13
Keskiviikko helmikuun 13. 2008
v

• Hannu Virtanen
Huittisten maat ja mannut
uusissa ilmakuvissa
Hannu Virtanen
Ilmakuva on muistikuvaa tar-
kempi dokumentti vaikkapa
oman tilan pelloista, metsis-
tä ja rakennuksista. Jopa pu-
rettujen tai muutoin tuhoutu-
neiden rakennusten paikat tai
peltojen vanhat salaojitukset
näkyvät vielä vuosien tai vuo-
sikymmenten jälkeen ilmaku-
vissa.
Huittisten vuoden 2007 il-
makuvasato oli halukkaiden
korjattavissa Pirkanmaan-Sa-
takunnan maanmittaustoi-
miston Huittisten toimipis-
teessä viime torstaina. Maan-
mittauslaitoksen ilmakuva-
keskus esitteli viime kevään
lennoilla otettuja kuvia, jois-
ta oli mahdollisuus tilata sekä
suurennoksia että digitaalisia
ilmakuvia. Myös maastokartat
ja karttatulosteet olivat tapah-
tumassa esillä.
Kuvaukset
8-9 vuoden välein
Maanmittauslaitos on valtion
omistama laitos, joka tuottaa
tietoa maasta. Sen tehtävänä
on huolehtia maan kiinteis-
tötietojärjestelmästä, kiinteis-
töjä koskevista rekistereistä ja
yleisistä kartastotöistä.
Maanmittauslaitos kokoaa
ja tuottaa kiinteistöjä, maas-
toa ja ympäristöä koskevia
tietoja ja palveluita ja edistää
paikkatietojen yhteiskäyttöä.
Sen palveluihin kuuluu kart-
tapalvelujen välittäminen.
Maanmittauslaitoksen il-
makuvakeskus puolestaan te-
kee kaikki Suomen valtakun-
nalliseen maastokartta- ja re-
kisterikartta-tuotantoon tar-
vittavat ilmakuvaukset.
Ilmakuvaaja Markku Ly-
mysalo ja myyntiedustaja Sa-
kari Wilska kertoivat, että Ete-
lä-Suomi kuvataan 8-9 vuoden
välein karttoja varten. Huittis-
ten aluetta kuvattiin viime ke-
väänä 27. huhtikuuta 2,5 kilo-
metrin korkeudesta.
Myytävä mustavalkoinen
ilmakuva on oheistuote, jo-
ka syntyy, kun kuvauksia teh-
dään kartoituksen tarpeisiin.
Kuvaukset tehdään maanmit-
tauslaitoksen budjettivaroin,
joten kuvan ostajalle jäävät
maksettavaksi kulut materiaa-
lista ja työstä.
-Ilmakuvaa ei pidä sotkea
pihapiirikuviin, Wilska muis-
tutti.
Kun kuva on tilattu, se toi-
mitetaan postitse noin kolmen
viikon kuluttua. Usein tilattu
kuvakoko on 50x50 senttiä.
Tavallinen hintahaarukka ti-
lauksissa on 85-140 euroa.
Ilmakuva voidaan polttaa
myös cd-levylle, jolloin 80
megatavun tiedosto mahdol-
listaa 32 senttimetrin erotus-
kyvyn maastossa. Levylle voi-
daan tallentaan jopa alue, joka
on kooltaan 3x3 kilometriä.
Uusikin kuva
voi kertoa menneestä
Sakari Wilskan mukaan ilma-
kuvasta voi hahmottaa esi-
merkiksi puretun tai tuhou-
tuneen rakennuksen sijainnin
paremmin kuin paikan päällä.
Peltojen salaojat näkyvät kos-
teuden vuoksi hyvin juuri ku-
vausajankohtana keväällä.
Maanmittaustoimistossa
pistäytynyt ja ilmakuvatilauk-
sen tehnyt Heikki Jaakola vah-
visti tämän.
-Vuoden 1984 ilmakuvasta
näkyy vanhoja ojituksia 1890-
luvulta, Jaakola kertoi.
Hänen mukaansa nuo yli
sadan vuoden takaiset ojituk-
set liittyvät isojaon täyden-
nykseen, jolloin lohkojen rajat
muuttuivat. Jaakolalla on ha-
lussaan myös kotitilansa ilma-
kuva vuodelta 1948.
Ilmakuvissa ihmisiä tavalli-
sesti kiinnostaakin juuri oma
talo sekä oman tilan metsät ja
pellot. Kuvia hankitaan usein
myös lahjoiksi, joten 50-vuo-
tispäivät ja joulu näkyvät il-
makuvamyynnissä.
