ALUEVIESTIN PALVELUHAKEMISTO
Silmälääkäripalvelut
Siivous- ja kotipalvelut
Tieisännöinti
Työtarjouksia
Työtarjouksia
Rakennuspalvelut
Näillä sivuilla
alueen parhaat
palvelut!
Työtarjouksia
Valokuvaamot
Ruosteenestoa
Näillä sivuilla
alueen parhaat palvelut!
Lapsiin ja nuoriin ”profiloituminen” – mitä se kunnassamme todella tarkoittaa?
Kansanedustaja Arto Satonen
kirjoitti Alueviestissä (12.3.08),
kuinka uuden Sastamalan oli-
si pro!loiduttava paikkakunta-
na, jossa on nuorille monipuo-
liset ja laadukkaat harrastus-
mahdollisuudet. Ilahduttavaa,
kun ajatellaan lapsia ja nuoria,
sillä onhan heihin investoimi-
nen paras sijoitus tulevaisuu-
teen. Mielestäni lapsiin ja nuo-
riin panostaminen tapahtuu ja
näkyy ennen muuta sen kaut-
ta, että kuntamme verovaroja
suunnataan koulutoimeen sekä
lasten ja nuorten terveydenhoi-
toon ja syrjäytymisen ennalta-
ehkäisyyn. Käytännössä tämä
tarkoittaa sitä, että kunnassa
on ajanmukaiset kouluraken-
nukset sekä toimivat koulukul-
jetukset, hyvät opettajaresurs-
sit, laadukas kouluterveyden-
huolto ja erityiopetus koulu-
psykologin palveluineen.
Opetukseen ja oppimiseen
panostaminen on investoi-
mista perussivistykseen ja ta-
sapainoiseen elämään, jotka
tarjoavat nuorelle hyvät eväät
hankkia ammatti ja osallistua
aktiivisesti ja motivoituneena
yhteiskuntamme toimintaan.
Kaikkien tutkimusten mukaan
tämänkaltainen investointi
maksaa itsensä monin verroin
takaisin sekä tarjoaa yksilölle
kokemuksen hänen positiivi-
sesta merkityksestään suoma-
laisen yhteiskunnan jäsenenä.
Mikäli oikein hyvin käy, voivat
täällä koulunsa käyneet muis-
taa kouluaikojaan niin hyvällä,
että he perheineen haluavat pa-
lata tänne takaisin voidakseen
tarjota omalle jälkikasvulleen
samaa hyvää kuin mistä ovat
itse päässeet nauttimaan.
Harrastukset ovat tärkeitä
varsinkin kun ne vetävät suuret
joukot lapsia ja nuoria pariin-
sa sekä tukevat kodin ja koulun
ensisijaisesti tarjoamaa tiedol-
lista, taidollista ja sivistyksellis-
tä kehitystä. Myös koulujen lii-
kunnanopetukseen ja harras-
tuskerhoihin on syytä satsata,
jotta myös vähemmän aktiivis-
ten ja liikunnallisesti innokkai-
den lasten ja nuorten fyysinen
ja psyykkinen hyvinvointi tur-
vataan. Suhteessa tällaisiin ta-
voitteisiin jääkiekkoilu on var-
sin toissijainen asia, jota kun-
ta voi tukea, mutta ei koskaan
koulu- ja sivistystoimen kus-
tannuksella. Siksi tuntuukin
perin kummalliselta, että kunta
on lunastamassa noin 300.000
tuhannella eurolla jäähallia it-
selleen tilanteessa, jossa samaan
aikaan halutaan leikata jopa
200.000 euroa koulutoimesta
sekä lykätään koulujen perus-
remontteja hamaan tulevaisuu-
teen. Vakavan arvopohdiskelun
jälkeen ei voine päätyä muu-
hun johtopäätökseen kuin sii-
hen, että hoidetaan ensin sivis-
tystoimen ongelmat kuntoon ja
mietitään sen jälkeen, onko lap-
sille ja nuorille suunnattuja ve-
roeuroja jäljellä myös jäähallin
lunastamiseen. Ehkäpä myös
lunastushinta on tällä välin las-
kenut nykyisestä ja näin kaikki
kuntalaiset voittavat!
