Page 27 - Alueviesti_12_2008

Basic HTML Version

Keskiviikko maaliskuun 19. 2008

Nordealla

Lounais-Pirkanmaalla

jälleen kasvun vuosi

Vuosi 2007 oli Nordean Vam-

malan, Äetsän ja Punkalaitu-

men konttoreissa edelleen hy-

vän kasvun vuosi, kertoo pan-

kinjohtaja Marita Tuomisto.

Alkuvuodesta yleinen ta-

lousmarkkina oli selvästi kas-

vava. Asuntolainakauppa kävi

edellisvuottakin kiivaammin,

vaikka yleinen korkotaso nou-

si. Sijoitusmarkkina kiinnosti

ja näytti houkuttelevalta .

- Kesän jälkeen tietoisuu-

teemme tulivat Amerikan

synkistyvät talousnäkymät ja

ns. subprime-luotot. Asunto-

kauppa alkoi hiljetä meillä-

kin ja sijoittajat tulivat varo-

vaisemmiksi. Varoja siirret-

tiin pääomaturvallisille sijoi-

tustileille, vaikka korkotaso jo

kääntyi laskuun.

- Säästämisen kasvussameil-

lä oli hyvä vuosi, kertoo pankin-

johtaja Tuomisto. Henkilöasi-

akkaidemme varallisuus kasvoi

12 miljoonaa euroa eli 7.7.%.

Rakenteessa tapahtui kuitenkin

muutoksia. Koko vuoden ajan

ohjasimme aktiivisesti varalli-

suuttamatalakorkoisilta käyttö-

tileiltä parempituottoisiin sääs-

tämisen muotoihin. Niistä yk-

si suosituimmista oli ns. etutili,

jossa asiakas saa sitä parempaa

korkoa, mitä enemmän on kes-

kittänyt asiointinsa Nordeaan.

Etuohjelmamme on avoin ja lä-

pinäkyvä, sanoo Tuomisto. Asi-

oinnin monipuolisuus ja kes-

kittäminen palkitsee selvillä ra-

hallisilla eduilla, mm. etutilin

korossa.

- Toimme markkinoil-

le vuoden aikana uusia sääs-

tämisen tuotteita, useita joka

kuukausi. Erityisen suosittuja

ovat olleet pääomaturvatut in-

deksilainat ja valuutoiden kes-

kinäisiin suhteisiin perustu-

vat lyhytaikaiset tuotteet.

Marita Tuomisto kertoo,

että EU-lainsäädännön muu-

tos marraskuussa 2007 on

tuonut selkeyttä ja varmuut-

ta sijoitusneuvontaan ja asi-

akkaan säästämisen suunnit-

teluun. - Tätä varten tehdyllä

työkalulla selvitämme ensin

asiakkaan sijoitusvarallisuu-

den määrän, riskinsietokyvyn

ja ajallisen tavoitteen ja näi-

den perusteella annamme si-

joitussuosituksen.

Tuomiston mukaan asiak-

kaat ovat olleet nyt alkuvuo-

desta varovaisia sijoittajia. -

Pääomaturva on ollut tärkeä

edellytys sijoituskohteen va-

linnassa. Tämä on ymmär-

rettävää, koska asiantuntijat-

kin sanovat, että talouselämän

suunnasta voi tehdä johtopää-

töksiä vasta kesällä. Toisaal-

ta viisas ja kokenut sijoittaja

tietää, että markkinoiden nyt

ollessa alamaissa on ostami-

sen aika, koska hinnat ovat al-

haalla. Tämä koskee rahastoja,

osakkeita ja sijoitussidonnai-

sia henkivakuutustuotteita.

Asuntolainoja

nostetaan edelleen

kiivasta tahtia

- Asuntolainoja nostettiin

konttoreissamme vuoden ai-

kana 20.9 miljoonaa euroa,

joka merkitsi 8.1 %:n kannan

kasvua, sanoo Tuomisto. - Tä-

mä siitäkin huolimatta, että

yleinen korkotaso nousi run-

saan kahden vuoden aikana 2

%:sta vuoden 2007 lopulla jo-

pa 5 %:iin, josta se nyt mark-

kinaepävarmuuden ja taantu-

mapelkojen myötä on taas las-

kenut 4.4 %:n tasolle.

