Page 7 - Alueviesti_6_2008

7 Keskiviikko helmikuun 6. 2008
Harjavallan henkirikosta
käsitellään huomenna
Harjavallassa 11. joulukuuta
tapahtuneen henkirikoksen
tutkinta on valmistunut ja asia
siirtynyt syyttäjälle. Tapausta
käsitellään Porin käräjäoikeu-
den Kokemäen sivukansliassa
huomenna torstaina.
40-vuotiasta harjavaltalais-
ta miestä syytetään murhasta.
Vuonna 1958 syntynyt nainen
sai surmansa mustasukkai-
suuden seurauksena syytetyn
omistamassa kerrostaloasun-
nossa. Uhri ja tekijä olivat en-
tuudestaan toisilleen tuttuja.
Syytetty surmasi naisen terä-
asetta käyttäen. Poliisi kuvasi
joulukuussa tekoa raa’aksi.
Rikoksia tutkittavana yli 30
Käräjäoikeus päästi
omaisuusrikossarjan
epäillyt vapaaksi
Kokemäen poliisilla tutkitta-
vana olevan rikossarjan kak-
si vangittuna ollutta epäiltyä
päästettiin poliisin esitykses-
tä vapaaksi viime viikon maa-
nantaina. Vapauttamisesta
päätti Porin käräjäoikeuden
Kokemäen sivukanslia. Rei-
lut kaksi viikkoa vangittuina
olleet harjavaltalaiset vuosina
1988 ja 1989 syntyneet mie-
het määrättiin rikosten jatka-
misen estämiseksi matkustus-
kieltoon.
Tutkinnassa selvitettiin
kaikkiaan noin 30 rikosta,
joista pääosa oli omaisuusri-
koksia. Rikoksista suurin osa
oli tapahtunut Kokemäen kih-
lakunnan alueella. Muut sel-
vinneet rikokset ovat tapah-
tuneet Porin ja Rauman kih-
lakuntien alueella sekä yk-
si rikoksista Vakka-Suomen
kihlakunnan alueella Taivas-
salossa.
Esitutkinnan aikana on ol-
lut vangittujen lisäksi useita
henkilöitä pidätettynä. Pidä-
tettynä olleet ovat iältään 17-
22-vuotiaita. Yksi heistä oli
nainen.
Pääosa omaisuusrikoksis-
ta oli kohdistunut erilaisiin
kauppaliikkeisiin, kuten kios-
keihin ja anniskelupaikkoihin.
Säkylässä tekijöillä oli kohtee-
na kahteen otteeseen Katis-
maan saaressa oleva ravintola.
Vampulassa teon kohteena oli
ravintola Pilkku.
Kioskimurtoja tai niiden
yrityksiä oli Eurassa, Harja-
vallassa, Nakkilassa ja Taivas-
salossa. Tutkinnassa selvisi
myös kaksi Nakkilassa tapah-
tunutta kuparivarkautta. Toi-
sen teoista epäillään täyttävän
törkeän varkauden tunnus-
merkistön, koska anastetuksi
tuli noin 10 000 euron arvoi-
nen kuparipalkki.
Kuparipalkki löytyi tut-
kinnan yhteydessä romuliik-
keestä, jonne tekijät olivat sen
myyneet.
Mukana oli myös useita au-
toihin kohdistuneita rikoksia,
kuten autovarkauksia, auto-
murtoja sekä vahingonteko-
ja. Autoja oli anastettu ja sen
jälkeen tuhottu polttamalla.
Ennen polttamista autoista oli
anastettu omaisuutta.
Esitutkinta
valmistunee
helmikuussa
Omaisuusrikosten lisäksi esi-
tutkinnassa selvisi Harjaval-
lassa viime syksynä tapah-
tunut aseella uhkaaminen ja
ampumistapaus. Tapauksessa
harjavaltalainen vuonna 1988
syntynyt mies oli uhannut kä-
siaseella Harjavallan keskus-
tassa kahta henkilöä. Uhkai-
lun jälkeen mies oli ampunut
aseella yhden kerran, mut-
ta laukauksesta ei aiheutunut
henkilö- tai omaisuusvahin-
koja.
