Page 13 - Alueviesti_7_2008

Basic HTML Version

Keskiviikko helmikuun 13. 2008



• Hannu Virtanen

Huittisten maat ja mannut

uusissa ilmakuvissa

Hannu Virtanen

Ilmakuva on muistikuvaa tar-

kempi dokumentti vaikkapa

oman tilan pelloista, metsis-

tä ja rakennuksista. Jopa pu-

rettujen tai muutoin tuhoutu-

neiden rakennusten paikat tai

peltojen vanhat salaojitukset

näkyvät vielä vuosien tai vuo-

sikymmenten jälkeen ilmaku-

vissa.

Huittisten vuoden 2007 il-

makuvasato oli halukkaiden

korjattavissa Pirkanmaan-Sa-

takunnan maanmittaustoi-

miston Huittisten toimipis-

teessä viime torstaina. Maan-

mittauslaitoksen ilmakuva-

keskus esitteli viime kevään

lennoilla otettuja kuvia, jois-

ta oli mahdollisuus tilata sekä

suurennoksia että digitaalisia

ilmakuvia. Myös maastokartat

ja karttatulosteet olivat tapah-

tumassa esillä.

Kuvaukset

8-9 vuoden välein

Maanmittauslaitos on valtion

omistama laitos, joka tuottaa

tietoa maasta. Sen tehtävänä

on huolehtia maan kiinteis-

tötietojärjestelmästä, kiinteis-

töjä koskevista rekistereistä ja

yleisistä kartastotöistä.



Maanmittauslaitos kokoaa

ja tuottaa kiinteistöjä, maas-

toa ja ympäristöä koskevia

tietoja ja palveluita ja edistää

paikkatietojen yhteiskäyttöä.

Sen palveluihin kuuluu kart-

tapalvelujen välittäminen.

Maanmittauslaitoksen il-

makuvakeskus puolestaan te-

kee kaikki Suomen valtakun-

nalliseen maastokartta- ja re-

kisterikartta-tuotantoon tar-

vittavat ilmakuvaukset.

Ilmakuvaaja Markku Ly-

mysalo ja myyntiedustaja Sa-

kari Wilska kertoivat, että Ete-

lä-Suomi kuvataan 8-9 vuoden

välein karttoja varten. Huittis-

ten aluetta kuvattiin viime ke-

väänä 27. huhtikuuta 2,5 kilo-

metrin korkeudesta.

Myytävä mustavalkoinen

ilmakuva on oheistuote, jo-

ka syntyy, kun kuvauksia teh-

dään kartoituksen tarpeisiin.

Kuvaukset tehdään maanmit-

tauslaitoksen budjettivaroin,

joten kuvan ostajalle jäävät

maksettavaksi kulut materiaa-

lista ja työstä.

-Ilmakuvaa ei pidä sotkea

pihapiirikuviin, Wilska muis-

tutti.

Kun kuva on tilattu, se toi-

mitetaan postitse noin kolmen

viikon kuluttua. Usein tilattu

kuvakoko on 50x50 senttiä.

Tavallinen hintahaarukka ti-

lauksissa on 85-140 euroa.

Ilmakuva voidaan polttaa

myös cd-levylle, jolloin 80

megatavun tiedosto mahdol-

listaa 32 senttimetrin erotus-

kyvyn maastossa. Levylle voi-

daan tallentaan jopa alue, joka

on kooltaan 3x3 kilometriä.

Uusikin kuva

voi kertoa menneestä

Sakari Wilskan mukaan ilma-

kuvasta voi hahmottaa esi-

merkiksi puretun tai tuhou-

tuneen rakennuksen sijainnin

paremmin kuin paikan päällä.

Peltojen salaojat näkyvät kos-

teuden vuoksi hyvin juuri ku-

vausajankohtana keväällä.

Maanmittaustoimistossa

pistäytynyt ja ilmakuvatilauk-

sen tehnyt Heikki Jaakola vah-

visti tämän.

-Vuoden 1984 ilmakuvasta

näkyy vanhoja ojituksia 1890-

luvulta, Jaakola kertoi.

Hänen mukaansa nuo yli

sadan vuoden takaiset ojituk-

set liittyvät isojaon täyden-

nykseen, jolloin lohkojen rajat

muuttuivat. Jaakolalla on ha-

lussaan myös kotitilansa ilma-

kuva vuodelta 1948.

Ilmakuvissa ihmisiä tavalli-

sesti kiinnostaakin juuri oma

talo sekä oman tilan metsät ja

pellot. Kuvia hankitaan usein

myös lahjoiksi, joten 50-vuo-

tispäivät ja joulu näkyvät il-

makuvamyynnissä.

