10
Keskiviikko helmikuun 13. 2008
Lomittajat kisaavat jälleen paremmuudestaan
Mouhijärven seudun
paikallisyksikkö valiojoukkoa
Pauliina Parto
Valtakunnallisenmaatalouslo-
mittajakilpailun ensimmäinen
osa eli paikallisyksikkökilpai-
lu järjestettiin keskiviikkona
30. tammikuuta. Mouhijärven
Seudun paikallisyksikössä
voittajaksi selviytyi Tarja Lah-
tinen Ikaalisista. Paikallisyk-
sikössä on kaikkiaan noin 120
lomittajaa. Heistä 61 otti osaa
kilpailuun.
-Meidän paras sai 86 pistet-
tä, kun sata oli täydet, kertoo
Lomituspalvelujohtaja Rai-
li Puro.
Erot kärkipäässä olivat
muutaman pisteen luokkaa.
Toiseksi sijoittunut Ikaalis-
ten osaston Johanna Särkijär-
vi nappasi 83 pistettä ja kolme
3. sijalle sijoittunutta saivat 81
pistettä. Kolmansiksi tiensä
selvittivät Tanja Pyykkö Mou-
hijärveltä, Anneli Selin Hä-
meenkyröstä sekä Kaisa Vuo-
renmaa Suodenniemeltä.
-Mouhijärven seudun lo-
mittajat ovat valtakunnan
huippuja, Puro suitsuttaa.
Seuraavaksi käytännön
töiden kimppuun
Paikalliskilpailun voiton myö-
tä Tarja Lahtinen jatkaa tai-
valtaan aluekilpailuun, joka
pidetään Ahlmanin ammat-
tioppilaitoksessa 9. huhtikuu-
ta. Kun alkukilpailu oli kirjal-
linen, päästään Ahlmanilla jo
tositoimiin. Kilpailijat ottavat
tuolloin mittaa toisistaan käy-
tännön työtehtävissä, kuten
lypsytyössä ja koneiden käsit-
telyssä. Loppukilpailuun pääs-
seet 10 kilpailijaa ratkovat lo-
pullisen paremmuutensa Far-
mari-maatalousnäyttelyssä
Lahdessa heinäkuun viimei-
senä viikonloppuna. Paras !-
nalisteista on Vuoden maata-
louslomittaja 2008.
Valtakunnallisen maata-
louslomittajakilpailun suun-
nittelusta vastaavat Maata-
louslomittajat ry., Valio Oy,
MTT Maitokoneet-yksikkö
Pro Agria ja Mela. Lisäksi kil-
pailun toteuttamisessa ovat
tärkeällä sijalla itse lomahal-
linto sekä maatalousoppilai-
tokset ja meijerit. Edellinen
lomittajakilpailu järjestettiin
keväällä vuonna 2005 Tampe-
reen Farmari-messujen yhtey-
dessä.
-Kilpailuja on järjestet-
ty muutaman vuoden välein,
kaikkiaan jo yli kymmenen
vuoden ajan, Raili Puro ker-
too.
Kilpailulla lisää
arvostusta osaajille
Lomitustyötä tehdään täl-
lä hetkellä noin 9 miljoonaa
tuntia vuodessa. Päätoimisia
maatalouslomittajia on työs-
sä noin 4 800 henkilöä, jotka
vastaavat 4/5 tehdystä lomi-
tustyöstä. Lisäksi lyhytaikai-
sia lomituksia tekee yli 10 000
henkilöä vuosittain.
Lomittajakilpailun tärkein
tavoite on nostaa ammattitai-
don ja moniosaamisen arvos-
tusta itse lomittajien, viljeli-
jöiden ja myös suuren yleisön
piirissä.
Lomittajakilpailut toimivat
koulutustapahtumina, joissa
ammattitaitoonsa panosta-
neilla lomittajilla on mahdol-
lisuus kilpailla ammattiosaa-
misessa ja olla uusille lomit-
tajille innostavana esimerk-
kinä.
Tarja Lahtinen on nähnyt
maaseudun rakennemuutoksen
Mouhijärven Seudun paikal-
lisyksikön parhaaksi itsenä
kisannut ikaalislainen Tarja
Lahtinen on toiminut maa-
talouslomittajana kohta 26
vuotta. -Siinä ajassa on kyllä
päässyt näkemään maatalou-
den rakennemuutoksen. Kun
ennen tehtiin käsipelillä, on
nyt tilalla koneet ja robottiti-
lat, Lahtinen kertoo.
