12
Keskiviikko tammikuun 23. 2008
Suomalaiset syövät vuosittain
noin kuusi kiloa suklaata hen-
keä kohden. Tumman suklaan
myynti kasvaa maassamme
tasaisesti, vaikka suomalaiset
ovatkin edelleen pääosin mai-
tosuklaan ystäviä. Keski-Eu-
roopassa, Venäjällä ja Baltian
maissakin herkutellaan enem-
män tummalla suklaalla kuin
Suomessa.
Harrastajia tummassa suk-
laassa kiinnostavat aromit - ai-
van kuten viineissäkin.
-Ihmiset keskustelevat suk-
laan kaakaopitoisuuksista, "a-
vonoideista ja maistelemisesta
vaikkapa viinien kanssa. Suo-
malaiset ovat tottuneet hiljal-
leen vahvempiin makuihin ja
saaneet vaikutteita matkustel-
lessaan. Esimerkiksi yhä use-
ammin jälkiruoan sijaan ote-
taan kahvin kanssa tumma
konvehti, suklaa-asiantuntija
Reetta Monto kertoo.
Tummaan suklaaseen on
viime vuosina liitetty terveys-
vaikutuksia kaakaon sisältä-
mien "avonoidien vuoksi. Fla-
vonoidit toimivat elimistössä
antioksidantteina eli haitalli-
sia hapettumisreaktioita eh-
käisevinä aineina. Runsaasti
kaakaota sisältävässä suklaas-
sa on yhtä paljon "avonoideja
kuin lasillisessa viiniä tai ku-
pillisessa mustaa teetä. Myös
marjoissa ja hedelmissä on
"avonoideja.
Ennen kuin edes tummaa
suklaata ah-
mii kui-
tenkaan kak-
sin käsin päivittäin,
kannattaa muistaa, että
suklaassa on kaakaon lisäksi
yli 30 prosenttia rasvaa. Pää-
osa rasvasta on tyydyttynyttä.
Suuri potti
lisäkaloreita
Hollantilaistutkimuksen mu-
kaan tummaa suklaata olisi-
kin syötävä noin sata gram-
maa päivässä, jotta kaakaon
terveysvaikutukset alkaisivat
näkyä. Sata grammaa suklaata
tuo ruokavalioon noin 500 yli-
määräistä kilokaloria ja noin
30 grammaa rasvaa, mikä ei
ole suositeltavaa. Tumman
suklaan sisältää minimissään
35 prosenttia kaakaota. Mark-
kinoille on tullut viime aikoina
runsaasti myös huo-
mattavasti enem-
män kaakaota si-
sältäviä suklaita.
Suklaaseen lii-
tetään myös suk-
laahimo, jota on tut-
kittu tieteellisestikin.
On ilmeistä, että suk-
laanhimon pääaiheut-
tajia rasvaisuus, makeus, ra-
kenne ja aromi. Suklaa si-
sältää kuitenkin myös hyvin
pieniä määriä biologisesti ak-
tiivisia aineita, kuten teobro-
miinia, kofeiinia, biogeenisia
amiineja ja kannabinoidien
kaltaisia yhdisteitä. Ne voivat
aiheuttaa aivojen toiminnassa
ja siten käyttäytymisessäkin
muutoksia, jotka ovat tyypil-
lisiä riippuvuutta aiheuttavil-
le aineille.
Vuoden ensimmäinen
vammalalainen
pääsee pian passikuvaan
Pauliina Parto
Pieni ja tuhiseva, vaaleanpu-
naisiin puettu vauva lepää tyy-
tyväisen oloisena äitinsä käsi-
varrella. Hän katselee ympä-
rilleen tarkkaavaisena, kulmat
kurtussa, aivan kuin ymmär-
täisi, että nyt on jotain erityis-
tä meneillään.
