Page 9 - Alueviesti_4

9

Keskiviikko tammikuun 23. 2008

Dementiahoivakoti

Tyrvään kartano

valmistuu kevääksi

Hannu Virtanen

Tyrvään kartano on uusi de-

mentiahoivakoti, jonka tilat

valmistuvat keväällä Vamma-

lan Tyrväänkylään. Hankkeen

puuhamiehinä ovat veljek-

set Pentti ja Ariel Mäki-Soini,

jotka remontoivat kotitilaansa

uusiin tarpeisiin.

-Ajatus dementiakodista al-

koi kehittyä oman isän sairas-

tumisen jälkeen, Pentti Mäki-

Soini kertoo.

Hoivakotiin valmistuu ti-

lat kymmenelle asukkaalle.

Asuinpinta-alaa on 398 neliö-

metriä.

Kokonaaan uutta tilaa van-

han rakennuksen yhteyteen

valmistuu noin 80 neliömet-



riä. Terassitiloja on tulossa

100 neliömetriä.

Vähän lääkkeitä,

paljon virikkeitä

Vastaavaksi hoitajaksi on va-

littu sairaanhoitaja Irmeli Vä-

hämäki. Hänen lisäkseen hoi-

vakotiin palkataan seitsemän

hoitajaa, joilla on muistihäiriö-

ja dementiatyön osaamista ja

kiinnostusta uudentyyppisen

toiminnan kehittämiseen.

Pentti Mäki-Soinin mu-

kaan hoitajamitoitus on hie-

man tavallista suurempi, kun

kahdeksan hoitaa kymmentä.

-Pystymme ottamaan haas-

teellisempia asiakkaita, hän

sanoo.

Toiminta perustuu demen-

toituneen asukkaan erityis-

tarpeiden ymmärtämiseen ja

tähtää asukkaan kuntoutumi-

seen.

Hoidossa panostetaan vi-

rikkeellisyyteen ja aktiivisen

arjen kehittämiseen.

Pentti Mäki-Soini kiteyttää

Tyrvään kartanon hoito!loso-

!an näin:

-Vähän lääkkeitä, paljon vi-

rikkeitä.

Laajentamisen

mahdollisuus

Mäki-Soinin veljesten omista-

ma Tyrvään Investointipalvelu

Oy on Tyrvään Kartano Oy:n

emoyhtiö. Tyrvään Investoin-

Kriisi- ja traumatyöstä kiinnostus muistiasioihin

Irmeli Vähämäki sanoo itse

kiinnostuneensa muistiasiois-

ta tehdessään kriisi- ja trau-

matyötä. Vähämäki oli aikoi-

naan sairaanhoitajana Vam-

malan terveyskeskuksessa,

jossa hän pääsi aloittamaan

muistihoitajan tehtäviä.

-Oppiessani lisää aivojen ja

muistin toiminnasta alkoivat

muistihäiriöt ja dementoivat

sairaudet ja niiden tutkimus

ja hoito kiinnostaa.

Sitten hänelle tuli mahdol-

lisuus päästä projektityöhön

Tampereen Dementiayhdis-

tykseen (nykyisin Pirkanmaan

Dementiayhdistys).

-Projektissa kehittämisen

kohteena oli varhainen diag-

nosointi ja ennaltaehkäisy.

Projektissa kehitettiin muun

muassa muistihäiriöisen hen-

kilön ja dementoituvan henki-

lön hoitopolku, joka sai myös

kansainvälistä huomiota Pa-

riisissa Euroopan Alzheimer-

konferenssissa 2006.

-Projektin tuloksina saatiin

Pirkanmaalleseitsemänkunnan

alueelle muistineuvola ja kolme

uutta muistihoitajan vakanssia.

Samaan aikaan oli Tampereen

Dementia-yhdistyksessä käyn-

nissä myös kuntoutus-projek-

ti, jossa kehitettiin sairastuneen

henkilön kuntoutusta. Projektit

toteutuivat yhteistyössä julkisen

sektorin kanssa.

Muistiluotsia

käynnistämässä

Vähämäki oli käynnistämäs-

sä myös Pirkanmaan Muisti-

luotsi -hanketta, jonka tavoit-

teena on vuoden 2010 lop-

puun mennessä vakiinnuttaa

maakunnallinen muisti- ja

dementiatyön asiantuntija-

keskus.