Hän päätyi alalle puoli-
vahingossa. -Kävin vuoden
kauppista, kunnes totesin, et-
tei se ole oma juttuni. Sen jäl-
keen lähdin Ulvilan karjata-
louskouluun. Meijerin isäntä
alkoi soitella perääni ja sanoi,
että lomitusrenkaaseen tar-
vittaisiin työntekijä. Ajattelin
kokeilla vuoden, kun isäntä
ei antanut periksi. Se vuosi on
nyt kestänyt yli 20 vuotta. Lah-
tinen työskentelee lomittajana
kaikkiaan viidellä tilalla, joista
kahdella vakituisesti.
Ahlmanille
rauhallisin mielin
Vaikka Mouhijärven Seudun
paikallisyksikössä naiset oli-
vatkin kiinni kärkisijoissa,
ei Tarja Lahtinen silti miellä
maatalouslomittamista pel-
kästään naisten työksi.
-Taitaa olla niin, että mie-
het on sitten parempia niis-
sä konehommissa kuin kysy-
myksiin vastaamisessa. Kilpai-
lukysymykset olivat muuten-
kin melko tulkinnanvaraisia.
En valmistautunut mitenkään,
vaan vastailin tuntuman mu-
kaan. Kerran vaihdoin poh-
dinnan jälkeen vastaukseni
toiseeni ja heti meni väärin,
Lahtinen nauraa.
Ahlmanille hän lähtee ki-
saamaan rauhallisin mielin.
-Koneita tulee muutenkin
käytettyä melkein joka päivä,
joten ei kai siinä ihmeitä tar-
vita. Vähän voi tietysti harjoi-
tella etukäteen.
Tarja Lahtinen suhtautui voittoonsa rauhallisin mielin. -En kyllä yhtään osannut aa-
vistaa, että voisin voittaa.
Marras kustansi
Juteini-kirjan
Vammalalaisen V-P Bäck-
manin luotsaaman Marras
Workshopin uusin kustanne
Juteini-kirja on juuri saapu-
nut painosta. Jaakko Juteini
(1781-1855) oli runoilija, kir-
jailija, kielitieteilijä ja !loso!.
Juteini-kirja esittelee Jaak-
ko Juteinin tuotantoa alkupe-
räisimmillään: leikkisänä, is-
kevänä ja rönsyilevänä. Mu-
kaan on valittu satakunta ru-
noa Juteinille tyypillisimmistä
aihepiireistä; kansanvalistus ja
pureva kritiikki, rakkaus Luo-
jaan ja luotuihin, elämä ja kuo-
lema. Mukana on myös selko-
ladonnalla varustetut näköis-
sivut Lasten Kirjasta, Juteinin
aapisesta, ja siihen liittyvä Ly-
hyt Neuwo Lapsen Opettajal-
le. Varhaisinta suomenkielistä
näytelmäkirjallisuutta edustaa
pienoiskomedia Pila Pahoista
Hengistä.
Kevennykseksi mukaan on
liitetty raikas tusina joukko-
lauluja rakkaudesta, kuole-
masta ja kestiystävyydestä. Ne
ovat Bäckmanin käsialaa.
Yrittäjät bioenergiasta:
Tavoitteeseen
kustannustehokkaasti
EU:n komission päätös Suo-
men biopolttoaineen osuu-
deksi energiantuotannossa
on raskas Suomen kansanta-
loudelle. Arvioiden mukaan
kyseessä on 2 miljardin eu-
ron suuruinen kustannus-
taakka, joka viime kädessä
tulee kansalaisten maksetta-
vaksi. Ratkaisu kaventaa ku-
luttajien ostovoimaa, jolloin
sen vaikutukset leviävät laa-
jasti elinkeinoelämään. Tästä
syystä Suomen Yrittäjät pitää
tärkeänä, että tavoitteen täyt-
tämiseen pyritään mahdolli-
simman kustannustehokkain
keinoin.
Eri energiamuotojen, myös
eri bioenergian, välillä on suu-
ria eroja niiden kustannuksis-
sa. Suomen tulee tavoitteen
toteuttamisessa hyödyntää en-
sin mahdollisimman pitkälle
halvimmat bioenergiamuodot
ja vasta viimeisessä vaiheessa
ottaa käyttöön kalleimpia bio-
energiamuotoja, johtaja Risto
Suominen Suomen Yrittäjistä
sanoo.