Tutkinnassa selvisi myös
viime syyskuussa Ulvilassa
tapahtunut automaattisen lii-
kenteenvalvontakameran va-
hingoittamisyritys. Kuulus-
teluissa edellä mainittu har-
javaltalainen 20-vuotias mies
myönsi ampuneensa kamera-
tolppaan.
Mies oli aiemmin samana
päivänä ajanut ylinopeutta sa-
massa paikassa siten, että ka-
mera oli taltioinut tapauksen.
Kameratolppaan oli ammuttu
useita laukauksia haulikolla,
mutta laukaukset eivät olleet
vahingoittaneet tolpassa ol-
lutta kameraa. Liikenteenval-
vontakameran arvo on noin
24 000 euroa.
Esitutkinta valmistunee
helmikuun aikana ja rikoksia
tullaan käsittelemään käräjä-
oikeudessa todennäköisesti
kevään aikana.
Varkaat veivät tuhansien
eurojen työkalut Säkylästä
Säkylässä Välskärintie 5:ssä
murtauduttiin terveysaseman
rakennustyömaalla olevaan
varastoon 31.1.-1.2. välisenä
yönä. Varastosta anastettiin
iso määrä työkaluja, joiden
yhteisarvo on useita tuhansia
euroja.
Mahdolliset havainnot
murtoon liittyen pyydetään il-
moittamaan Kokemäen polii-
sille numeroon 07 187 47 555.
Ajo-oikeudettomalle
sakkoja Huittisissa
Huittisten keskustassa autoi-
li perjantaina klo 14.50 ulko-
maalainen mieshenkilö ilman
ajo-oikeutta. Kokemäen po-
liisi pysäytti 1956 syntyneen
miehen matkan ja kirjoitti täl-
le tapahtuneesta muistoksi sa-
kon.
Ovilasi rikottiin
myös Huittisissa
Huittisten Pehtoorintiellä ri-
kottiin lauantaina kello 01.40
kerrostalon rappukäytävän ul-
ko-oven lasi.
Tuisku huononsi ajokelin
ja vei kaksi ojaan
Myöhään lauantai-iltana sat-
tui Säkylässä Kuninkaanläh-
teentiellä ulosajo.
Henkilöauton kuljettaja
suistui autollaan ojaan san-
kan lumituiskun seuraukse-
na.
Näkyvyys oli tapahtuma-
hetkellä mitätön. Kuljettaja
vietiin tutkittavaksi Loimaan
aluesairaalaan.
Sunnuntain puolella kel-
lo 02.50 suistui henkilöauto
ojaan Köyliössä Kuninkaan-
lähteentiellä. Kuljettaja ei
loukkaantunut. Tapahtuma-
hetkellä vallitsi edelleen huo-
no ajokeli.
Peltikolarit työllistivät
Kokemäellä torstaina
Kokemäen poliisi selvitteli vii-
me torstaina neljää peltikola-
ria Huittisissa ja Kokemäel-
lä. Torstaina iltapäivällä noin
kello 14.42 sattui kahden hen-
kilöauton välinen peltikola-
ri Huittisissa Risto Rytinka-
dulla.
Kokemäkeläinen vuonna
1978 syntynyt mies kuljetti
henkilöautoa Risto Rytinka-
dulla niin kutsutun miljoo-
naristeyksen suuntaan törmä-
ten liukkaalla tiellä edellään
ajaneeseen henkilöautoon.
Törmäyksen kohteeksi joutu-
nutta autoa ajoi huittislainen
vuonna 1988 syntynyt nainen,
joka meni terveyskeskukseen
tarkistuttamaan mahdolliset
vammansa. Autojen törmä-
yskohtiin tuli vähäiset vauri-
ot. Alkoholilla ei ollut osuut-
ta kolariin.