Näitä

keskushankkeita

on maassamme tällä hetkel-

lä noin viisitoista. Hankkeen

laittoi alulle Alzheimer-kes-

kusliitto.

Vähämäki teki hankkeen

pohjaksi nykytila-analyysin

Pirkanmaan kuntiin. Kyse-

lyssä selvitettiin dementoi-

viin sairauksiin sairastunei-

den ja heidän läheistensä

palveluiden saatavuutta ja

laatua.

Parhaillaan hän tekee vas-

taavaa nykytila-analyysia Tu-

run Seudun Alzheimer-yh-

distykselle Varsinais-Suomen

Muistiluotsia varten.

Perhe,

omaiset ja läheiset

Irmeli Vähämäen mukaan

muistityössä on olennaista

huomioida myös sairastuneen

henkilön perhe, omaiset ja lä-

heiset.

Hän onkin viimeisen nel-

jän vuoden aikana kehittänyt

vertaisryhmätoimintaa eri-

tyisesti sairastuneen läheisil-

le ja kouluttanut ryhmänoh-

jaajia.

Vähämäki tuo edelleen

myös kriisityön näkökulmaa

muistityöhön, koska kysees-

sä on vaikea ja traumatisoiva

tilanne silloin, kun dementoi-

va sairaus kohtaa perheen jä-

sentä.

Masennus liittyy muisti-

sairauksiin sekä sairastuneel-

la että läheisellä. Minulla on

erityiskoulutus masennuksen

ehkäisy- ja hoitoryhmien oh-

jaamiseen ja pitkä kokemus

näistä.

Toimin myös työnohjaaja-

na ja viime vuosina erityises-

ti dementiahoitotyötä tekevät

henkilöt ja hoitoyhteisöt ovat

lisääntyvässä määrin hakeutu-

neet työnohjaukseen.

V

äestötutkimusten mukaan Suo-

messa on noin 80 000 vähintään

keskivaikeasti dementoitunutta

ihmistä. Lievästi dementoituneita on noin

30 000. (Viramo ja Sulkava 2001). Itse koe-

tuista muistihäiriöistä raportoi jopa kol-

mannes yli 65 vuotta täyttäneistä eli 450

000 suomalaista. (Koivisto 2004 )

Arkiselviytymistä haittaavaa keskivaikeaa

tai vaikeaa dementiaa on noin joka kah-

dennellatoista (8 %) 65 vuotta täyttäneel-

lä henkilöllä. Työikäisiä sairastuneita ar-

vioidaan olevan yli 7000 henkilöä. (Juva

2001)

Dementiaoireiden takana on yleisemmin

jokin etenevä neurologinen sairaus. Alz-

heimerintauti on merkittävin syy, noin 65-

70 prosenttia. (Koivisto 2004). Korkea ikä

on dementian keskeinen riskitekijä ja siksi

väestön ikääntyessä dementioiden määrä

kasvaa. Vuonna 2015 arvioidaan Suomes-

sa olevan noin 110 000 vähintään keski-

vaikeasti dementoitunutta ihmistä, 30 000

sairastunutta enemmän kuin nykyisin.

(Viramo ja Sulkava 2001, Sulkava 2005,

Vaarama 2005 )

Muistihäiriöiden ja dementian ennaltaeh-

käisyn merkitys lisääntyy väestön ikään-

tyessä. Vuosittain sairastuu noin 11 000

henkilöä johonkin dementoivaan sairau-

teen. Pirkanmaalla on noin 5000 vähin-

tään keskivaikeaa dementiaa sairastavaa

henkilöä ja yli 2500 lievässä sairauden vai-

heessa olevaa henkilöä. Pirkanmaalla yli

65-vuotiaiden määräennuste on merkittä-

vä ja huomionarvoinen.