Äidin ja isän tuttujen ja
turvallisten äänten lisäksi hän
kuulee kaksi uutta, oudompaa
ääntä. Ne kuuluvat Vamma-
lan kaupunginhallituksen pu-
heenjohtaja Erkki Välimäelle
ja perusturvajohtaja Kristii-
na Piiraiselle. Pienokainen on
autuaan tietämätön, että kak-
sikko on tullut vieraisille juuri
hänen vuokseen.
Vierailulla on oikein hyvä
syy, sillä pieni tyttö - Hanne-
le nimeltään, on Vammalan
vuoden 2008 ensimmäinen
vauva.
-Tytöllä oli laskettu aika
kuudes päivä, mutta hän päät-
ti tulla vähän aikaisemmin
maailmaan, kertoo ylpeä äiti
Riina Roots.
JoHanneleksi nimetty tyttö
näki päivänvalon keskiviikko-
na, 2. tammikuuta kello 10.48
Vammalan aluesairaalassa.
Hannelen vanhemmat, äiti
Riina ja isä Tarmo Pärnasalu
ovat kotoisin Virosta. Tarmo
muutti vajaan 40 kilometrin
päässä Tallinnasta sijaitsevasta
Kuusalusta Suomeen jo seitse-
män vuotta sitten. Riinakin on
ehtinyt asua Vammalassa nel-
jä vuotta.
-Olemme viihtyneet hyvin.
Vammala on mukava, pieni
kaupunki ja täällä on hieno,
aivan erilainen luonto kuin
Virossa. Virossa on niin ta-
saista, täällä maasto vaihtelee
enemmän ja vettä on paljon,
Riina kehuu.
Vesi on mieluisa elementti
etenkin Tarmolle, joka on ko-
va kalamies. Hän kertoo oman
veneen odottavan voimalai-
toksen lähellä. -Virossa mi-
nä metsästin, täällä kalastan,
mies hymyilee.
Vauvoja ennätysmäärä
Vauva-arki on lähtenyt suju-
maan Riinan ja Tarmon On-
kiniemenkadulla sijaitsevassa
kodissa hienosti. Tyttö on tyy-
tyväinen, eikä itke kuin näl-
käänsä.
-Hän nukkuu yönsä kah-
destatoista aamukuuteen. Al-
kuun herättelin vauvaa syö-
mään välillä, mutta kun pai-
noa tuli hyvin lisää, sanoi ter-
veydenhoitajakin, ettei enää
tarvitse herättää. Tarmo ker-
too, kuinka häntä ennen esi-
koisen syntymää varoiteltiin,
että ensimmäinen kuukau-
si on se pahin. -Ei minusta,
meillä kaikki on mennyt to-
della hienosti. Välimäki ja Pii-
rainen kehottavat hekin paria
nauttimaan kiltistä vauvasta.
-Jaksat sitten sinäkin parem-
min, kun vauva nukkuu hy-
vin, Piirainen sanoo Riinalle.
Jää nähtäväksi, käynnisti-
kö Hannele Vammalassa yh-
tä vilkkaan vauvavuoden mitä
edellinen oli. Ellei tehyläisten
lakonuhka olisi siirtänyt syn-
nyttäjiä viikoksi Tampereel-
le, olisi aluesairaalalla voinut
rikkoutua 550 vauvan raja.
541 vauvaa on sekin mahta-
va määrä. -Toivotaan, että sa-
manlainen tahti jatkuu. Run-
sas vauvojen määrä turvaa tie-
tysti synnytysosaston toimin-
nan, Välimäki sanoo.
Pikkuiselle oma passi
Riina Roots ei yhtään ihmette-
le, että moni äiti suuremmas-
takin kaupungista haluaa tul-
la juuri Vammalaan synnyttä-
mään.
-Henkilökunta oli aivan
mahtavaa. Ei ollut ollenkaan
sellainen olo, etteikö olisi voi-
nut kysyä mitä vaan. Viih-
dyimme osastolla todella hy-
vin.