Autot nokikkain
risteyksessä
Kaksi henkilöautoa törmä-
si toisiinsa myös Kokemäellä.
Tapaus sattui kello 13.42 Sa-
takunnantien ja Sonnilantien
risteyksessä. Paikallinen vuon-
na 1989 syntynyt mieshenkilö
ajoi Tulkkilantietä Satakun-
nantien risteykseen. Ylittäes-
sään risteystä hän ei huoman-
nut oikealta tulevaa henkilö-
autoa, jota kuljetti kokemä-
keläinen mieshenkilö. Autot
törmäsivät toisiinsa keskellä
risteystä. 1989 syntynyt selvisi
vammoitta, mutta toinen mies
kuljetettiin ambulanssilla ter-
veyskeskukseen.
Autot vaurioituivat pa-
hoin ja hinuri toimitti ne pois
paikalta. Alkoholilla ei ollut
osuutta tapaukseen.
Autot välttivät
törmäyksen
väistämällä ojaan
Nosturiauto ja henkilöauto
suistuivat tieltä niin ikään Ko-
kemäellä torstaina kello 12.35.
1964 syntynyt paikallinen
mieshenkilö kuljetti nosturi-
autoa Köyliöntietä pitkin koh-
ti Kokemäkeä.
Noin 200 metriä ennen
Tuomaalan risteystä oli va-
semmalla kaistalla rekka par-
kissa.
Rekan takaa tuli kokemä-
keläisen, vuonna 1983 synty-
neen miehen kuljettama hen-
kilöauto aikomuksenaan ohit-
taa parkissa ollut rekka.
Nosturiauton kuljettaja jar-
rutti estääkseen törmäyksen,
mutta jarrutuksen johdosta
sen perä irtosi lähtien luisuun.
Auto päätyi lopulta tien oike-
alle puolelle ojaan.
Myös henkilöauton kul-
jettaja oli yrittänyt pysäyttää
ajoneuvoaan huomatessaan
vastaan tulevan nosturiauton,
mutta siinä onnistumatta väis-
ti ojaan välttääkseen törmäyk-
sen.
Kuljettajat eivät loukkaan-
tuneet, eikä alkoholilla ollut
tässäkään onnettomuudessa
osuutta. Tienpinta oli tapah-
tumahetkellä jäinen.
Liukas keli yllätti
pakettiautoilijan
Pelti kolisi Huittisissa myös
Sahkonkadun ja Kauppakul-
man risteyksessä. Tapaus sattui
aamulla 9.40 aikaan. Henkilö-
auto ajoi Kauppakulmantietä
Sahkonkadun risteykseen. Sa-
maan aikaan oli Sahkonkatua
lähestynyt pakettiauto, jota
kuljetti huittislainen 1987 syn-
tynyt mies, jonka aikomukse-
na oli kääntyä oikealle Kaup-
pakulmantielle.
Auto lähtikin jäisellä tiellä
jarruttaessa luisuun ja törmäsi
keula edellä henkilöauton oi-
keaan takalokasuojaan.
Kuljettajat eivät loukkaan-
tuneet. Henkilöauto vaurioi-
tui vähäisesti, mutta paketti-
autoon ei tullut vaurioita. Al-
koholilla ei ollut osuutta ko-
lariin.
Nyrkki puhui Putajassa
Mieshenkilö antoi nyrkin pu-
hua sunnuntai-iltapäivänä
Vammalan Putajassa. Nyr-
kiniskun uhriksi joutui nai-
nen, jota mies mäjäytti kas-
voihin.
Sivupeilit ja ovilasi
rikki Vammalassa
Sunnuntain vastaisena yönä ri-
kottiin henkilöautosta molem-
mat sivupeilit Varilassa Aar-
nontie 16:n parkkialueella.
Puistokatu 26:n porraskäy-
tävän ulko-oven lasi rikottiin
puolestaan lauantain vastaise-
na yönä.
