Page 18 - Alueviesti_4_2008

Basic HTML Version

Keskiviikko tammikuun 23. 2008

Kokoukset

Koulut ja kurssit

Huutokaupat

VaLePa edelleen

vahva kotonaan

Vammalan Lentopallo ei ole

kuluneella sarjakaudella hä-

vinnyt vielä kertaakaan koti-

salissaan. Hävinneiden jouk-

koon liittyi sunnuntaina Val-

keakosken Isku-Veikot.

VaLePa otti helpohkon koti-

voiton 3-0 (25-14, 25-14, 25-

23).

Jose Luis Martell oli Va-

LePan tehokkain 16 pisteellä.

Eduard Venski teki 12 ja Ja-

ri Tuominen 10 pistettä. Joni

Mikkonen oli vieraiden paras

15 pisteellä.

Isku-Veikoilta puuttui kaksi

kuusikkopelaajaa, yleispelaa-

ja Teemu Tolonen edellisenä

yönä tapahtuneen iloisen per-

hetapahtuman johdosta ja toi-

nen yleispelaaja Jukka Meska-

nen loukkaantumisen takia.

Vammalan Lentopallo pe-

lasi toissa perjantaina ensim-

mäisen liigaottelunsa yli kuu-

kauteen. Terä ei ollut tauon ai-

kana tylstynyt, vaan Joukkue

voitti silloin Tampereen Isku-

Volleyn 3-1 (25-16, 25-21, 20-

25, 25-21).

Vaikuta kuntasi liikenneturvallisuuteen

Liikenneturvallisuussuunnitelman

laatiminen käynnistyy Lounais-Pirkanmaalla

Lounais-Pirkanmaan kunnille

laaditaan tämän vuoden aikana

liikenneturvallisuussuunnitel-

ma. Sen tekeminen käynnistyi

marraskuussa 2007. Hankkeen

tilaajina ovat Mouhijärven,

Punkalaitumen, Vammalan ja

Äetsän kunnat sekä Tiehallin-

non Hämeen tiepiiri. Lisäk-

si laadintaan osallistuvat Lii-

kenneturvan, poliisin ja Län-

si-Suomen lääninhallituksen

edustajat. Suunnitelman läh-

tökohtana on valtakunnalli-

nen liikenneturvallisuussuun-

nitelma. Valtioneuvoston pe-

riaatepäätöksessä vuonna 2001

asetettiin tavoitteeksi turvalli-

suustilanteen jatkuva paranta-

minen niin, että vuonna 2010

liikennekuolemien määrä on

alle 250.

Osallistu netissä

Valtakunnallisessa suunnitel-

massa edellytetään kunnilta

ajantasaisten liikenneturvalli-

suussuunnitelmien laatimista.

Liikenteen ongelmakohtia

kartoitetaan kyselyllä. Suun-

nittelun ensimmäisessä vai-

heessa selvitetään liikennetur-

vallisuuden nykytilanne sekä

kerätään muuta työssä tarvit-

tavaa lähtötietoa.

Tärkeän pohjan suunnitte-

lulle muodostaa kyselytutki-

mus, jolla kartoitetaan mieli-

piteitä liikenneturvallisuudes-

ta ja liikenteessä koettuja on-

gelmapaikkoja.

Kyselylomakkeeseen voi

vastata internetissä osoittees-

www.katukanava.!/pir-

kanmaa. Kysely on avoin-

na 24.2.2008 asti. Kyselyyn

voi vastata myös paperilo-

makkeella, joita on saatavilla

Mouhijärven, Punkalaitumen

kirjastoissa sekä Vammalan ja

Äetsän pääkirjastossa. Tulos-

ten käsittelyn helpottamiseksi

toivotaan kuntalaisten vastaa-

van kyselyyn mahdollisuuksi-

en mukaan internetin kautta.

Kuntiin tulossa

liikenne-

turvallisuusryhmät

Kyselyn avulla kuntalaiset voi-

vat kertoa asumis- ja liikku-

misympäristössään havaitse-

mistaan liikenneturvallisuus-

ongelmista. Lomakkeessa on

myös tilaa ehdotuksille, joil-

la liikenneturvallisuutta pa-

rannettaisiin. Kyselyssä kar-

toitetaan sekä liikenneympä-

ristössä että liikennekäyttäy-

tymisessä olevia ongelmia ja

turvavälineiden käyttöä.Kyse-

lystä saatava palaute on välttä-

mätöntä lähtötietoa suunnit-

telutyölle, joten tutkimukseen

vastaaminen on tärkeää.

Liikenneympäristön pa-

rantamisen lisäksi tarvitaan

liikenneturvallisuuden arvos-

tuksen lisäämistä tiedotuksen

ja liikennekasvatuksen kei-

noin.

Liikennekasvatuksen ja tie-

dotuksen kehittämisen tarkoi-

tuksena on luoda kuntiin jat-

kuva liikenneturvallisuustyön

suunnittelu- ja seurantajärjes-

telmä.