Ilmasta otetut kuvat ovat

60 prosenttia päällekkäin, jo-

ten sama kohde näkyy useam-

malla kuvalla.

Alueesta voidaan näin teh-

dä kolmiulotteinen malli. Yk-

sittäinen talo voikin näkyä jo-

pa kuudella kuvalla, kuitenkin

vähintään kolmella eri kuval-

la.

Ilmakuvasuurennoksia

on mahdollisuus tilata myös

muulloin maanmittaustoimis-

tosta tai ilmakuvakeskuksesta.

Suurena apuna sekä uusien et-

tä vanhojen ilmakuvien hyö-

dyntämisessä on vastikään

käyttöön otettu ilmakuvare-

kisteri.

Ilmakuvaajana

40 vuotta

Ilmakuvaaja Markku Lymysa-

lo on kuvannut Suomea len-

tokoneesta jo 40 vuotta. Paras

kuvauskausi on ennen kuin

lehti on puussa. Kuvaajat ete-

nevätkin kevään mittaan ete-

lästä pohjoiseen kuin muutto-

linnut.

-Keväät ja kesät kuvataan,

lomat pidetään muulloin.

Ilmakuvauksia on tehty

1940-luvulta lähtien. Lymy-

salo aloitti kuvaajana 1967 ja

lensi aluksi armeijan koneen

mukana. Sen ohjaaja ja me-

kaanikko olivat armeijan lei-

vissä.

Sittemmin käytössä on ol-

lut niin yksityisiä kuin maan-

mittauslaitoksenkin koneita.

Vuonna 1976 tuli paineistettu

potkuriturbiinikone, joka on

Lymysalon mukaan käytössä

edelleen. Paineistetuissa ko-

neissa erikoisuutena on lasi,

jonka läpi kuvataan.

-Ennen

kuvauskorke-

us vaihteli 500 metristä 6800

metriin. Nykyisin on kuvat-

tu joko 2,5 tai 4,5 kilometrin

korkeudesta.

Vielä on kuvattu !lmille,

mutta kesästä 2009 alkaen il-

makuvat otetaan digikame-

roilla. Uudistus tuo mukanaan

nelivärikuvat, minkä uskotaan

lisäävän kiinnostusta ilmaku-

vien hankkimiseen.

Uusiin karttoihin

uusi mittakaava

Pirkanmaan-Satakunnan

maanmittaustoimiston myyn-

tipäällikkö Pasi Reunasen mu-

kaan ilmakuvausten jälkeen

kuluu 2-3 vuotta, kunnes ku-

vatulta alueelta saadaan uudet

kartat.

Tulosteita on saatavissa jo

aikaisemmin kuin painettuja

karttoja.

Ilmakuvista saadaan maas-

totietokantaa, mikä mahdol-

listaa tiestön ja rakennusten

päivittämisen sekä korkeus-

suhteiden tarkentamisen.

Peruskarttojen ja maasto-

karttojen käyttäjät saavat tot-

tua uuteen mittakaavaan. Kun

nyt Suomessa ollaan siirty-

mässä eurooppalaiseen UTM-

lehtijakoon, mittakaavaksi tu-

lee 1:25 000.

Yksi sentti peruskartalla on

siis 250 metriä, kun se tutuis-

sa 1:20 000 -peruskaroissa on

ollut 200 metriä. Ensi kesän

kuvaukset tehdään jo uuteen

mittakaavaan.

Käytännössä mittakaa-

van muutos yhdessä suurem-

man paperikoon kanssa nä-

kyy niin, että yhdellä kartalla

on suurempi alue. Lisäksi uu-

tena piirteenä tulevissa kar-

toissa on se, että karttalehti

menee päällekkäin viereisen

karttalehden kanssa puolitois-

ta senttiä.

Ympäristöjärjestöt säilyttäisivät kesannot

BirdLife Suomi, Suomen luon-

nonsuojeluliitto ja WWF Suo-

mi ovat vedonneet maa- ja

metsätalousministeri Sirkka-

Liisa Anttilaan sekä ympäris-

töministeri Kimmo Tiilikai-

seen kesantojen laajamittaisen

säilyttämisen puolesta.

Euroopan neuvostossa kä-

sitellään parhaillaan kesan-

noinnin lopullista poistamis-

ta osana EU:n yhteistä maata-

louspolitiikkaa. Kesannoinnin

poisto olisi ympäristöjärjestö-

jen mukaan katastro! Suomen

ja muun Euroopan maatalous-

ympäristön tulevaisuudelle.