Risto Suomisen mielestä ve-
sivoima on selvästi edullisinta
ja Suomessa tuleekin ottaa ve-
sivoima mahdollisimman laa-
jamittaiseen käyttöön bioener-
giatavoitteen toteuttamisek-
si. Tämän jälkeen edullisim-
pia bioenergian tuottomuotoja
ovat biomassan hyväksikäyttä-
minen sekä jätteenpoltto. Tuu-
livoima on vielä kustannuksil-
taan tehotonta, joten sen laaja-
mittaisesta käytöstä tulee tois-
taiseksi pidättäytyä. Suomen
tuuliolot eivät myöskään ole
kaikkien suotuisimmat tuuli-
energian käytölle. Samoilla pe-
rusteilla myöskään aurinko-
energian lisääminen ei ole ta-
loudellisesti kannattavaa.
Olennaisinta on ottaa bio-
energia käyttöön siinä järjes-
tyksessä kuin se on edullisin-
ta ja pidättäytyä kalleimmista
bioenergian tuottomuodoista,
Risto Suominen korostaa.
Taidon ystävät kutsutaan
käsityökeskuksiin
Taidon ystävän päivää viete-
tään huomenna ystävänpäi-
vänä Huittisten ja Vammalan
taitokeskuksissa.
Huittisten ja Vammalan tai-
tokeskuksissa kevään teemana
ovat Snuuraus ja rosee sekä
uudet keväiset tekstiilit kuto-
mon puolella. Rosee-teknii-
kallla voi valmistaa pitsimäisiä
kukkia asusteisiin ja sisustuk-
seen. Kauniissa pakkauksessa
olevan rosee- työvälineen voi
nyt ostaa taitokeskuksista päi-
vän kunniaksi tarjoushintaan.
Snuuraus on slovakialaista
alkuperää olevasta tekniikas-
ta, jolla voi valmistaa todella
korean kauniita esineitä. Vai-
keaa snuuraus ei ole, eikä tule
kalliiksikaan. Taidon ystävän
päivänä voi seurata snuuraus-
työnäytöstä ja kokeilla uutta
tekniikkaa. Myöhemmin ke-
väällä on mahdollisuus osal-
listua snuurauskurssille.
Pirkanmaan edustajat
peräävät uusia lupia
lääkekaapeille
Pirkanmaan kansanedustajat
ovat luovuttaneet neuvotte-
lukuntansa kirjeen sosiaali-
ja terveysministeri Liisa Hys-
sälälle kirjeen, jossa he ilmai-
sevat kantansa lääkekaappien
ylläpitolupien myöntämises-
tä. Edustajat kiinnittävät huo-
miota siihen, että Eräjärven
lääkekaapille ei enää myön-
netty lupaa ja asiointimatkat
ovat näin venyneet hyvin pit-
kiksi.
Kirje kuuluu näin: ”Lää-
kelain mukaan lääkelaitos
myöntää hakemuksesta ap-
teekkia pitävälle apteekkaril-
le luvan lääkekaapin ylläpi-
tämiseen kaupan, kirjaston
tai muun palvelupisteen yh-
teydessä. Lääkekaapista saa
myydä vain sellaisia lääkkeitä,
jotka voidaan luovuttaa asi-
akkaalle ilman lääkemäärä-
ystä. Lääkelaitos myöntää lu-
van viideksi vuodeksi kerral-
laan. Lain mukaan lääkekaap-
pi voi sijaita alueella, millä ei
ole apteekkia tai sivuapteekkia
ja mistä on pitkän etäisyyden
tai muiden vastaavien syiden
vuoksi huono kulkuyhteys lä-
himpään apteekkiin. Pitkästä
etäisyydestä on lain perustei-
den mukaan kysymys silloin,
kun matka on useita kymme-
niä kilometrejä. Lääkekaapin
pitää olla myös lääkehuollon
kannalta tarpeellinen.
Lääkekaappiluvan myön-
tämisperusteiden muutos tuli
voimaan lääkelain muuttuessa
vuoden 2003 alussa. Hallituk-
sen esityksessä lääkekaapin
perusteluiksi todettiin myös
kokonaan puuttuva tai hyvin
harva joukkoliikenne.
Pirkanmaalla lääkekaapit
ovat Vammalassa ja Ikaalisis-
sa sekä Oriveden Eräjärvellä,
minne lääkelaitos ei ole enää
myöntänyt uutta lupaa Orive-
den apteekkarille. Lääkelaitos
antoi kielteisen päätöksensä
8.1.2008. Etäisyyttä Eräjärven
taajamasta Orivedellä sijait-
sevaan apteekkiin on noin 20
kilometriä ja Kuhmalahdel-
la sijaitsevaan sivuapteekkiin
noin 15 kilometriä. Mahdol-
lisuus liikkua julkisen liiken-
teen vuoroilla kouluaikojen
ulkopuolella on hyvin vähäi-
nen.
