-
laskodissa lehdestä silloisen
Poliisin kurssikeskuksen ha-
kuilmoitusta. - Kotiuduttuni
kävin jättämässä Vammalassa
hakemukseni nimismies Aat-
to Aaltoselle. Toisena vaihto-
ehtonani oli jonkinlainen lii-
kunnallinen ura, ja seuraava
kevät menikin Varalan liikun-
taopiston kurssilla Pyynikil-
lä, kertoo Pitkäkoski. - Pää-
sin poliisikurssikeskuksen ko-
keisiin, minut hyväksyttiin ja
kurssi alkoi 1.9. 1979 Tampe-
reella Tammelassa.
Viisi kuukautta kestäneen
kurssin jälkeen Pitkäkos-
ki aloitti ensimmäisessä alan
työpaikassaan, Keskusrikos-
poliisin pääosastossa Helsin-
gin Ratakadulla. - Ensimmäi-
nen mieleen jäänyt juttu ta-
pahtui juhannuksen aaton-
aattona 1980. Metsästä löytyi
mies, jota epäiltiin tapetuksi.
Tutkimuksissa kuitenkin sel-
visi, että kuolemalla oli luon-
nollinen syy ja poliisimiehille
tuli vapaa juhannus.
Poliisien koulutus onmuut-
tunut sitten noitten päivien.
Ensin käyty kokelaskurssi te-
ki nuoresta miehestä nuorem-
man konstaapelin. Sitten al-
koi miehistökurssi, joka kesti
käytännössä vuoden, vuoden
1981 joulukuulle.
Pauli Pitkäkoski kertoo,
että kotiseutu veti puoleen-
sa voimakkaasti. - Hain Tam-
pereelle ja aloitin 1. helmi-
kuuta 1983 Tampereen polii-
silaitoksen järjestyspoliisis-
sa nuorempana kontaapelina
ja siirryin sieltä vanhempana
konstaapelina rikososastoon
tutkimaan ajoneuvorikoksia
keväällä 1985 ja runsaan vuo-
den kuluttua 1986 tutkimaan
väkivaltarikoksia. Seuraava-
na vuonna siirryin silloiseen
virka-apuryhmään, jossa olin
aluksi nuorempi ja sen jälkeen
rikosylikonstaapeli.
Pitkäkoski suoritti työn
ohessa varanotaarin tutkin-
non Turun yliopistossa. Tuon
tutkinnon jälkeen hänet nimi-
tettiin ensin rikosylikonstaa-
peliksi ja sitten rikoskomisari-
oksi 1990-luvun alussa. Polii-
sin tietoverkkoa ei ollut tuol-
loin nykyisessä muodossaan,
ei käytössä myöskään tieto-
koneita. - 1980-luvun alussa
tekstiä hakattiin mustilla re-
mingtoneilla, vuosikymme-
nen puolivälissä tulivat säh-
kökirjoituskoneet ja vuonna
1989 ensimmäinen tietokone.
Suuria muutoksia olivat esi-
tutkintaa koskevan lainsää-
dännön muutokset, ja talvella
1992 toteutunut poliisin auto-
maattinen rikosilmoitusjes-
telmä mullisti valtavasti toi-
mintaa.
Vammalassa
tekniikan
muutos toteutui vasta 1995.
- Kopioita hakattiin pitkään
kirjoituskoneella itsejäljenty-
ville lomakkeille ja muutama
vuosi kopioitiin ennen tieto-
koneen tuloa.
Kun Pauli Pitkäkoski aloit-
ti komisariona 1. kesäkuuta
1996 Vammalassa, nimismie-
henä oli Kari Niinivuo, jo-
ka jäi viime lokakuussa eläk-
keellle Loimaan poliisipäälli-
kön virasta. - Ensimmäinen
iso homma oli hankkia tutki-
joille tietokoneita ja valmistel-
la niiden hankinta, kertoo Pit-
käkoski. - Voittomäen Masalla
taisi olla jo tietokone ja muu-
tama muiden poliisien käytös-
sä. Kun nykyaikaista tiedon-
hallintaa alettiin kehittää, se
merkitsi myös henkilökunnan
koulutusta. - Tämän päivän
poliisit eivät voi ymmärtää,
mikä määrä työtä tällaisessa
yksikössä sen eteen tehtiin, sa-
noo Pitkäkoski. Valtavaa edis-
tysaskelta merkitsivät myös
kännykät, joista ensimmäisiä
tuli uudelle komisariolle.
Organisatiokin muuttui.