Ilmasta otetut kuvat ovat
60 prosenttia päällekkäin, jo-
ten sama kohde näkyy useam-
malla kuvalla.
Alueesta voidaan näin teh-
dä kolmiulotteinen malli. Yk-
sittäinen talo voikin näkyä jo-
pa kuudella kuvalla, kuitenkin
vähintään kolmella eri kuval-
la.
Ilmakuvasuurennoksia
on mahdollisuus tilata myös
muulloin maanmittaustoimis-
tosta tai ilmakuvakeskuksesta.
Suurena apuna sekä uusien et-
tä vanhojen ilmakuvien hyö-
dyntämisessä on vastikään
käyttöön otettu ilmakuvare-
kisteri.
Ilmakuvaajana
40 vuotta
Ilmakuvaaja Markku Lymysa-
lo on kuvannut Suomea len-
tokoneesta jo 40 vuotta. Paras
kuvauskausi on ennen kuin
lehti on puussa. Kuvaajat ete-
nevätkin kevään mittaan ete-
lästä pohjoiseen kuin muutto-
linnut.
-Keväät ja kesät kuvataan,
lomat pidetään muulloin.
Ilmakuvauksia on tehty
1940-luvulta lähtien. Lymy-
salo aloitti kuvaajana 1967 ja
lensi aluksi armeijan koneen
mukana. Sen ohjaaja ja me-
kaanikko olivat armeijan lei-
vissä.
Sittemmin käytössä on ol-
lut niin yksityisiä kuin maan-
mittauslaitoksenkin koneita.
Vuonna 1976 tuli paineistettu
potkuriturbiinikone, joka on
Lymysalon mukaan käytössä
edelleen. Paineistetuissa ko-
neissa erikoisuutena on lasi,
jonka läpi kuvataan.
-Ennen
kuvauskorke-
us vaihteli 500 metristä 6800
metriin. Nykyisin on kuvat-
tu joko 2,5 tai 4,5 kilometrin
korkeudesta.
Vielä on kuvattu !lmille,
mutta kesästä 2009 alkaen il-
makuvat otetaan digikame-
roilla. Uudistus tuo mukanaan
nelivärikuvat, minkä uskotaan
lisäävän kiinnostusta ilmaku-
vien hankkimiseen.
Uusiin karttoihin
uusi mittakaava
Pirkanmaan-Satakunnan
maanmittaustoimiston myyn-
tipäällikkö Pasi Reunasen mu-
kaan ilmakuvausten jälkeen
kuluu 2-3 vuotta, kunnes ku-
vatulta alueelta saadaan uudet
kartat.
Tulosteita on saatavissa jo
aikaisemmin kuin painettuja
karttoja.
Ilmakuvista saadaan maas-
totietokantaa, mikä mahdol-
listaa tiestön ja rakennusten
päivittämisen sekä korkeus-
suhteiden tarkentamisen.
Peruskarttojen ja maasto-
karttojen käyttäjät saavat tot-
tua uuteen mittakaavaan. Kun
nyt Suomessa ollaan siirty-
mässä eurooppalaiseen UTM-
lehtijakoon, mittakaavaksi tu-
lee 1:25 000.
Yksi sentti peruskartalla on
siis 250 metriä, kun se tutuis-
sa 1:20 000 -peruskaroissa on
ollut 200 metriä. Ensi kesän
kuvaukset tehdään jo uuteen
mittakaavaan.
Käytännössä mittakaa-
van muutos yhdessä suurem-
man paperikoon kanssa nä-
kyy niin, että yhdellä kartalla
on suurempi alue. Lisäksi uu-
tena piirteenä tulevissa kar-
toissa on se, että karttalehti
menee päällekkäin viereisen
karttalehden kanssa puolitois-
ta senttiä.
Ympäristöjärjestöt säilyttäisivät kesannot
BirdLife Suomi, Suomen luon-
nonsuojeluliitto ja WWF Suo-
mi ovat vedonneet maa- ja
metsätalousministeri Sirkka-
Liisa Anttilaan sekä ympäris-
töministeri Kimmo Tiilikai-
seen kesantojen laajamittaisen
säilyttämisen puolesta.
Euroopan neuvostossa kä-
sitellään parhaillaan kesan-
noinnin lopullista poistamis-
ta osana EU:n yhteistä maata-
louspolitiikkaa. Kesannoinnin
poisto olisi ympäristöjärjestö-
jen mukaan katastro! Suomen
ja muun Euroopan maatalous-
ympäristön tulevaisuudelle.