Vasta kahden viikon ikäi-
nen Hannele on jo ehtinyt
tavata isovanhempiaan, sil-
lä Tarmon isä ja Riinan van-
hemmat kiirehtivät Vamma-
laan heti kun saivat tuoreilta
vanhemmilta luvan.
-Olisivat varmaan tulleet
heti ensimmäisenä päivänä,
jos olisi ollut mahdollista, Rii-
na hymähtää.
Helmikuussa, kun Tarmol-
la alkaa isyysloma, pienen
perheen on tarkoitus suunnis-
taa parin kotikonnuille. Sitä
ennen Hannele tarvitsee kui-
tenkin passin.
-Passikuvassa pitää kuu-
lemma olla silmät auki, korvat
näkyvillä ja katsekin kohti ka-
meraa. Saa nähdä kuinka käy,
Riina ja Tarmo nauravat on-
nellisina Hannelen haukotel-
lessa makeasti.
Pikkuinen Hannele on jo ehtinyt kietoa vanhempansa Riina Rootsin ja Tarmo Pärnasalun pikkusormensa ympä-
rille.
Maitoallergiset tytöt
muita alttiimpia murtumille
Maitoallergisilla tytöillä on
suurentunut riski saada luun-
murtuma. Murtumariski oli
4,6-kertainen maidotonta
ruokavaliota noudattaneil-
la tytöillä verrattuna tyttöi-
hin, joiden ruokavalioon kuu-
lui maitovalmisteita päivittäin
vähintään kaksi annosta. Tu-
los tukee oletusta, että mai-
dottomalla ruokavaliolla on
yhteys tyttöjen murtuma-alt-
tiuteen.
Tieto pohjautuu puolalai-
seen tutkimukseen, jossa ver-
rattiin murtuman saaneita 2,5
– 20-vuotiaita tyttöjä ja poikia
samanikäisiin verrokkeihin.
Murtuman saaneita oli tutki-
muksessa 91, ja heillä oli kol-
minkertainen määrä verrok-
keja (n=273). Murtuman saa-
neista tytöistä 29,4 prosenttia
ja verrokkitytöistä 11,8 pro-
senttia noudatti maidotonta
ruokavaliota. Pojista vastaavat
luvut olivat 23 prosenttia ja 19
prosenttia.
Suuri kehon lihas- ja luu-
massa sekä hyvä luun tiheys
suojasivat poikia murtumilta,
mutta nekään eivät suojanneet
tyttöjä. Kehon rasvapitoisuus
ei vaikuttanut murtuma-altti-
uteen. Vaikka nämä sekoitta-
vat tekijät suljettiin pois, ty-
töillä yhteys maitoallergian,
maidottoman ruokavalion ja
murtumien välillä säilyi.
Tutkijoiden mukaan yhtey-
den selitys ei ole selvillä. Selit-
täviä tekijöitä voivat olla mai-
toallergia, niukka kalsiumin
saanti tai jonkin muun mai-
dosta saatavan ravintoaineen
puute.
Maitoallergian vuoksi mai-
dotonta ruokavaliota noudat-
taneiden osaryhmässä (n=46)
kalsiumin saanti oli keskimää-
rin 388 mg päivässä (240–770
mg). Yli 95 prosentilla heistä
kalsiumin saanti oli alle 500
mg päivässä.
Suomalainen rokotusohjelma
– vanhemmilla vähän tietoa,
mutta paljon luottamusta
Suomalaiset vanhemmat luot-
tavat kansalliseen rokotusoh-
jelmaan, vaikka eivät tunne-
kaan ohjelmaa ja siihen kuu-
luvia rokotuksia hyvin. Perä-
ti 51 prosenttia suomalaisista
vanhemmista arvioi kansalli-
sen rokotusohjelman erittäin
hyväksi ja 46 prosenttia melko
hyväksi, mutta noin kolman-
nes ei osannut nimetä yhtä-
kään tautia, jota vastaan roko-
tusohjelma suojaa. Noin kol-
mannes vanhemmista toivoi
kuitenkin laajempaa rokotus-
ohjelmaa.