Ennusteen mukaan viiden tulevan vuo-

den kuluessa tämän ikäryhmän suuruus

pysyy lähes samana. Tällä hetkellä 65-84

vuotiaita on noin 33 146 henkeä ja vuon-

na 2010 ikäryhmässä arvioidaan olevan 32

067 henkeä. Yli 85-vuotiaita ennustetaan

vuonna 2010 Pirkanmaalla olevan noin 10

020 henkeä. Tämä asettaa kuntien päät-

täjille haasteen myös muistihäiriö- ja de-

mentiatyön alueella. (Vähämäki 2006)

Monet dementoivaan sairauteen sairas-

tuneet ovat vailla oikeaa diagnoosia. Joi-

denkin arvioiden mukaan lievästi demen-

toituneista ainoastaan noin kymmenes-

osalla olisi oikea diagnoosi. Tutkimusten

mukaan diagnosoimaton potilas käyttää

diagnosoitua enemmän terveydenhuollon

palveluita. (Alhainen 2004)

Kirjoittaja on Tyrvään karta-

non vastaava hoitaja, joka

on psykiatriaan ja krii-

sityöhön erikoistunut

sairaanhoitaja. Hän

on myös kriisi- ja

traumatyön koulut-

taja, työnohjaaja

ja ryhmänoh-

jaaja.

Irmeli Vähämäki

Muistihäiriöiden

ja dementioiden

lisääntyminen

tipalvelu taas tunnetaan TIP-

rakentajat -aputoiminimellä.

-Tähän pihapiiriin pysty-

tään vielä tekemään 1-2 osas-

toa. Emme kuitenkaan ha-

lua tehdä isoa laitosta, sanoo

Pentti Mäki-Soini, jonka per-

heen käyttöön jää vielä pihan

toinen asuinrakennus.

Paikka huokuu asumisen

pitkiä perinteitä. Mäki-Soinit

tietävät, että pakari on valmis-

tunut jo 1700-luvun puolivä-

lissä. Tila on alkanut rakentua

laajemmin 1800-luvun alusta

alkaen. Veljekset kiittelevät saa-

miaan evästyksiä rakennusvai-

heeseen. Keskusteluja on käyty

esimerkiksi perusturvajohtaja

Kristiina Piiralan ja perustur-

valautakunnan puheenjohtaja

Pirkko Lahtisen kanssa. Myös

lääninsosiaalitarkastaja Mar-

jatta Aittolahti on perillä hank-

keesta ja on nähnyt hoivakodin

piirustukset.

-Saimme häneltä käytän-

nön arkipäivään liittyviä tieto-

ja, Ariel Mäki-Soini kiittelee.

Kodinomainen

hoitopaikka

Vastaava hoitaja Irmeli Vä-

hämäki sanoo, että Tyrvään

kartanossa asukas saa kodin-

omaisen hoitopaikan.

-Noudatamme kuntoutta-

vaa työotetta, jossa hyödyn-

nämme hoitohenkilökunnan

erityisosaamisen asukkaan

tukemisessa. Huomioimme

jokaisen asukkaan yksilölliset

erityistarpeet.

Dementoituneen henkilön

kuntoutus on hänen mukaan-

sa voimavarakeskeistä.

-Tuemme asioita, joihin

hän kykenee, ja kiinnitämme

huomion onnistumisen ko-

kemuksiin. Tavoitteemme on

edistää asukkaan hyvinvointia

ja elämänlaatua.

-Lähtökohtina ovat demen-

toituneen henkilön yksilölli-

syyden tunnustaminen ja sen

kunnioittaminen, itsemäärää-

misoikeuden ja toimintaky-

vyn tukeminen.

Vähämäki korostaa myös

sitä, että hoitohenkilökun-

nalla on riittävät ajankohtai-

set tiedot dementoivista saira-

uksista ja niiden vaikutuksis-

ta toimintakykyyn sekä kyky

re"ektoida omaa toimintata-

paansa, arvioida ja kehittää si-

tä yhdessä.

Tyrvään kartanon puuhamiehinä ovat yhtiökumppanit ja veljekset Pentti ja Ariel Mä-

ki-Soini.

Dementiahoivakoti valmistuu vasemmalla olevaan rakennukseen. Oikealla oleva ra-

kennus säilyy vielä asuinkäytössä, mutta tarjoaa myös mahdollisuuden toiminnan

laajentamiseen.

Tyrvään kartano sijaitsee keskellä maaseutua, mutta kuitenkin aivan kaupungin kupeessa Tyrväänkylässä.

Pentti Mäki-Soini esittelee valmistuvia tiloja. Vasemmalla ovat vastaava hoitaja Irmeli

Vähämäki, perusturvalautakunnan puheenjohtaja Pirkko Lahtinen, perusturvajohta-

ja Kristiina Piirala ja Ariel Mäki-Soini.

Page 9 - Alueviesti_4_2008