Myönteisiä vaikutuksia

Kesantoja eli viljelemättömä-

nä pidettäviä peltoja ei enää

tarvita maataloustuotannon

rajoittamiseen, mutta ympä-

ristöjärjestöt korostavat ke-

sannoinnin säilyttämisen vält-

tämättömyyttä sen huomatta-

vien myönteisten ympäristö-

vaikutusten vuoksi.

Kesannot ovat hyödyllisiä

maatalousluonnon monimuo-

toisuudelle ja maisemalle sekä

tärkeä keino maatalouden il-

mastotavoitteiden saavutta-

miseksi.

-Kesannointia tulee ehdot-

tomasti jatkaa ympäristön- ja

luonnonhoidon nimissä kaik-

kialla Euroopassa. Samat vä-

himmäisehdot kesantojen

peittävyydessä kaikissa EU-

maissa olisi reilu ratkaisu, kos-

ka se tasoittaisi maiden vas-

tuuta maatalousympäristön

hyvinvoinnin turvaamisessa.

Suomen tulisi ottaa aktiivises-

ti kantaa kesantojen säilyttä-

misen puolesta myös EU:n ta-

solla, sanoo tutkija Irina Her-

zon Helsingin yliopistosta.

Tukea tutkimuksista

Järjestöjen mukaan useat tut-

kimukset Euroopassa sekä

Pohjois-Amerikassa osoitta-

vat kesantojen tärkeyden la-

jiston monimuotoisuudelle ja

maaperän sekä vesistöjen kun-

nolle. Myös tuoreet suomalai-

set tutkimustulokset vahvista-

vat, että luonto hyötyy selväs-

ti kesannoinnista. Kesannoilla

on myös suuri taloudellinen

merkitys, koska ne ylläpitävät

elinvoimaisia pölyttäjähyön-

teiskantoja.

Maatalousympäristön pe-

simälintujen kannat ovat ro-

mahtaneet EU:ssa yli kolman-

neksella muutamassa vuosi-

kymmenessä tehomaatalou-

den vuoksi. Nykyaikaisessa

viljely-ympäristössä kesannot

ovat ainoita peltolohkoja, jois-

sa maassa pesivät peltolinnut,

kuten uhanalainen ruisrääkkä,

sekä vähentyneet töyhtöhyyp-

pä ja kuovi, voivat turvallisesti

pesiä. Myös kiurun runsauden

on havaittu Suomessa seuraa-

van tarkasti kesannoinnin ko-

konaisalaa.

Ympäristöjärjestöt painot-

tavat, että kesantojen pois-

tuessa viljely-ympäristöjen

luonnon monimuotoisuus vä-

henee oleellisesti koko Euroo-

passa. Tämä on erityisen suu-

ri uhka juuri nyt, kun myös

ilmastonmuutokseen sopeu-

tuminen aiheuttaa lajeille yli-

määräistä stressiä.

Valkoselkätikka

runsastunut Suomessa

Valkoselkätikkojen

mää-

rä on noussut Suomessa sel-

västi runsaassa kymmenessä

vuodessa. Lintu on kuitenkin

edelleen yksi maamme uhan-

alaisimmista.

Viime

vuonna

Suomessa havait-

tiin 61 valkosel-

kätikan pesin-

tää. Lisäksi löy-

tyi 27 pesimä-

aikana asuttua

reviiriä. Alim-

millaan kan-

ta oli vuonna

1994, jolloin

löydettiin 11 pe-

sivää paria.

Valkoselkätikan

tilanteen kohenemi-

nen johtuu sen elin-

ympäristöjen suojelus-

ta. Valkoselkätikka tarvitsee

lahopuita, joista se nakuttaa

hyönteisiä. Suojelussa ovat ol-

leet mukana Maailman luon-

nonsäätiö, Metsähallitus ja

ympäristökeskukset.

Venäjällä Karjalan kan-

naksella tikkoja on useissa

paikoissa moninkertainen

määrä Suomen parhaisiin

alueisiin verrattuna, koska

tehometsätaloutta on

vähemmän. Venä-

jältä vaeltavat ti-

kat lisäävät Suo-

men kantaa.

R u o t s i s s a

valkoselkäti-

kan tilanne on

kriittinen, nyt

tiedossa

vain yksi pesi-

vä pari.

R u o t s i s s a

suojeluun havah-

duttiin liian myö-

hään ja yksittäisten

tikkojen reviirit ovat

kymmenien kilometrien

päässä toisistaan.

Norjassa on havaittu lähes

2 000 pesivää paria.

Siellä kostea rannikkoil-

masto lahottaa puuta nope-

asti.