Auto suistui päin
puuta Asemakadulla
Henkilöauto suistui tieltä per-
jantai-iltana Vammalan Ase-
makadulla. Auton matka päät-
tyi päin puuta. Kyydissä olleet
henkilöt menivät tarkistutta-
maan vammansa terveyskes-
kukseen. Poliisin mukaan ajo-
neuvo vaurioitui tuntuvasti.
Varkaille paaleja ja
työkaluja
Vammalasta Lapintieltä on
havaittu anastetuksi 150-200
heinäpaalia.
Paalit vietiin lukitsemat-
tomasta ladosta joulukuun
puolivälin ja tammikuun lo-
pun välillä. Vammalan poliisi
kaipaa havaintoja numerossa
07 187 47 351.
Työkaluja, kuten pyörö-
saha, lähti varkaiden matkaan
Kiikoisista Putajantieltä. Var-
kaiden kohteena oli hallira-
kennus.
Ennakoi. Tiedät kyllä miksi
Ajotyyli ja
valinnat tärkeitä
liikenteessä
Tieliikenteen turvallisuus on
vähän vähältä parantunut
2000-luvulla, mutta henkilö-
auton kuljettajien ja matkus-
tajien tilanne ei ole juurikaan
kohentunut. Viime vuonna
heitä menehtyi ennakkotie-
tojen mukaan 242. Kuljetta-
jat kokevat, että piittaamatto-
muus liikennesäännöistä on
lisääntynyt. Liikenneturvan
tuoreen selvityksen mukaan
valtaosa kuljettajista kuiten-
kin kertoo tekevänsä liiken-
teessä myönteisiä sosiaalisia
tekoja ainakin joskus.
Selvityksen mukaan kuljet-
tajat tulkitsevat omaa toimin-
taansa myönteisemmin kuin
toisten. Kuljettajista 35 % ko-
kee päivittäin helpottavansa
toisen kuljettajan kaistanvaih-
toa antamalla tilaa. Mutta vain
8 % kokee päivittäin toisen
kuljettajan helpottavan hänen
kaistanvaihtoaan antamalla ti-
laa. Kielteiset teot liikenteessä
ovat usein erottuvampi kuin
myönteiset teot.
-Omista oikeuksista pide-
tään aika tiukasti kiinni. Yli
puolet kuljettajista luopuu
omista oikeuksistaan kerran
kuukaudessa tai harvemmin.
Muiden koetaan luopuvan
omista oikeuksistaan vielä
paljon harvemmin, toteaa Lii-
kenneturvan toimitusjohtaja
Matti Järvinen.
Vuorovaikutus
liikenteessä tärkeää
Yleensä turvallisen kuljettajan
tärkeänä ominaisuutena pide-
tään ajotaitoa eli kykyä hallita
ajoneuvo erilaisissa tilanteissa.
Vähintään yhtä tärkeätä olisi
kiinnittää huomiota kuljetta-
jien ajotyyliin.
Ajotyylissä heijastuu kuljet-
tajan koko persoona. Se näkyy
mm siinä, millä tempolla hän
ajaa, miten tarkasti noudattaa
liikennesääntöjä, miten arvi-
oi tilannenopeuden ja miten
reagoi muiden tiellä liikkujien
edesottamuksiin. Kuljettajan
ajotyyli joko vahvistaa tai hei-
kentää hänen onnistumistaan
liikenteessä. Omapäinen aja-
minen johtaa helposti jonkun
liikenteen osapuolen havain-
to- ja arviointivir¬heeseen ja
ne ovat yleisimpiä onnetto-
muuteen johtavia syitä.
Ennakoiva
kuljettaja varaa
aikaa ja tilaa toimia
-Liikenneturvan uusi vuosi-
teema ja kampanja ” Ennakoi.
Tiedät kyllä miksi” pyrkii vai-
kuttamaan erityisesti henkilö-
autonkuljettajien ajotyyliin ja
valintoihin liikenteessä, ker-
too Matti Järvinen. Ennakoi-
va ajaminen on ennen kaik-
kea kykyä tunnistaa liikenteen
vaaratekijät riittävän ajoissa.