Loppuvuonna 1996 täällä siir-
ryttiin poliisilaitosmalliin kun
Lavia, Vammala ja Punkalai-
dun yhdistettiin. - Toimin-
nassa oli alkuaikoina tiettyjä
ongelmakohtia, mutta niistä
päästiin tällä vuosituhannel-
la eroon, sanoo Pitkäkoski. -
Nykyinen organisaatio opit-
tiin. Tuon jälkeen puolet po-
liisilaitoksen henkilöstöstä on
muuttunut, vanhemmat men-
neet eläkkeelle, nuoremmat
astuneet sijaan.
Väkivalta on raaistunut
Pauli Pitkäkoksi kertoo, että
on vaikea sanoa, mikä rikos-
nimike on yleisin. - Esimer-
kiksi ajoneuvojen käyttövar-
kaudet ovat vähentyneet val-
takunnallisesti, koska uudet
autot on varustettu niin tek-
nillisesti, että niiden luvaton
käyttö on lähes mahdotonta,
hän sanoo. Huolestuttavin-
ta Pitkäkoskesta on väkival-
lan raaistuminen. - Ennen, jos
uhri joutui alakynteen ja maa-
han, hän sai jäädä siihen. Nyt
pitää vielä monottaa, ja sivul-
listenkin pitää potkaista.
Vammalan kihlakunnan
poliisin toiminta-alue on laaja.
- Rikoksista ja tehtävistä kak-
si kolmasosaa on 15 kilomet-
rin säteellä Vammalan keskus-
tasta. - Joskus pitää kovastikin
selittää asiakkaalle, että partio
ei voi tulla nopeammin Lavi-
aan.
Punkalaitumen vastaanot-
tokeskuksen lopettaminen ke-
vensi Vammalan poliisilaitok-
sen työtä tuntuvasti. - Punka-
laitumella oli jatkuvasti päivi-
sin yksi poliisi, jopa kaksi. Nyt
poliisi on tavoitettavissa sekä
Punkalaitumella että Laviassa
kaksi kertaa kuussa palvelu-
toimistossa.
- Tämä vuosi on sikäli mie-
lenkiintoinen, että paikallispo-
liisihallintorakenteen uudis-
tus merkitsee sitä, että Pirkan-
maalle on perustettu Pirkan-
maan poliisilaitos, joka aloittaa
1.1. 2009. Se on yksi maan 24:
stä. Pirkanmaan pääpoliisiase-
ma Tampereella ja yksi poliisi-
asemista sijaitsee Vammalassa.
Mitä se sisältää, on aivan toi-
nen asia. Kaikki odottavat et-
tä ministeriö tekee linjaukset.
Eduskunnan raportissa maini-
taan poliisiaseman päällikköi-
nä ylikomisario, komisario tai
ylikonstaapeli. Lavia ja Kiikoi-
nen siirtyvät pois ja Mouhi-
järvi tulee tilalle. Se vastaa sitä
mitä poistuu Kiikoisten ja La-
vian myötä, sanoo Pitkäkoski .
Hän toteaa, että oleellinen asia
uudistuksessa on se, miten sii-
nä suhtaudutaan kiinniotettui-
hin. - Ellei Vammalaan jää säi-
lytystiloja, poliisi joutuu kul-
jettamaan heidät Tampereelle.
Tämä on asia joka ratkaistaan
varmaan tämän vuoden aika-
na.
Urheilu ja VPK,
kestosuosikit
Pauli Pitkäkoskella on kaksi
kestävää harrastusta. Urhei-
lu ja toiminta vapaaehtoises-
sa palokunnassa. - Harrastin
nuorena yleisurheilua piiri-
kunnallisella tasolla kesäisin
ja läpi vuoden vapaaehtoista
palokuntatyötä, hän kertoo.
- Talviaikaan hiihdettiin kou-
luun, mutta koska autoa ei ko-
tona ollut, iltaisin ei lähdetty
kilpaa hiihtämään. Omimpia
lajejani olivat korkeushyppy
ja 800 metrin juoksu, mutta
saavutukset eivät olleet suu-
ria. Kymmenotteluunkin jos-
kus osallistuin.
Kovimmassa seurassa Pit-
käkoski taisi juosta sotaväessä,
kun hänen rinnalleen lähtö-
viivalle asettui Ari Paunonen.
- Nykyisin hiihtelen harras-
tuksekseni talvisin ja lenkkei-
len kesäisin. Harrastan myös
hyötyliikuntaa, esimerkiksi
metsätöitä.
Pitkäkosken kotiseura on
Kallialan Vesa, jonka toimin-
taan hän osallistui jo alle kym-
menvuotiaana. Sieltä tie vei
Voimaan ja laajempiinkin ku-
vioihin urheilun luottamus-
tehtävissä. - Taisin olla jo 18-
vuotiaana Vesassa vuoden sih-
teerinä. Sitten armeija ja opis-
kelu veivät muualle, kunnes
palasin 1980-luvun puolivä-
lissä Vesaan ja toimin seuran
sihteerinä ainakin 15 vuotta.