Alle kouluikäisten lasten
vanhempien tietoja ja näke-
myksiä rokotusohjelmasta
kartoitettiin lokakuussa 2007
tehdyssä kyselyssä lääkeyhtiö
Wyethin toimeksiannosta.
Suomalaiseen rokotusohjel-
maan on ehdolla kolme uutta
rokotetta. Päätöksiä uusien
rokotteiden ottamisesta oh-
jelmaan tehdään ensi vuonna.
Suomen yleisen rokotusoh-
jelman tavoitteena on suojata
kansalaiset mahdollisimman
hyvin rokotuksin estettävissä
olevilta taudeilta. Rokotusoh-
jelma antaa tällä hetkellä pe-
russuojan kahdeksaa tautia
vastaan.
Pneumokokkirokote
käytössä useissa
Euroopan maissa
Kansanterveyslaitoksen työ-
ryhmät arvioivat parhaillaan
pneumokokki- ja vesirokko-
rokotteiden kansantaloudel-
lista hyötyä. Tieto välitetään
päättäjille, joiden pitäisi ensi
vuoden aikana harkita, miten
rokotusohjelmaamme uudis-
tetaan.
Jo yksitoista Euroopan
maata on tehnyt päätöksen
pneumokokkirokotteen ot-
tamisesta kansalliseen roko-
tusohjelmaansa. Pohjoismais-
sa pneumokokkirokotteet on
aloitettu Norjassa ja Tanskas-
sa. Ruotsissa rokotetta anne-
taan Tukholman alueella, ja
sen sisällyttäminen rokotus-
ohjelmaan on harkinnassa.
Pneumokokkibakteerin ai-
heuttamia erilaisia infektioi-
ta on todettu pelkästään alle
5-vuotiailla lapsilla Suomes-
sa vuosittain yli 273 000 tapa-
usta.
Pneumokokkibakteeri ai-
heuttaa pahimmillaan hen-
keä uhkaavia vakavia saira-
uksia, kuten aivokalvotuleh-
dusta, keuhkokuumetta ja ve-
renmyrkytystä sekä lievempiä,
mutta yleisempiä välikorvatu-
lehduksia ja poskiontelotu-
lehduksia. Eniten pneumoko-
kin aiheuttamista sairauksista
kärsivät pienet lapset sekä iäk-
käät ihmiset.
Tumma suklaa
tulvii aromeja,
flavonoideja - ja rasvaa
Lasten lausahduksia
Säästölinjalla
Tämä tapahtui niihin aikoihin, kun valtakunnassam-
me säännösteltiin sähkönkäyttöä ja määrättiin, että
vain joka toisessa tienvalotolpassakin sai loistaa va-
lot. Oli täydenkuun aika, pieni tyttö heräsi keskiyöllä
ja herätti äitinsä huudahduksella: ”Soita äkkiä Tai-
vaan Isälle, siltä on ehtoolla jäänyt pihavalot päälle!”
Pitävä havainto
Kävelemään sekä puhumaan oppinut sisareni poika
oli äitinsä ja isänsä mukana saunassa. Tuleva diplo-
mi-insinöörin alku katseli lauteilla tärkeän näköisenä
ympärilleen ja teki havainnon: ”Kuule isä meitilläkin
on tissit, mutta kyllä vähän heikohkot.”
Oiva Virtanen
Lausahduksia voi lähettää sähköpostilla pauliina.parto@
alueviesti.! tai postitse Alueviesti, ”Lasten lausahduksia”,
Hopunkatu 1, 38200 Vammala.
1...,2,3,4,5,6,7,8,9,10,11 13,14,15,16,17,18,19,20,21,22,...28