Eräjärvellä lääkekaappi on
ollut osa kylän kehittämisyh-
distyksen Ekyn palvelupisteen
toimintaa. Lääkepalvelu on
ollut tärkeä osa kylästä saata-
via palveluita. Lääkkeenhaku-
matkat Orivedelle ja Kuhma-
lahdelle sekä kauemmaksikin
saattavat myös vähentää kylän
muiden palveluiden käyttöä.
Oriveden apteekkarille tulisi-
kin edelleen myöntää oikeus
pitää lääkekaappia Eräjärvel-
lä. Lääkelakia tulisi kiireelli-
sesti uudistaa siten, että lääke-
kaappilupa perustuisi lääke-
huollon tilan arviointiin kun-
nassa lähellä asukkaita.
Perustelujen arvioinnissa
pitäisi ottaa huomioon olosuh-
detekijät niin, että lääkekaappi
palvelee kansalaisia osana ter-
veydenhoidon kokonaisuutta.
Tätä tukee myös sosiaali- ja
terveysministeriön asettama
apteekkityöryhmä, joka an-
toi muistionsa viime vuonna.
Työryhmä esitti muun muas-
sa, että lääkekaappien määrä
voisi olla nykyistä suurempi.
Muistiossa todetaan myös, et-
tä lääkekaappien yhteyteen tu-
lisi yhdistää jossain muodossa
reseptilääkkeiden toimitus-
palvelua asiakkaalle.
Edellä olevaan perustuen
esitämme, että lääkelakia uu-
distetaan pikaisesti siten, et-
tä lääkekaappien määrää voi-
daan lisätä.”
Pappa Gospel Band musisoi Vapaakirkossa
Pappa Gospel Band laulavine
pastoreineen on eräänlainen
projektikokoonpano, jonka
toiminta-ajatuksena on ollut
avustaa seurakuntia evanke-
lioimistyössä. Orkesterin tar-
koituksena ei ole ollut niin-
kään konsertoida, vaan esittää
voimallista ja mukaansatem-
paavaa hengellistä musiikkia
yhteislauluineen yhdessä pe-
rinteisen sanan julistuksen
kanssa.
Orkesteria voisi luonnehtia
suureksi praise-orkesteriksi,
joka koostuu rytmiryhmästä
sekä saksofoni- ja brass-sekti-
oista. Orkesterin kokoonpano
on 14-16 soittajaa ja lisäksi 2-
4 laulusolistia. Orkesteria joh-
taa Kaj Pekkanen, joka vastaa
myös orkesterin sovituksista.
Pappa Gospel Band sai al-
kunsa viisi vuotta sitten, kun
kypsään ikään ehtineet musii-
kin harrastajat toivoivat vie-
lä mahdollisuutta päästä soit-
tamaan iloista ja svengaavaa
gospelmusiikkia.
Vahvistukseksi saatiin jo
alkutaipaleella myös nuorem-
paa sukupolvea ja niin us-
kallettiin lähteä seurakuntiin
soittamaan ja laulamaan se-
kä myös laulattamaan kuuli-
jakuntaa. Koska orkesteri on
projektiorkesteri ja sen jä-
senet ovat kaikki eri puolil-
ta Suomea eri seurakunnista,
heillä on ollut mahdollisuus
toimintansa aikana seurakun-
tavierailuihin vain 5-6 kertaa
vuodessa, vaikka kysyntää on
ollut enempäänkin.
Lauantaina 16. helmikuu-
ta kello 19 alkavassa evankeli-
oimisillassa orkesterin kanssa
laulavat Asko Tynjälä, Tapio
Henriksson, Mikko Almgren
ja Eija Korhonen. Illan puheen
pitää pastori Asko Tynjälä.
Sunnuntaina 17. helmikuu-
ta kello 13 musiikkijumalan-
palveluksessa orkesterin solis-
teina ovat Tapio Henriksson ja
Mikko Almgren ja saarnan pi-
tää Tapio Henriksson.
Tilaisuudet pidetään Vam-
malan Vapaakirkossa, osoit-
teessa Pikkusuonkatu 5. Tilai-
suuksiin on vapaa pääsy
1,2,3,4,5,6,7,8,9 11,12,13,14,15,16,17,18,19,20,...32