Leena
Kukkonen-Lahtinen
Stormi
Ps. Satosen kirjoitusta lukiessa
tulee myös ajateltua mitä kaik-
kia investointeja ilmaston-
muutoksen vedoten tulevai-
suudessa tullaan vielä oikeut-
tamaankaan. Olisikin muistet-
tava, että maapallon yhteinen
ongelma, ilmastonmuutos, ei
voi saada osakseen kuin po-
liittisia ratkaisuja, sillä kysy-
mys on arvovalinnoista ja asi-
oiden tärkeysjärjestyksestä.
Vastine Kaarina Karjulalle taiteen perusopetuksesta
Kiitokset Kaarina Karjulalle
kattavasta tietopaketista, jon-
ka annoitte Alueviestin nu-
merossa 11/2008 Sastamalan
Opiston toiminnasta. Toivot-
tavasti mahdollisimman mo-
ni päättäjistämmekin luki sen,
eivätkä enää kuvittele, että
Vammalassa ei järjestetä tai-
teen perusopetusta muissa tai-
teissa kuin musiikissa. Tällai-
sen kommentin sain nimittäin
eräältä sivistyslautakunnan jä-
seneltä vielä jokin aika sitten.
Halusitte kirjoituksellanne
oikaista jotain edellisessä leh-
dessä Sastamalan Opistosta kir-
joittamaani kohtaa. Miltä osin
tai millä tavoin, ei minulle vali-
tettavasti kuitenkaan selvinnyt.
Jos ymmärsitte niin, että vä-
heksyisin Sastamalan Opiston
antamaa taiteen perusopetus-
ta, erehdyitte sataprosenttisesti.
Minun on vain sangen vaikea
kuvitella vapaan sivistystyön
oppilaitosta antamassa musii-
kin laajan oppimäärän mukais-
ta opetusta.Onhanopetussuun-
nitelman perusteissa määritelty
opetukselle ja opiskeluympäris-
tölle niin laajat tavoitteet. Ylei-
sen oppimäärän mukaista ope-
tusta mikään ei estä Sastamalan
Opistoa antamasta.
Se, mitä yritin omalla kirjoi-
tuksellani Sastamalan Opiston
osalta viestittää, ei ilmeisesti
onnistunut. Yritän uudelleen.
Kun Vammalan kaupungin-
hallitus päätti 23.10.2000 siir-
tää musiikinopetuksen mää-
rärahan talousarviossa ja teh-
tävänjaossa vapaa-aikalauta-
kunnalta Sastamalan opiston
vastuualueelle, voisi olettaa, et-
tä se olisi silloin siirtynyt sinne.
Valitettavasti tai kenties onnek-
si en tunne kaupungin budjet-
tirakennetta, enkä näin ollen
tiedä, mikä raha tulee miltäkin
momentilta. Se vain on jo vuo-
sia ihmetyttänyt, että Sastama-
lanOpiston rehtori tekee sitou-
mukset musiikkioppilaitoksille
uusista vammalalaisopiskeli-
joista, mutta sivistyslautakunta
tekee tätä koskevat talousarvi-
ot, ottamatta mitenkään huo-
mioon niitä sitoumuksia, mitä
opiston rehtori on tehnyt. Mil-
lä tavoin opiston rehtori on si-
toumukset tehnyt ja onko hä-
nellä kaupungin nimissä oike-
utta tehdä niitä, ei pitäisi olla
vammalalaislapsen kannalta
oleellista. Oleellista on se, et-
tä yksikään musiikkioppilaitos
ei ole ottanut ensimmäistäkään
lasta oppilaakseen ilman Vam-
malan kaupungin sitoutumista
ns. kuntaosuuden maksami-
seen oppilaan opiskelun ajalta.