Markku Lymysalo rajaa ilmakuvaa Heikki Jaakolal-

le, jolla on jo ennestään kotitilansa ilmakuvat vuosilta

1948 ja 1984.

Ilmakuvaaja Markku Lymysalo ja myyntiedustaja Saka-

ri Wilska esittelivät Huittisten uusia ilmakuvia. Myynti-

päällikkö Pasi Reunasen mukaan uusia karttoja saadaan

2-3 vuoden kuluttua ilmakuvauksista.

evät tuli, lumi suli, puro sanoi puli pu-

li. Tällaista runoa muistan itsekin hoke-

neeni poikavuosina, kun pehmennee-

seen maahan vedettiin nokialaisen kantapäällä

pieniä puroja johtamaan sulamisvesiä pois pi-

hasta. Elettiin maalis-huhtikuuta, ja talvi pakka-

sineen oli väistynyt kevään tieltä pois.

Tänä talvena olen kokeillut muutamia, ajankoh-

taan nähden uusia asioita. Tutkimusteni mu-

kaan kasvimaan kääntäminen onnistui hyvin

joulun aikoihin. Uudenvuodenaattona kokeilin

haravointia. Onnistui. Pihamaa pehmeni tam-

mikuussa niin, että hiekoituslapiolle oli vallan

muuta käyttöä pihan ehostustoimissa.

Enpä ole juuri huomannut kuukausien tai vuo-

denaikojen vaihtelua lokakuun jälkeen.

Ilmatieteenlaitoksen mukaan päättynyt lauha ja

sateinen tammikuu kertoo tulevista talvista. Ku-

lumassa oleva helmikuu ei ole varmaankaan an-

tanut aihetta muuttaa syntynyttä käsitystä.

Tammikuun alussa olleen, noin viikon kestäneen

pakkasjakson jälkeen lämpötila pysyi Suomessa

kuukauden loppuun asti viidestä kymmeneen

astetta tavanomaista korkeampana. Keskiläm-

pötila oli koko maassa 4-6 astetta tavanomais-

ta korkeampi.

Sään pitivät lauhana maamme yli liikkuneet

useat matalapaineet, jotka toivat myös keski-

määräistä enemmän sateita. Päättynyt kuukau-

si edustaa ilmatieteenlaitoksen mukaan sääoloil-

taan ilmastonmuutoksen myötä Suomessa yleis-

tyvää lauhaa talvi-ilmastoa, jonka myötä talvi-

sateiden ennakoidaan lisääntyvän ja sateiden

tulevan yhä useammin vetenä, etenkin Suomen

etelä- ja lounaisosassa.

Koko helmikuun kattavan sääennusteen mukaan

sää jatkuu Suomessa selvästi tavanomaista läm-

pimämpänä. Varsinkaan maan eteläosassa pitkät

pakkasjaksot eivät ole todennäköisiä, vaan läm-

pötila vaihtelee nollan molemmin puolin.

Vaikka ensi viikonloppuun onkin luvassa pak-

kasia, esimerkiksi amerikkalainen !e Weather

Channel ennustaa verkkosivuillaan kymmenen

vuorokauden jakson lopulla alueellemme jälleen

lauhaa säätä ja ylimmillään +1-2 asteen lämpö-

tilaa.

Tanskalainen Jyllands-Posten-lehti puolestaan

kertoo verkkosivuillaan, että neljännes pohjois-

navan jäästä suli viime vuoden aikana pois. Ar-

vio on vahvistanut epäilyjä siitä, että pohjoisna-

van jääpeite voi sulaa kokonaan pois nopeam-

min kuin on aiemmin luultu.

Sulamista satelliittikuvista mitannut tanskalais-

tutkija selittää ilmiötä ilmaston lämpenemisel-

lä ja muuttuneilla virtaamisolosuhteilla. Halli-

tusten välinen ilmastopaneeli IPCC on aiemmin

arvioinut, että pohjoisnapa voi lainehtia kesäisin

avomerenä vuoden 2050 tienoilla.

Tanskalainen ilmastotutkija päätyy nyt arvioon,

jonka mukaan jääpeite voi tällä tahdilla kadota

jo kymmenessä vuodessa. Tällaisen arvion esit-

ti myös ryhmä yhdysvaltalaistutkijoita viime

vuonna.

Ilmaston lämpenemisen kannalta on kyse ikä-

västä vuorovaikutuksesta, sillä sula pohjoisnapa

kiihdyttäisi entisestään maapallon ilmaston läm-

penemistä.

Sulanut

talvi

Page 14

Page 12

1...,3,4,5,6,7,8,9,10,11,12 14,15,16,17,18,19,20,21,22,23,...32