Page 10 - Alueviesti_4_2008

10 Keskiviikko tammikuun 23. 2008
Tulppaani tarvitsee vain vettä
Tulppaani on helppohoitoi-
nen leikkokukka, sillä se tar-
vitsee viihtyäkseen vain puh-
taan maljakon ja tarpeeksi
vettä. Tulppaani rytmittää ke-
vättalvea hyvin, sillä noin vii-
kon päivät kestävä tulppaani-
kimppu on helppo vaihtaa uu-
teen ja eri väriseen aina vakio-
päivänä.
Leikkotulppaaneja myy-
dään joko valmiiksi vettä ime-
neinä maljakossa tai vaihto-
ehtoisesti kuiviltaan. Jo vet-
tä saaneista tulppaaneista on
helpompi huomata tulppaa-
nien kunto. Lehdenkärjistään
selvästi keltaisia tai ruskettu-
neita ei kannata hankkia, sil-
lä ne ovat saattaneet olla liian
kauan varastossa kuivina. Hy-
välaatuinen tulppaani on ta-
nakka ja lehdiltään raikkaan
vihreä.
Tulppaaneja on tarjolla
yleisimmin 10 kappaleen ni-
puissa, 20 kappaleen punteissa
ja kimppuina. Niput ja puntit
on tehty tulppaaniviljelmällä
kukkien korjuun jälkeen, kun
taas kimput ovat yleensä kuk-
kakauppiaan käsialaa. Niis-
sä voi olla tulppaanien lisäksi
muitakin kukkia.
Jos tulppaanit ovat olleet
kuiviltaan ostohetkellä, ko-
tona kannattaa hetken aikaa
malttaa mieli ja käsitellä tulp-
paanit oikein.
Nipun tai puntin päällä ole-
va muovi tai paperi on parasta
pitää vielä paikallaan.
Varsiin leikataan veitsellä
uudet imupinnat, ja tulppaa-
nit laitetaan kääreineen mal-
jakkoon imeytymään noin
puoleksi tunniksi. Imeyttämi-
nen käärittynä takaa sen, että
kun tulppaanit saavat takaisin
nestejännityksensä, ne pysy-
vät kauniisti ojennuksessa.
Jo valmiiksi imeytettyi-
hin tulppaaneihin tarvitsee
vain leikata uudet imupinnat
ja laittaa ne maljakkoon, jos-
sa on kymmenkunta senttiä
puhdasta, viileää vettä.
Maljakkoa ei kannata täyt-
tää aivan piripintaan, sillä
Upousi tulppaanilajike syntyy hitaasti
Tulppaani on vanhimpia vil-
jeltyjä koristekasveja, ja sen
yhteiselo ihmisen kanssa on
alkanut lähes tuhat vuotta sit-
ten.
Tulppaanijalostajien yllä-
pitämässä rekisterissä on ny-
kyisin yli 7 000 eri lajiketta,
joista vanhimmat ovat peräi-
sin 1600-luvulta eli tulppaa-
nin suosion huimimman nou-
sun ajalta.
Satoja vuosia sitten jalostet-
tuihin lajikkeisiin törmää to-
sin vain kasvitieteellisissä ko-
koelmissa.
Ensimmäiset tulppaanit ja-
lostettiin lähinnä ulkokäyt-
töön, ja vasta 1900-luvun puo-
lella innostuttiin kehittämään
erityisesti leikkokukiksi sopi-
via tulppaaneja.
Uusia lajikkeita luodaan
koko ajan, sillä jalostajien ta-
voitteena on luoda yhä kau-
niimpia, trendikkäämpiä ja
kestävämpiä lajikkeita. Uu-
den lajikkeen tuottaminen ei
ole hätähousujen puuhaa, sil-
lä saattaa kestää 10–15 vuotta,
ennen kuin lajike on valmis
myyntiin.
Tulppaanit jaetaan useisiin
ryhmiin, kuten yksinkertai-
siin, kerrottuihin, ripsureu-
naisiin, papukaija- ja liljatulp-
paaneihin sekä kasvitieteelli-
siin tulppaaneihin.
Eri tulppaaniryhmien väli-
sessä taistossa yksi on selvästi
voitolla – kukiltaan yksinker-
taiset tulppaanit.
Niiden väriskaala on kaik-
kein laajin, ja ne ovat useim-
missa maissa leikkokukiksi
viljeltävän tulppaanivalikoi-
man runkona. Suomen suosi-
tuimmista 20 lajikkeesta kol-
me neljäsosaa on yksinker-
taiskukkaisia.
Saman ryhmänkin sisällä
tulppaanien kukat voivat ol-
la keskenään hyvin erilaisia.
Jotkut lajikkeet avautuvat hy-
vin aukinaisiksi, kun taas eräät
säilyvät elinkaarensa loppuun
kukiltaan umpinaisina ja kup-
pimaisina.
Myös kukkien koossa on
eroa. Lajike-eroa suuremmat
erot kukkien koossa syntyvät
kuitenkin useimmiten sipulin
koosta.
Jos sipuli on pieni, siitä
nouseva kukkakin jää pie-
neksi. Suuresta sipulista syn-
tyvät kaikkien kookkaimmat
kukat.
Tulppaanilajikkeissa
vilisevät kuuluisuudet
Kaikilla yli 7 000 ulppaanila-
jikkeella on oma nimensä. Osa
on kaupunkien ja maiden mu-
kaan nimettyjä, kuten Monte
Carlo, Alaska, Capri ja Saigon
– ja tietysti jo yli 40 vuotta sit-
ten syntynyt Helsinki-lajike.