Puheenjohtaja minusta tuli
Antti Jokisen jälkeen.
Viime vuosikymmenen
alussa Pitkäkoski valittiin
alussa VsV:n yleisurheilujaos-
toon ja sitä kautta 1998 joh-
tokuntaan ja sen sihteeriksi.
Vuodesta 2002 lähtien hän on
ollut Vammalan seudun Voi-
man puheenjohtaja.
- VsV voi ihan hyvin, sanoo
puheenjohtaja. Satavuotisjuh-
lat pidetään syksyllä ja SM-
maastojuoksut 18. toukokuu-
ta. Pitkäkoski sanoo, että seu-
rassa on hyvää, nuorta ainesta.
Perustettavan valmennustii-
min avulla annetaan nuorille
mahdollsisuus kehittyä yleis-
urheilussa ja hiihdossa jos in-
toa riittää.
Paikallisten luottamusteh-
tävien lisäksi Pauli Pitkäkoski
on ollut Satakunnan yleisur-
heilun hallituksessa vuodesta
2000 ja Suomen Urheiluliiton
liittovaltuustossa suurin piir-
tein tämän vuosituhannen.
Palokunnassa
nuoresta pitäen
Pitkäkoski liittyi Tyrvään
VPK:hon toukokuussa 1969,
eikä innostus ole sammunut.
Myös hänen poikansa ovat ak-
tiivisesti toiminnassa mukana.
Pauli on ollut Tyrvään VPK:n
hallituksen puheenjohtaja jo
muutaman vuoden ja sitä en-
nen hallituksessa sihteerinä
toistakymmentä vuotta.
- Yllättävän hyvin harras-
tus on pitänyt nuorten kes-
kuudessa pintansa, sanoo pu-
heenjohtaja. - Se riippuu tie-
tysti vetäjistä. Aloitettuaan
työnsä Tampereen poliisilai-
toksella Helsingin jakson jäl-
keen vuonna 1983 ja muutet-
tuaan jälleen asumaan Vam-
malaan Pitkäkoski alkoi vetää
nuoriso-osaston harjoituksia
Tyrvään VPK:n Vihattulan
osastossa kerran viikossa. Ve-
täjiä oli kaikkiaan pari kolme.
Nyt Tyrvään VPK:lla on kol-
me toimivaa nuoriso-osastoa,
Vihattula, Myllymaa ja Sam-
maljoki. Vihattulan osasto on
erittäin aktiivinen.
Kalusto on parempaa kuin
ennen. Vihattulan osaston en-
simmäinen paloauto oli alku-
jaan Viipurista, vanha Ford. Sit-
ten saatiin vuoden 1952 Vanaja
joka oli osastossa 1960 -luvun
loppupuoliskolla, ja jonka kor-
vasi 1970-luvun alussa Fargo-
merkkinen paloauto, joka pal-
veli osastoa pitkälti yli 20 vuot-
ta. Kaupungilta saatu Mersu oli
tullessaan jo lähes 30-vuotias.
Hiljattain Vihattulaan saatiin
Karkusta Scania, Karkusta kun
ei enää lähdetä tulta päin.
Pauli Pitkäkoski kertoo,
että sammutusautot ovat ny-
kyisin siirtyneet aluepelas-
tuslaitoksen omistukseen ja
vain miehistönkuljetusautot
jääneet VPK:n omistukseen.
Uusi palokuntasopimus teh-
tiin viime kesänä. - Sopimus
on mielestämme ihan hyvä.
Se tavallaan takaa toiminta-
mahdolisuudet mutta asettaa
erityisvaatimuksia. Koulut-
tautumiseen ja viikoittaisiin
harjoituksiin on sitoudutta-
va. Tyrvään VPK:ssa toiminta
on tähän asti pyörinyt korva-
uksetta. Neljä paloasemaa on
tehty talkoilla ja rakennettu
kaksi sammutuautoa. Raken-
netut asemat ovat Illo, Vihat-
tula, Myllymaa ja Lantula.
Palotoimessa Tyrväänky-
lä on nykyisin osa Myllymaan
osastoa. Sammaljoenkin osas-
to toimii. - Mietimme mi-
tä sille tapahtuu, ja menim-
me VPK:n päällikön Esa Mä-
kipään kanssa Sammaljoelle
kertomaan kyläläisille, että jos
te haluatte että täällä toimii
palokunta, se on teistä kiinni.
Nyt osasto toimii, on innok-
kaita miehiä ja naisia ja nuo-
riso-osasto. Tukikohtana on
Vuorenojan talli.