Alkuvuodesta asuntolaina-

kysyntä on Tuomiston mu-

kaan edelleen jatkunut vilk-

kaana. Uusia lainoja on nos-

tettu jo 3.5 miljoonaa euroa.

Kodin hankintaan liittyy

aina myös vahinkovakuutta-

misesta huolehtiminen. Tuo-

misto kertoo, että Nordea Va-

hinkovakuutus on löytänyt

paikkansa Suomen vahinko-

vakuutustoimialalla ja em.

konttoreissa uusia vakuutuk-

sia tehtiin viime vuonna 350

kappaletta, kertoo Tuomisto.

Yritysluottoja nostettiin

viime vuoden aikana n. 9 mil-

joonaa euroa., joka merkit-

see tavanomaista hyvää vuot-

ta. Tuomisto toteaa, että Nor-

dea Lounais-Pirkanmaan alu-

een yritysten tilanne on vakaa,

maksuvalmius tuntuu ole-

van kunnossa ja investointeja

suunnitellaan ja tehdään.

Henkilöstön

sukupolvenvaihdos on

alkamassa

- Pankkitoimialalla on pit-

kään ollut sellainen tilanne,

että uutta henkilökuntaa ei

ole palkattu. Meidänkin kont-

toreista puuttuu käytännössä

70-luvulla syntynyt polvi, sa-

noo Tuomisto.

- Nyt on alkamassa uusi ai-

ka, joka jatkuu kiivaana lähi-

vuosina. Vammalan konttoris-

ta jäivät hyvin ansaitulle eläk-

keelle tammikuun lopussa

Ritva Heikkilä ja Arja Sainio.

Uusina toimihenkilöinä Vam-

malaan on palkattu yritysten

palveluneuvojaksi Niko Kuu-

sinen, sijoitusasiantuntijaksi

Tarja Vilkko ja rahoituspääl-

liköksi erityisalueenaan maa-

ja metsätalousasiat Tuomo

Keskinen. Vilkon ja Keskisen

kotikonttori on Vammalassa,

mutta he toimivat myös muis-

sa Pirkanmaan alueen kontto-

reissa.

Marita Tuomiston johtamissa konttoreissa on alkanut

myös henkilökunnan sukupolvenvaihdos. Uuden hen-

kilöstön palkkaamisessa oli ennen tätä vuotta pitkä tau-

ko.

Huittisissa palkittiin

Suomen parhaita

Mestarimyyjäopiskelijoita

K-ryhmä palkitsi maanantai-

na erityisen hyvin Mestari-

myyjäkoulutuksessa menes-

tyneitä Huittisten ammatti- ja

yrittäjäopiston sekä Satakun-

nan ammattikorkeakoulun

Huittisten yksikön opiskelijoi-

ta. Huittisten ammatti- ja yrit-

täjäopistosta palkittiin neljä

erityisen hyvin Mestarimyy-

jäkoulutuksessa menestynyt-

tä sekä kaksi valtakunnalli-

sesti menestynyttä opiskelijaa.

Satakunnan ammattikorkea-

koulun Huittisten yksiköstä

palkittiin viisi parasta opiske-

lijaa.

Stipendit jaettiin Huittisten

ammatti- ja yrittäjäopistolla

ja stipendit luovutti kauppias

Merika Kiviniemi K-super-

market Lautturista. Kaikkiaan

Mestarimyyjästipendejä jae-

taan oppilaitoksissa yhteensä

noin 20 000 euron arvosta.

Mestarimyyjäkoulutus on

yksi monista K-ryhmän ja op-

pilaitosten välisistä yhteistyö-

muodoista. Kaupallisten op-

pilaitosten opiskelijat osallis-

tuivat Mestarimyyjäkoulu-

tukseen syksyllä 2007 jo 21.

kerran. Koulutuksen toteut-

tamisesta vastaavat oppilai-

tokset, K-instituutti ja Kesko

yhteistyössä. Oppilaitoksis-

sa toteutetaan Mestarimyy-

jäkoulutusta suppeammassa

muodossa kuin K-ryhmässä.