Finland-niminen tumman-
punainen tulppaani jalostet-
tiin itsenäisyytemme kanssa
samoihin aikoihin. Suomalai-
set saivat kolmannen ”oman”
lajikkeen, kun punaorans-
si ja kerrottukukkainen ’La-
pin Ruska’ otettiin rekisteriin
vuonna 1995.
Monet tulppaanilajikkeista
on nimetty henkilön nimel-
lä. Jalostajien vaimot, tyttäret,
äidit ja erilaiset liikekumppa-
nit ovat kukin saaneet oman
lajikkeensa. Myös prinssit,
prinsessat, ruhtinaat ja ruhti-
nattaret sekä muut jalosukui-
set ovat ikuistuneet tulppaa-
nilajikkeisiin. Niistä voi löytää
muun muassa prinssi Charle-
sin, prinsessa Victorian ja ku-
ningatar Ingridin.
Ei ole ollenkaan kummal-
lista, että poliittiset henkilöt
tai heidän puolisonsa ovat
saaneet omat tulppaaninsa.
Esimerkiksi USA:n presiden-
tinvaalikampanjaa voisivat
vauhdittaa punavalkoiset Hil-
lary Clinton -lajikkeen tulp-
paanit. Myös Barbara Bushil-
la on oma, 1992 syntynyt tulp-
paanilajikkeensa, ja vanhinta
politiikan osaamista edustaa
Abraham Lincoln -lajike.
Musiikin ja elokuva-alan
julkimoiden tulppaanilistalla
ovat esimerkiksi lajikkeet El-
vis, Marilyn, Diana Ross, Eart-
ha Kitt ja Abba, ja mielikuvi-
tushahmot ovat hyvin edustet-
tuina aina Aku Ankasta King
Kongiin, Mikki Hiireen, Pi-
nokkioon, pikku Punahilk-
kaan ja Picachuun. Myös tai-
de- ja tiedemaailma on tulp-
paanien nimissä vakuuttavasti
esillä, sillä lajikelistalta löyty-
vät esimerkiksi Vincent, Reb-
randt, Renoir, Albrecht Dü-
rer, Doré, Da Vinci, professori
Röntgen.
Moottoroiduista kulku-
peleistä innostuneil-
le maailmalla on tarjol-
la nippu tulppaanilajik-
keita, kuten muun muassa
keltainen Corvette, puna-
tulppaanit imevät vettä sitä
runsaammin, mitä enemmän
sitä on tarjolla.
Veteen ei tarvitse lisätä
kukkavirkistettä, mutta vesi
on syytä vaihtaa joka toinen
päivä.
Tulppaanit kestävät huo-
neenlämmössä noin viikon
päivät, mutta kestoa voi pi-
dentää viemällä ne yön ajak-
si viileään, pakkasettomaan
paikkaan.
Lämpöpatterin kulmalla
tulppaanit avautuvat tavallista
nopeammin.
keltainen Har-
ley-Davidson,
punainen Ja-
guar sekä vio-
letti Mustang.
Valikoimasta löy-
tyvät lisäksi ralli-
maailman Toyota ja
Renault.
Tulppaanilajik-
keita tulee joka vuo-
si jalostajilta lisää,
mutta näistä vain
osa valikoituu erin-
omaisuutensa vuok-
si kaupalliseen
viljelyyn.
Suo-
malaiset
s u o s i v a t
perinteises-
ti punaisia ja
keltaisia lajik-
keita, mutta aina
on tilaa vielä yhdel-
le!
Pirkanmaan
Osuuskaupan
myynti lähes
600 miljoonaa
Risto Tuori
hallituksen
uudeksi jäseneksi
Pirkanmaan Osuuskaupan
myynti vuonna 2007 oli 595,6
miljoonaa euroa, joka oli 10,5
prosenttia edellistä vuot-
ta enemmän (+ 56,7 milj.).
Osuuskaupan myynnin kas-
vua vauhdittivat investoinnit
toimipaikkaverkostoon, ko-
konaisedullinen hinnoittelu ja
asiakasomistajamäärän vahva
kasvu. Osuuskaupan bonus-
myynti asiakasomistajille kas-
voi 12,7 prosenttia.
Osuuskaupan päivittäis-
tavarakauppa kävi hyvin.
Päivittäis- ja käyttötavara-
kaupan myynti oli yhteensä
492,1 miljoonaa euroa, jos-
sa oli lisäystä 10,2 prosenttia
edelliseen vuoteen verrattu-
na. Ketjuista eniten myynti-
ään kasvattivat S-marketit ja
Salet. Osuuskauppa paransi
päivittäistavarakaupan pal-
veluja eri puolilla maakun-
taa, ja lisäksi aloitettiin uu-
den S-market Vammalan ra-
kennustyöt.
Osuuskauppaan liittyi vuo-
den aikana 12 950 uutta jäsen-
tä, ja jäsenmäärä oli vuoden
lopussa 120 824. Pirkanmaan
alueen talouksista jo yli 52
prosentilla on S-Etukortti.
Pirkanmaan Osuuskaupan
hallintoneuvoston puheen-
johtajana jatkaa maanviljelys-
neuvos, kansanedustaja Klaus
Pentti Hämeenkyröstä. Va-
rapuheenjohtajaksi valittiin
maanviljelijä Ari-Pekka Ne-
nonen Ruovedeltä. Uudeksi
hallituksen jäseneksi valittiin
asianajaja Risto Tuori Vam-
malasta.