Vaaratekijäksi voi muodostua
tie ja sen kunto, olosuhteet se-
kä muut tielläliikkujat. Tär-
keä merkitys on myös omal-
la ja ajoneuvon kunnolla. En-
nakoiva kuljettaja osaa varata
vaaratekijöiden suhteen itsel-
leen pelivaraa: tilaa ja aikaa
toimia. Hän osaa ajaa ikään
kuin useita sekunteja tapahtu-
mien edellä.
Hyvissä oloissa ja kuivalla
tien pinnalla pitäisi olla tur-
vallista liikkua rajoitusten
mukaisilla nopeuksilla. Viime
kädessä nopeuden säätely on
aina kuljettajan päätettävissä.
Tilanteiden tai kelin muut-
tuessa jo pienikin nopeuden
alentaminen voi olla merkittä-
vä keino selviytymisessä, kos-
ka oikeiden havaintojen teke-
miseen jää näin enemmän ai-
kaa.
Kuljettajalle jää myös mah-
dollisuus hallita auto täpäris-
sä tilanteissa paremmin ja lie-
ventää mahdollisen onnetto-
muuden seurauksia.
Liikenneturvan kampan-
ja näkyy seuraavien viikkojen
ajan televisiossa, lehdissä ja
Internetissä.
Tupakkayhtiöiden markkinointi
nuorisoelokuvissa voimakasta
Tupakkayhtiöt ovat kohdenta-
neet markkinointia elokuviin
sen jälkeen, kun tupakkamai-
nontakiellot yleistyivät länsi-
maissa. Tuore raportti Tupak-
kayhtiöt – elokuvien kummit
kertoo tupakkateollisuuden
dokumenttien avulla ja tut-
kimustietoon perustuen, että
2000-luvulle tultaessa valta-
osassa varhaisnuorten eloku-
vista tupakoitiin.
Tupakan markkinointia
elokuvan avulla on lisännyt
se, että elokuvien maailman-
laajuinen tuotanto ja jakelu
keskittyy muutamiin suuryri-
tyksiin.
Markkinointi elokuvissa on
erityisen houkuttelevaa siksi,
että elokuvien elinkaari on pi-
dentynyt tallenteiden, kaape-
li- ja satelliittitelevision ja laa-
jakaistan myötä.
-Samaan aikaan kun tupa-
kointi oikeassa elämässä vähe-
ni, se alkoi lisääntyä elokuvis-
sa. Eniten poltetaan aikuisten
elokuvissa, mutta trendi koh-
ti varhaisnuorten elokuvia on
myös ollut havaittavissa, sano-
vat raportin tekijät Mervi Ha-
ra ja Satu Lipponen.
Tutkimukset osoittivat
myös, että elokuvien tupa-
koinnille altistuneet nuoret
olivat muita ikätovereita her-
kempiä aloittamaan tupakoin-
nin. -Jos lapsi tai nuori näkee
suosikkinäyttelijänsä tupakoi-
van elokuvassa, hän suhtautuu
tupakointiin myönteisemmin.
Tämä on ollut yksi tupakkayh-
tiöiden strategisista tavoitteis-
ta elokuvamarkkinoinnissa
– pitää yllä mielikuvaa tupa-
koinnin yhteiskunnallisesta
hyväksyttävyydestä, raportin
kirjoittajat sanovat.
Tupakointi elokuvissa vä-
heni 1980-luvun alkuun asti.
Sitten tupakointi yleistyi jäl-
leen ja vuonna 2002 amerikka-
laiselokuvissa tupakointi ylitti
1950-luvun tason. Samaan ai-
kaan valtaväestön tupakointi
Yhdysvalloissa puolittui. -Elo-
kuvien tupakointi on yksi suu-
ri selittäjä sille, miksi nuorten
tupakointi on vähentynyt ai-
kuisia hitaammin. Hollywoo-
din viihdetuotannon kautta ja
elokuvatähtien roolimallien
avulla on värvätty uusia käyt-
täjiä. Useimmathan aloittavat
tupakoinnin ennen 18. ikä-
vuotta, Hara ja Lipponen to-
teavat.