Ihmeellisintä tässä on se,
että nyt kaupungin viran-
haltijat kiistävät kyseiset si-
toumukset ja yrittävät siirtää
maksut vanhempien mak-
settaviksi. Onpa jopa alettu
käyttää termejä nettotappio
tai omavastuuosuus. Tästä on
nyt kysymys: vanhemmat ei-
vät ole vapaaehtoisesti suos-
tuneet virkamiesten virheis-
tä johtuvien budjettiylitysten
maksumiehiksi. Toki olemme
aikoinaan maksaneet kaupun-
gin lähettämiä musiikkioppi-
Äetsän
päättävät
henkilöt,
tehkää jotain
Kansalaisaloite: Äetsän kun-
nan hoidossa olevat tiet ovat
erittäin huonossa kunnos-
sa. Ilmastonmuutos leudoiksi
talviksi sekä pitkät sadejaksot
sekä raskas liikenne sivuteillä
on saaneett tien rungon koval-
le koetukselle.
Vain mainitakseni muuta-
man tien Raukonjuuren, Tuo-
maala-Koiviston, Pahankor-
ven, Linnankujan, Tapiolan,
Suomela-Sakarin sekä Jaatsi-
Saappalatie, niin sanottu vä-
litie.
Vain punaiset tienviitat
erottavat tienalueen pellosta.
Tekninen lautakunta, joka
kunnassa vastaa myös tieasi-
oista, on avainasemassa esit-
tämään teidenkorjauksia. Ky-
seessa olevan lautakunnan pu-
heenjohtaja on syrjäkylältä ja
jäsenet myös. Näiden teiden
vaikutuspiiristä ehkä voivat
törmätä näihin ongelmiin.
Vetoankin ko. lautakuntaan
että paneutuvat tiestön paran-
tamiseen tosi teolla. Tiemää-
rärahasta kororotusesitys kun-
nanhallitukselle sekä edelleen
valtuustolle.
On kohtuutonta testamen-
tata itse synnytetyt vaikeudet
tulevalle kuntaliitokselle.
Äetsässä 17.3. 2008
Seppo Virtanen
laspaikkamaksuja, kun em-
me vielä tienneet, että ne eivät
perustu mihinkään lakiin tai
päätöksiin. Silloin tiedossam-
me ei myöskään ollut käräjä-
oikeuden päätöstä, että kun-
nalla ei ole oikeutta maksujen
perimiseen.
Valitettavinta vammalalai-
sessa musiikin opiskelussa on
kuitenkin se, että juuri kukaan
ei vaivaudu ajattelemaan las-
ten parasta. Noin 45 vamma-
lalaislasta ei tällä hetkellä tie-
dä, miten ja missä heidän mu-
siikinopiskelunsa jatkuu en-
si syksynä tai sitä seuraavana
– vai jatkuuko missään? Noin
sata alle kouluikäistä lasta ei
tiedä, jatkuuko muskari syk-
syllä. Ainakin parikymmentä
lasta ei tiedä, jatkuuko nuori-
sopuhallinorkesterin toimin-
ta vielä syksyllä, koska Huit-
tisten musiikkiopisto ei halua
heitä opettaa enää Vammalas-
sa Huittisten kaupungin kus-
tannuksella.
Vammalan päättäjillä on
mielessä vain uusi uljas Sas-
tamala, jonne kaikki ongel-
mat voidaan siirtää. Ratkais-
koot äetsäläiset tämän ongel-
man vammalalaisten puolesta!
Onhan Äetsän kunta varannut
tähänkin asti musiikinopiske-
luun noin puolitoista kertaa
enemmän rahaa kuin yli kol-
me kertaa suurempi Vammala.
Äetsän käyttämä raha asukas-
ta kohti on ollut jopa suurem-
pi kuin Suomen kaupungeis-
sa keskimäärin, Vammalassa
noin neljäsosa siitä, mitä kes-
kiverto suomalaiskaupunki
on taiteen perusopetukseen
satsannut.
Lasse Vainiomäki
Yleisöltä
1...,15,16,17,18,19,20,21,22,23,24 26,27,28,29,30,31,32