Myönteisiä vaikutuksia
Kesantoja eli viljelemättömä-
nä pidettäviä peltoja ei enää
tarvita maataloustuotannon
rajoittamiseen, mutta ympä-
ristöjärjestöt korostavat ke-
sannoinnin säilyttämisen vält-
tämättömyyttä sen huomatta-
vien myönteisten ympäristö-
vaikutusten vuoksi.
Kesannot ovat hyödyllisiä
maatalousluonnon monimuo-
toisuudelle ja maisemalle sekä
tärkeä keino maatalouden il-
mastotavoitteiden saavutta-
miseksi.
-Kesannointia tulee ehdot-
tomasti jatkaa ympäristön- ja
luonnonhoidon nimissä kaik-
kialla Euroopassa. Samat vä-
himmäisehdot kesantojen
peittävyydessä kaikissa EU-
maissa olisi reilu ratkaisu, kos-
ka se tasoittaisi maiden vas-
tuuta maatalousympäristön
hyvinvoinnin turvaamisessa.
Suomen tulisi ottaa aktiivises-
ti kantaa kesantojen säilyttä-
misen puolesta myös EU:n ta-
solla, sanoo tutkija Irina Her-
zon Helsingin yliopistosta.
Tukea tutkimuksista
Järjestöjen mukaan useat tut-
kimukset Euroopassa sekä
Pohjois-Amerikassa osoitta-
vat kesantojen tärkeyden la-
jiston monimuotoisuudelle ja
maaperän sekä vesistöjen kun-
nolle. Myös tuoreet suomalai-
set tutkimustulokset vahvista-
vat, että luonto hyötyy selväs-
ti kesannoinnista. Kesannoilla
on myös suuri taloudellinen
merkitys, koska ne ylläpitävät
elinvoimaisia pölyttäjähyön-
teiskantoja.
Maatalousympäristön pe-
simälintujen kannat ovat ro-
mahtaneet EU:ssa yli kolman-
neksella muutamassa vuosi-
kymmenessä tehomaatalou-
den vuoksi. Nykyaikaisessa
viljely-ympäristössä kesannot
ovat ainoita peltolohkoja, jois-
sa maassa pesivät peltolinnut,
kuten uhanalainen ruisrääkkä,
sekä vähentyneet töyhtöhyyp-
pä ja kuovi, voivat turvallisesti
pesiä. Myös kiurun runsauden
on havaittu Suomessa seuraa-
van tarkasti kesannoinnin ko-
konaisalaa.
Ympäristöjärjestöt painot-
tavat, että kesantojen pois-
tuessa viljely-ympäristöjen
luonnon monimuotoisuus vä-
henee oleellisesti koko Euroo-
passa. Tämä on erityisen suu-
ri uhka juuri nyt, kun myös
ilmastonmuutokseen sopeu-
tuminen aiheuttaa lajeille yli-
määräistä stressiä.
Valkoselkätikka
runsastunut Suomessa
Valkoselkätikkojen
mää-
rä on noussut Suomessa sel-
västi runsaassa kymmenessä
vuodessa. Lintu on kuitenkin
edelleen yksi maamme uhan-
alaisimmista.
Viime
vuonna
Suomessa havait-
tiin 61 valkosel-
kätikan pesin-
tää. Lisäksi löy-
tyi 27 pesimä-
aikana asuttua
reviiriä. Alim-
millaan kan-
ta oli vuonna
1994, jolloin
löydettiin 11 pe-
sivää paria.
Valkoselkätikan
tilanteen kohenemi-
nen johtuu sen elin-
ympäristöjen suojelus-
ta. Valkoselkätikka tarvitsee
lahopuita, joista se nakuttaa
hyönteisiä. Suojelussa ovat ol-
leet mukana Maailman luon-
nonsäätiö, Metsähallitus ja
ympäristökeskukset.
Venäjällä Karjalan kan-
naksella tikkoja on useissa
paikoissa moninkertainen
määrä Suomen parhaisiin
alueisiin verrattuna, koska
tehometsätaloutta on
vähemmän. Venä-
jältä vaeltavat ti-
kat lisäävät Suo-
men kantaa.
R u o t s i s s a
valkoselkäti-
kan tilanne on
kriittinen, nyt
tiedossa
on
vain yksi pesi-
vä pari.
R u o t s i s s a
suojeluun havah-
duttiin liian myö-
hään ja yksittäisten
tikkojen reviirit ovat
kymmenien kilometrien
päässä toisistaan.
Norjassa on havaittu lähes
2 000 pesivää paria.
Siellä kostea rannikkoil-
masto lahottaa puuta nope-
asti.