K-kauppojen Mestarimyyjä-

koulutus huipentuu lähiope-

tuksen kautta !naaleihin ja

Mestarimyyjien kruunaami-

seen linjoittain. Oppilaitok-

sissa sen sijaan parhaimmisto

saadaan selville etäopiskelun

perusteella.

Koulutuksen pääpaino

tuotetietoudessa

Tänä keväänä Mestarimyy-

jätodistukset jaetaan 2 707

opiskelijalle. Heistä suurin

osa opiskelee joko kaupallis-

ten oppilaitosten tai ammat-

tikorkeakoulujen päättävillä

luokilla.

Opiskelijat ovat valinneet

oman kiinnostuksensa mu-

kaan kahdeksasta eri tava-

ra-alalinjasta haluamansa

Mestarimyyjälinjan. Viime

vuoden lokakuussa alkanut

opiskelu toteutettiin etäopis-

keluna, johon sisältyi ver-

kossa tehtävät laajat opinto-

tehtävät.

Mestarimyyjäkoulutus on

K-ryhmässä työskentelevien

henkilöiden täydennyskoulu-

tusta, joka toteutetaan pääasi-

assa etäopetuksena. Kyseessä

on Suomen suurin ammatil-

linen aikuiskoulutus; K-ryh-

mästä siihen osallistuu vuo-

sittain noin 15 000 henkilöä.

Sisällön pääpaino on tuotetie-

toudessa.

Tavara-alakohtaisen tiedon

lisäksi koulutus sisältää ylei-

siä osioita, jotka käsittelevät

muun muassa hyvää asiakas-

palvelua, kuluttajansuoja- ja

ympäristöasioita sekä K-ryh-

män ajankohtaisia asioita.

Vasemmalta alkaen kauppias Merika Kiviniemi, Anna-Maria Moijanen, Noora Aal-

tonen, Leila Varano, Kirsi Järvenkallas, Sarianna Kngasniemi, Riina Suhonen ja Jon-

na Valo. Moijanen ja Varano ovat Satakunnan amk:sta, muut Huittisten ammatti- ja

yrittäjäopistosta. Kuvasta puuttuvat Satakunnan amk:n stipendien saajista Teija Lai-

ne, Emmi Hevonkorpi ja Kaisa Välke sekä ammatti- ja yrittäjäopistosta Riitta Eeron-

heimo-Siltala.

Ammatti-

ja yrittäjä-

opiston

palkitut

Huittisten ammatti- ja yrit-

täjäopistossa koulutuk-

sen suoritti hyväksytysti 53

opiskelijaa, joista K-lahja-

kortilla palkittiin seuraavat:

Noora Aaltonen, Nakkila,

linja Mestarimyyjäkoulu-

tuksessa: koti ja sisustus

ja kodintarvike, valta-

kunnallisesti Top 9

Riitta Eeronheimo-Silta-

la, Vammala, pukeutu-

minen, valtakunnallises-

ti Top 10

Jonna Valo, Säkylä, koti-

ja sisustuslinja

Kirsi Järvenkallas, Vam-

mala, koti- ja sisustuslinja

Riina Suhonen, Huitti-

nen, koti- ja sisustuslinja

Sarianna Kangasniemi,

Säkylä, koti- ja sisustus-

linja ja pukeutuminen

Mestarimyyjäkoulutuksen

ohjauksesta oppilaitok-

sessa vastasi opettaja Outi

Pitkänen.

•

Samk:n

palkitut

Satakunnan ammattikor-

keakoulun Huittisten yksi-

kössä koulutuksen suoritti

hyväksytysti 7 opiskelijaa,

joista K-lahjakortilla pal-

kittiin seuraavat:

Leila Varano, Huittinen,

linja Mestarimyyjäkoulu-

tuksessa koti ja sisustus

Teija Laine, Huittinen,

vapaa-aika ja pukeutu-

minen

Anna-Maria Moijanen,

Vammala, elintarvike

Emmi Hevonkorpi, Vam-

mala, kassa

Kaisa Välke, Kokemäki,

kodintarvike

Mestarimyyjäkoulutuksen

ohjauksesta oppilaitokses-

sa vastasi opettaja Mikko

Lehtonen.