Suunnittelualueen kuntiin

perustetaan liikenneturvalli-

suusryhmät, joissa asetetaan

toiminnalliset tavoitteet ja toi-

mintalinjat oman hallinto-

kunnan liikenneturvallisuus-

työlle. Liikenneturvallisuus-

ryhmät koordinoivat työtä ja

seuraavat työn etenemistä eri

hallintokunnissa ja sidosryh-

missä.

Ryhmiin nimetään edusta-

jia eri hallintokunnista: sivis-

tystoimesta, sosiaali- ja ter-

veystoimesta, vapaa-ajan toi-

mesta sekä teknisestä toimes-

ta. Työhön kytketään mukaan

myös seudulla toimivat muut

sidosryhmät kuten ammat-

tiautoilijat, liikennekoulut ja

seurakunnat.

Ongelmapaikkoihin

käydään tutustumassa

Työ etenee siten, että kyselyn

vastaukset ja muu lähtöaineis-

to analysoidaan. Ongelma-

paikkoihin tutustutaan kevään

aikana paikanpäällä. Kesän ja

syksyn aikana suunnitellaan

parantamisesitykset ja niis-

tä laaditaan toimenpideohjel-

ma. Liikenneturvallisuussuun-

nitelma sisältää toimenpide-

ohjelman liikenneympäristön

parantamiseksi, toimenpide-

ohjelman eri hallintokunnissa

tehtävää liikennekasvatus- ja

tiedotustyötä varten sekä esi-

tyksen liikenneturvallisuus-

työnorganisoimiseksi Lounais-

Pirkanmaan seudulla. Työ val-

mistuu lokakuussa 2008. Työn

valmistuttua pidetään julkista-

mistilaisuus.

Tuore terveystieteiden maisteri Marketta Selin:

”Ihminen ei ole koskaan valmis,

vaan hän voi aina kasvaa”

Pauliina Parto

Vaikka takana on tiukka parin

vuoden opiskelurutistus, Mar-

ketta Selin puhkuu energiaa. -

Tuntuu siltä, että voisin tehdä

saman uudestaan, hän sanoo

empimättä.

”Saman” tarkoittaa tässä ta-

pauksessa terveystieteiden

maisterin tutkinnon suoritta-

mista. Eikä mitä tahansa suorit-

tamista, vaan normaalisti viiti-

sen vuotta vaativan tutkinnon

saattamista loppuun kahdessa

vuodessa. Opiskelukin tapahtui

vapaa-ajalla: kolmivuorotyön,

perheen ja harrastusten lomas-

sa. -Luulen, että olen parhaim-

millani pienen stressin alla. Sil-

loin saan paremmin aikaisek-

si. Opiskelu oli toisaalta help-

po sovittaa kolmivuorotyöhön,

kun väliin jäi vähän vapaitakin.

Työnantajapuolella oltiin todel-

la suopeita, työkaveritkin vaih-

toivat vuoroja, jos sellainen tar-

ve tuli, Selin kertoo.

Vammalan aluesairaalassa

apulaisosastonhoitajana työs-



kentelevä Marketta Selin val-

mistui sairaanhoitajaksi 1976,

ja sisätautien erikoissairaanhoi-

tajaksi neljä vuotta myöhem-

min. -Päätin jo viisivuotiaana,

että minusta tulee sairaanhoita-

ja. Siinä ei ollut mitään epäsel-

vää. Nuorempana ja uran alussa

halusin keskittyä perheeseen ja

työntekoon, eikä opiskelu käy-

nyt mielessä. Vuodesta 1993

olen kuitenkin opiskellut koko

ajan jotain parin-kolmen vuo-

den jaksoissa. Kai se on jo vähän

harrastuskin, koukkuun siihen

ainakin jää, nainen nauraa.

Aiemmin muun muassa ta-

loushallintoa, akuuttia hoito-

työtä sekä esimies- ja johtamis-

työtä opiskellut Selin ei kertonut

kenellekäänhakeneensa yliopis-

toon. Valintakokeissakin hän

kävi ilman, että kukaan tiesi mi-

tään. -Sitten koulusta tuli postia

ja mies alkoi ihmetellä, että et

kai sää taas ala opiskella, Selin

nauraa. Vaikka miehen reak-

tio alkuun olikin hämmästynyt,

on perheen tuki osoittautunut

ensiarvoisen tärkeäksi. -Mies

kun näki intoni, hän jeesasi ko-

ko ajan. Hän toimi paremmal-

la äidinkielellään oikolukijana

gradua tehdessäni, ja poika an-

toi äidin käyttää huoneessaan

sijaitsevaa parempaa tietoko-

netta. Ilman perheen tukea en

olisi pärjännyt. Kun vietimme

valmistujaisia, isäntä sanoikin

leikillisesti puheessaan, että yh-

dessä olemme tämän tutkinnon

suorittaneet, Selin hymyilee.

Hänen mukaansa opiskelu

ei ole yhtään sen haastavampaa

aikuisella iällä. -Kun päättää,

että nyt teen tämän ja suunnit-

telee elämän senmukaan, mikä

tahansa on mahdollista. Hei-

nä- ja elokuun pidin opinto-

vapaata, mutta muuten tutkin-

to tuli suoritettua työn ohessa.