Markku Lymysalo rajaa ilmakuvaa Heikki Jaakolal-
le, jolla on jo ennestään kotitilansa ilmakuvat vuosilta
1948 ja 1984.
Ilmakuvaaja Markku Lymysalo ja myyntiedustaja Saka-
ri Wilska esittelivät Huittisten uusia ilmakuvia. Myynti-
päällikkö Pasi Reunasen mukaan uusia karttoja saadaan
2-3 vuoden kuluttua ilmakuvauksista.
K
evät tuli, lumi suli, puro sanoi puli pu-
li. Tällaista runoa muistan itsekin hoke-
neeni poikavuosina, kun pehmennee-
seen maahan vedettiin nokialaisen kantapäällä
pieniä puroja johtamaan sulamisvesiä pois pi-
hasta. Elettiin maalis-huhtikuuta, ja talvi pakka-
sineen oli väistynyt kevään tieltä pois.
Tänä talvena olen kokeillut muutamia, ajankoh-
taan nähden uusia asioita. Tutkimusteni mu-
kaan kasvimaan kääntäminen onnistui hyvin
joulun aikoihin. Uudenvuodenaattona kokeilin
haravointia. Onnistui. Pihamaa pehmeni tam-
mikuussa niin, että hiekoituslapiolle oli vallan
muuta käyttöä pihan ehostustoimissa.
Enpä ole juuri huomannut kuukausien tai vuo-
denaikojen vaihtelua lokakuun jälkeen.
Ilmatieteenlaitoksen mukaan päättynyt lauha ja
sateinen tammikuu kertoo tulevista talvista. Ku-
lumassa oleva helmikuu ei ole varmaankaan an-
tanut aihetta muuttaa syntynyttä käsitystä.
Tammikuun alussa olleen, noin viikon kestäneen
pakkasjakson jälkeen lämpötila pysyi Suomessa
kuukauden loppuun asti viidestä kymmeneen
astetta tavanomaista korkeampana. Keskiläm-
pötila oli koko maassa 4-6 astetta tavanomais-
ta korkeampi.
Sään pitivät lauhana maamme yli liikkuneet
useat matalapaineet, jotka toivat myös keski-
määräistä enemmän sateita. Päättynyt kuukau-
si edustaa ilmatieteenlaitoksen mukaan sääoloil-
taan ilmastonmuutoksen myötä Suomessa yleis-
tyvää lauhaa talvi-ilmastoa, jonka myötä talvi-
sateiden ennakoidaan lisääntyvän ja sateiden
tulevan yhä useammin vetenä, etenkin Suomen
etelä- ja lounaisosassa.
Koko helmikuun kattavan sääennusteen mukaan
sää jatkuu Suomessa selvästi tavanomaista läm-
pimämpänä. Varsinkaan maan eteläosassa pitkät
pakkasjaksot eivät ole todennäköisiä, vaan läm-
pötila vaihtelee nollan molemmin puolin.
Vaikka ensi viikonloppuun onkin luvassa pak-
kasia, esimerkiksi amerikkalainen !e Weather
Channel ennustaa verkkosivuillaan kymmenen
vuorokauden jakson lopulla alueellemme jälleen
lauhaa säätä ja ylimmillään +1-2 asteen lämpö-
tilaa.
Tanskalainen Jyllands-Posten-lehti puolestaan
kertoo verkkosivuillaan, että neljännes pohjois-
navan jäästä suli viime vuoden aikana pois. Ar-
vio on vahvistanut epäilyjä siitä, että pohjoisna-
van jääpeite voi sulaa kokonaan pois nopeam-
min kuin on aiemmin luultu.
Sulamista satelliittikuvista mitannut tanskalais-
tutkija selittää ilmiötä ilmaston lämpenemisel-
lä ja muuttuneilla virtaamisolosuhteilla. Halli-
tusten välinen ilmastopaneeli IPCC on aiemmin
arvioinut, että pohjoisnapa voi lainehtia kesäisin
avomerenä vuoden 2050 tienoilla.
Tanskalainen ilmastotutkija päätyy nyt arvioon,
jonka mukaan jääpeite voi tällä tahdilla kadota
jo kymmenessä vuodessa. Tällaisen arvion esit-
ti myös ryhmä yhdysvaltalaistutkijoita viime
vuonna.
Ilmaston lämpenemisen kannalta on kyse ikä-
västä vuorovaikutuksesta, sillä sula pohjoisnapa
kiihdyttäisi entisestään maapallon ilmaston läm-
penemistä.
Sulanut
talvi
1...,3,4,5,6,7,8,9,10,11,12 14,15,16,17,18,19,20,21,22,23,...32