•

Työvoimatoimiston

Kokemäen yksikkö

suljetaan syyskuussa

Satakunnan TE-keskus lak-

kauttaa Kaakkois-Satakunnan

työvoimatoimiston Kokemä-

en yksikön 1.9.2008 alkaen.

Aloitteen yksikön lakkaut-

tamisesta teki Kaakkois-Sa-

takunnan työvoimatoimisto.

Perusteena yksikön lakkaut-

tamiselle ovat Kaakkois-Sa-

takunnan työvoimatoimiston

palkkaukseen ja toimitilojen

vuokriin osoitettujen määrä-

rahojen niukkuus sekä valtion

tuottavuusohjelman edellyttä-

mät henkilöstövähennykset,

joiden seurauksena Kaakkois-

Satakunnan työvoimatoimis-

tosta vähennetään kuluvana

vuonna kaksi vakituista vir-

kaa ja kolme tukityöllistämis-

varoin palkattua määräaikais-

ta virkailijaa. Kokemäen yk-

sikössä työskentelee tällä het-

kellä kolme vakituista ja kaksi

määräaikaista virkailijaa.

Kaakkois-Satakunnan työ-

voimatoimiston alueella on

poikkeuksellisen tiheä työvoi-

matoimiston toimipisteiden

verkosto. Toimipisteitä on täl-

lä hetkellä Harjavallassa, Eu-

rassa, Huittisissa ja Kokemä-

ellä. Maantieteellinen etäisyys

Kokemäen keskustasta Harja-

vallan keskustaan on noin 15

km. Muiden toimipisteiden

väliset etäisyydet ovat jonkin

verran pidempiä. Kokemäen

yksikön lakkauttamisen jäl-

keenkin toimipisteitä (3) on

alueen koko huomioiden pal-

jon.

Pienten työvoimatoimis-

tojen palvelumahdollisuudet

ovat henkilöresurssien vuoksi

rajalliset ja palvelu haavoittu-

vaa, eikä kaikkia asiakkaiden

tarvitsemia palveluita pystytä

tarjoamaan aina ajallaan eikä

asiakkaiden palvelutarpeiden

mukaisesti.

Palvelujen tehostamiseksi,

palvelulaadun turvaamiseksi

ja kustannusten vähentämi-

seksi työvoimapalveluita jou-

dutaan nykypäivänä keskit-

tämään seutukunnallisesti ja/

tai alueellisesti. Työssäkäyn-

tialueet ovat laajentuneet ja

alueellisen liikkuvuuden edis-

tämiseksi työvoimapalveluja

tarjotaan työssäkäyntialueen

mahdollisuuksia aiempaa pa-

remmin huomioiden.

Työhallinnon peruspalvelut

ovat monilta osin asiakkaiden

käytettävissä myös verkkopal-

veluina esim. työpaikkojen

haku, työpaikkojen ilmoitta-

minen, hakijaksi ilmoittautu-

minen ja koulutukseen hakeu-

tuminen.

Viranomaisten mahdolli-

sesta yhteispalvelupisteestä

Kokemäellä ja siellä tarjotta-

vista palveluista neuvotellaan

erikseen Kaakkois-Satakun-

nan työvoimatoimiston, Ke-

lan ja Kokemäen kaupungin

kesken.

Kelirikkokeväästä

odotetaan tavanomaista

hankalampaa

Lämmin sää enteilee keliri-

kon alkamista Pirkanmaalla.

Kelirikko jatkuu Pirkanmaan

pohjoisosassa mahdollises-

ti kesäkuulle asti. Eduskun-

nan myöntämällä vähäliiken-

teisten teiden lisärahoituksel-

la voidaan myös Hämeen ke-

lirikkovaurioita korjata tänä

vuonna tavanomaista enem-

män.

Eteläisintä Suomea lukuun

ottamatta koko maahan on

odotettavissa tavanomaista

vaikeampi kelirikko.