Sateinen kesä oli kyllä oma on-

neni, kun ei tehnyt mieli lähteä

tietokoneelta ulos. Ja olen ehti-

nyt matkustella ja viettää aikaa

lastenlastenkin kanssa. Jos jos-

tain on vähän joutunut nipistä-

mään, niin kuntoilusta.

Gradussaan Marketta Selin

tutki ulkomailta lapsen adop-

toineiden vanhempien koke-

muksia adoptioprosessista sekä

tuen saannista. Adoptioaiheis-

ta on tehty joitain tutkimuksia

Suomessa, mutta niissä on kes-

kitytty etupäässä adoptoituun

lapseen. -Halusin, että gradu-

ni koskettaa jollain tavalla per-

hehoitotyötä. Graduni on itse

asiassa ensimmäinen laatuaan

hoitotieteen alalta. Aiheen va-

lintaan vaikutti myös se, että

Selinien tytär adoptoi miehensä

kanssa pojan ulkomailta.

-Näitä perheitä oli ihana

käydä haastattelemassa. Uskon,

että heillekin oli terapeuttis-

ta puhua aiheesta kolmannelle

osapuolelle. Monilla on taustal-

laan lapsettomuutta, joten mo-

nenlaisia tunteita käytiin läpi.

Kun lopulta purin nauhurilta

haastattelut, sain aineistoa 138

sivua. Niistä olisi saanut vaikka

mitä, kertoo viittä eri puolilla

Suomea asuvaa perhettä haas-

tatellut Selin. Gradu on herät-

tänyt paljon mielenkiintoa, ja

Selin lähteekin todennäköises-

ti esittelemään työtäänVaasaan

hoitotieteen konferenssiin.

Ihminen voi aina kasvaa

Nyt, kun parin vuoden opis-

kelu on jälleen takana, on

Marketta Selinin olo haikea.

-Kun gradu lokakuussa val-

mistui, olin pari viikkoa ihan

puulla päähän lyöty. Oli sellai-

nen olo, että mitäs nyt. Ikui-

nen opiskelija on kuitenkin

ehtinyt tarttua jo uuteen ma-

teriaaliin: meneillään on kas-

vatustieteen perusopinnot Tu-

run yliopistossa. -Katsotaan

nyt, mitä tästä seuraa. Eihän

opiskelu koskaan pahasta ole.

Haluan tietää asioista enem-

män ja laajentaa tietopohjaa.

Ihminen ei ole koskaan val-

mis, vaan hän voi aina kasvaa.

Selin myöntää, että ahkera

opiskelu on saanut hänet poh-

timaanmyös työpaikan vaihta-

mista. -Minulla on vielä kym-

menen vuotta työikää jäljellä.

Joskus aiemmin ajattelin, et-

tä en lähde Vammalasta en-

kä aluesairaalalta ikinä, mutta

koska urakehitys ei tällä het-

kellä ole Vammalassa mahdol-

lista, ei se enää tunnu mahdot-

tomalta ajatukselta. Ei siihen

varmaan maailma kaatuisi, Se-

lin sanoo salaperäisesti.

Marketta Selin ja 138-sivuisesta materiaalista syntynyt

ainutlaatuinen gradu.

Avoimet

työpaikat

HUITTINEN

virastosihteerin (VT 6) vir-

ka, Avon kauneuskonsult-

ti, vartija, lähihoitaja, isän-

nöitsijä (kiinteistönhoito),

röntgenhoitajan vuosiloma-

sijaisuus, puutarhuri, vartija,

keittiömestari, peruskoulun

rehtori, keittiökalustemyy-

jä, grillimyyjä, laitossiivooja,

puutarhuri

VAMPULA

sairaanhoitaja, työmaapääl-

likkö, esiopetustyöntekijän si-

jaisuus, puutavaramyyjä, ajo-

neuvoyhdistelmänkuljettaja

Satamaito

uusi ilmeensä

Satakuntalainen Satamaito on

laajentanut markkina-aluet-

taan.

Meijerin tuotteita on saata-

villa nyt oman maakunnan li-

säksi myös pääkaupunkiseu-

dulla, Tampereella, Turussa ja

Hämeenlinnassa.

Uudet asiakkaat ovat lähin-

nä tukkuliikkeitä, jotka myy-

vät maitoa eteenpäin ravinto-

loihin ja suurtalouksiin. Hel-

singin kaupoista satakunta-

laista tuotantoa ei kuitenkaan

vielä löydä.

Satamaito on uudistanut

myös maitopurkkiensa il-

meen, jonka on nyt tarkoitus

olla entistä raikkaampi ja vä-

rikkäämpi. Edellinen ulkoa-

su ehti olla sama jo vuodesta

1994.

Page 19

Page 17

1...,8,9,10,11,12,13,14,15,16,17 19,20,21,22,23,24,25,26,27,...28