Tupakkayhtiöt – elokuvien
kummit -raportin ovat kus-
tantaneet Suomen ASH ry ja
Suomen Syöpäyhdistys.
Lääkkeiden lisäkorvauksen
saa nyt suoraan apteekissa
Lisäkorvaus suurista lääkekus-
tannuksista tuli vuoden alussa
suorakorvauksen piiriin. Kun
lääkeostojen vuotuinen oma-
vastuuosuus on täyttynyt, asi-
akas saa lisäkorvauksen suo-
raan apteekista esittämällä
Kelan asiasta lähettämän il-
moituksen.
Asiakkaalla on oikeus lääk-
keiden lisäkorvaukseen, jos
korvattujen lääkkeiden, pe-
rusvoiteiden tai kliinisten ra-
vintovalmisteiden yhteenlas-
ketut kustannukset ylittävät
vuotuisen omavastuuosuu-
den. Tänä vuonna lääkeos-
tojen vuotuinen omavastuu-
osuus on 643,14 euroa.
Kelan maksamat lääkekor-
vaukset vähennetään yleen-
sä suoraan lääkkeen ostohin-
nasta jo apteekissa, kun asia-
kas esittää Kela-kortin ja lää-
ke on korvattava. Uudistuksen
myötä asiakas voi saada myös
lääkkeiden lisäkorvauksen
suorakorvauksena apteekis-
sa. Lisäkorvausten suorakor-
vausmenettely perustuu Ke-
lan, Suomen Apteekkariliiton,
Helsingin yliopiston Apteekin
ja Kuopion yliopiston aptee-
kin joulukuussa allekirjoitta-
maan sopimukseen.
Kela seuraa asiakkaan
maksamien lääkekustannus-
ten kertymistä. Kun vuotui-
nen omavastuuosuus ylittyy,
Kela lähettää asiakkaalle pos-
tissa tiedon asiasta. Kirjeessä
on mukana erillinen lomake
”Lääkkeiden lisäkorvaus, il-
moitus apteekkia varten”, joka
asiakkaalla on oltava jatkossa
mukana aina apteekissa asioi-
dessaan.
Esittämällä Kelan lähettä-
män ilmoituksen ja Kela-kor-
tin asiakas saa lääkkeiden li-
säkorvauksen apteekissa ja
maksaa reseptilääkkeistään
vain lääkekohtaisen omavas-
tuuosuuden 1,50 euroa.
Aikaisemmin asiakas ha-
ki lisäkorvausta Kelasta ha-
kemuslomakkeella, johon lii-
tettiin kuitit lääkeostoista.
Vuoden mittaan hakemuksia
saattoi kertyä useita. Jatkossa
asiakas hakee itse lisäkorva-
usta Kelasta yleensä vain siitä
yhdestä ostosta, jonka yhtey-
dessä hänen lääkekustannus-
tensa vuotuinen omavastuu-
osuus ylittyy ja hänellä ei vielä
ole käytössään Kelan lähettä-
mää ilmoitusta.
Vuoden 2007 suurista lää-
kekustannuksista lisäkorva-
usta haetaan entiseen tapaan
Kelasta hakemuslomakkeel-
la, johon liitetään kuitit niistä
lääkeostoista, joista korvaus-
ta haetaan. Korvausta vuoden
2007 lääkekustannuksista voi
hakea 30.6.2008 saakka.
Lääkkeiden lisäkorvaukset
ovat merkittävä osa kaikista
Kelan maksamista lääkekor-
vauksista. Vuonna 2006 lisä-
korvausta suurista lääkekus-
tannuksista maksettiin 114
miljoonaa euroa, mikä on
kymmenesosa kaikista lääke-
korvauksista. Lisäkorvausta
sai 166 000 henkilöä eli noin
3 prosenttia väestöstä.