Oulun Yliopiston laati-

man ennusteen mukaan Hä-

meen tiepiirin alueelle en-

nustetaan osin tavallista ja

paikoin hankalampaa keli-

rikkoa.

Kanta- ja Päijät-Hämeessä

selvitään todennäköisesti hel-

pommalla kuin Pirkanmaalla.

Kevään säät ratkaisevat pal-

jon.

Tiehallinnon internet-si-

vuilta osoitteesta

www.tiehal

linto.!/painorajoitukset löy-

tyy lista kelirikonuhanalaisis-

ta teistä.

Tästä joukosta osalle jou-

dutaan asettamaan painora-

joitus.

Samalta sivulta löytyy myös

ajantasainen painorajoitusti-

lanne.

Liikennettä

rajoitetaan

Kelirikkoisten teiden liiken-

teen rajoittamisen tarkoituk-

sena on estää teiden vaurioi-

tuminen ja turvata elintär-

keiksi katsottavat kuljetuk-

set.

Tiet yritetään pitää sellai-

sessa kunnossa, että jokaiseen

talouteen voidaan kulkea hen-

kilöautolla.

Kelirikkotilanteen kehitty-

essä niin, että tien vaurioitu-

minen on odotettavissa, lii-

kennettä ryhdytään rajoitta-

maan.

Tällöin tielle asetetaan suu-

rinta sallittua ajoneuvon pai-

noa osoittavat merkit. Ylei-

simmin käytetty painorajoitus

on 12 tonnia.

Asetetut painorajoitukset

eivät koske elintärkeitä kul-

jetuksia eivätkä tienpito- ja

hälytysajoneuvoliikennettä.

Elintärkeiksi kuljetuksiksi kat-

sotaan muun muassa linja-au-

toliikenne sekä maidon, teu-

raseläinten ja elintarvikkeiden

kuljetukset. Sen sijaan esimer-

kiksi puutavara- ja rakennus-

tarvikekuljetuksia ei katsota

elintärkeiksi kuljetuksiksi.

Tiepiiri voi poikkeukselli-

sissa tapauksissa myöntää ti-

lapäisiä maksullisia kuljetus-

lupia painorajoitetuille teille.

Lupaa ei saa automaatti-

sesti, vaan jokaisen tapauksen

käsittelyssä otetaan huomioon

kuljetuksen tarpeellisuus, kul-

jetuksen paino ja tien senhet-

kinen kunto.

Lisätietoja luvasta saa asia-

kaspalvelustamme, puh. 0206

90 300 (arkisin klo 9–16).

Sorateitä korjataan

4 miljoonalla eurolla

Sorateiden korjauksiin tänä

vuonna käytettävä rahoitus

on kasvanut, sillä eduskunta

myönsi tälle vuodelle 20 mil-

joonan euron lisärahoituksen

vähäliikenteiselle tieverkolle.

Hämeen tiepiiriin tästä sum-

masta ohjautui noin 3 miljoo-

naa euroa.

Lisärahoitus käytetään so-

rateiden kelirikkokorjauksiin

turvaamaan metsäteollisuu-

den kuljetuksia.

Korjattavat kohteet ovat

nähtävillä Tiehallinnon inter-

net-sivuilla osoitteessa www.

tiehallinto.!/hame (linkki ke-

lirikkoasiaa). Kelirikkovau-

rioita korjataan paikallisesti,

pääsääntöisesti koko tietä ei

korjata.

Malttia

tienkäyttäjiltä

Tienpitäjä varoittaa kelirikkoi-

sista teistä varoitusmerkeillä.

Välttämättömät kuljetukset

tulisi tehdä yöpakkasten aika-

na ennen kantavuuden heik-

kenemistä.

On toivottavaa, että tien-

käyttäjät merkitsisivät teille

syntyneet liikennettä vaaran-

tavat reiät esimerkiksi risul-

la tai havulla ja ilmoittaisivat

niistä Tienkäyttäjän linjalle

0200 2100.

Page 28

Page 26

1...,17,18,19,20,21,22,23,24,25,26 28,29,30,31,32