Ei vain harjoituksia
Vapaaehtoinen palokunta on
merkittävä tekijä pelastustyös-
sä. Sen toiminta ei ole vain
harjoituksia, vaan totista työ-
tä. - Meikäläisen mieleen on
jäänyt parhaiten entisen Iso-
ralla palo, jossa yksi palomies
joka kuoli. - Kolmen miehen
päälle kaatui seinä ja yksi me-
nehtyi. Maakuntajako on vai-
kuttanut myös vapaaehtoisten
palokuntien toimintaan. - Nyt
toimimme aluepelastuslaitok-
sen lounaisen alueen sisällä.
Yhteistyö Huittisten ja Vam-
malan kesken on on lopahta-
nut, sanoo Pitkäkoski.
Pauli Pitkäkoski kuuluu niihin onnellisiin, jotka ovat saaneet palata opintojen jälkeen työhön kotiseudulleen.
Vammala haluaa säilyttää istuntopaikkansa
Kaupunginhallitus esittää oi-
keusministeriölle, että Vam-
malassa tulee säilyttää edel-
leen käräjäoikeuden istunto-
paikka rikosasioissa. Istunto-
ja Vammalassa on 2-3 kertaa
kuukaudessa.
Kaupunki on jo aiemmin
esittänyt, että poliisin palve-
lut pitkistä etäisyyksistä joh-
tuen turvataan lähellä asiak-
kaita Vammalassa. Näin ollen
poliisin palveluihin kuuluva
kiinniotettujen säilytyspaikka
on järkevää ehdottomasti säi-
lyttää Vammalassa, koska kul-
jetus Tampereelle sitoo polii-
sipartiota aivan liian pitkäksi
ajaksi ja vaarantaa hälytystoi-
minnan onnistumisen tavoit-
teiden mukaisesti.
Tältä osin Vammalan polii-
siasema voisi tehdä yhteistyö-
tä Satakunnan poliisilaitoksen
Kaakkois-Satakunnan alueel-
ta kiinniotettujen säilyttämi-
sessä.
Lausunnon mukaan istun-
topaikan poistaminen hei-
kentänee yleistä oikeuden
kunniottamista, koska yhä
useampi jättää saapumatta oi-
keuden istuntoon, kun matka
pitenee.
Oikeusministeriö on pyy-
tänyt lausuntoa oikeusmi-
nisteriön työryhmän mietin-
nöstä, joka koskee käräjäoi-
keusverkoston kehittämistä.
Työryhmä ehdottaa, että kä-
räjäoikeuksia olisi tulevaisuu-
dessa 25.
Kussakin maakunnassa oli-
si pääosin yksi käräjäoikeus.
Niistä 21:ssä olisi yli 100 000
asukasta.
Työryhmän tavoitteena oli
myös, että käräjäoikeuksissa
olisi vähintään 10 tuomaria.
Pirkanmaa kuuluu Tampe-
reen käräjäoikeuden tuomio-
piiriin.
Työryhmä ehdottaa, että
käräjäoikeuden toimipaikkoi-
na olisivat 25 pääkansliaa, 5
sivukansliaa ja 30 istuntopaik-
kaa. Useimpiin käräjäoikeuk-
siin tarvitaan ehdotuksen joh-
dosta lisää toimitilaa, mistä
syystä ehdotuksen toteuttami-
nen kestäisi käytännössä usei-
ta vuosia.
Siirtymävaiheen aikana
useissa käräjäoikeuksissa lak-
kaava käräjäoikeus toimisi
väliaikaisena sivukansliansa.
Käräjäoikeuksien uudet tuo-
miopiirit tulisi työryhmän kä-
sityksen mukaan toteuttaa sa-
maan aikaan, kun kiinteistö ja
kirjaamisasiat siirretään kärä-
jäoikeuksilta Maanmittauslai-
tokselle.
Pirkanmaalle jää uudistuk-
sen jälkeen Tampereen käräjä-
oikeuden pääkanslia sekä eril-
liset istuntopaikat Ikaalisiin ja
Mänttään sekä siirtymäkau-
deksi sivukansliat Ikaalisiin ja
Toijalaan.
Lakkautettavia pääkanslioi-
ta Pirkanmaalla ovat Ikaalinen
ja Toijala sekä istuntopaikat
Vammalassa ja Orivedellä. Kä-
räjäoikeudet voivat itse päättää,
millaisia palveluja ja millaista
henkilökuntaa sivukanslioissa
on. Yhdistetty Tampereen kä-
räjäoikeus kuuluu Turun hovi-
oikeuden tuomiopiiriin.
1,2,3,4,5,6,7,8 10,11,12,13,14,15,16,17,18,19,...28