Page 30 - Alueviesti_12

30

Keskiviikko maaliskuun 19. 2008

Maatalousyrittäjän

kestokyky

yhä kovemmalla

Raija Majanen

MTK:n ja Melan tämän vuo-

den teemana on Työterveys-

huolto ja Työturvallisuus. Tee-

man puitteissa pidettiin Vam-

malan seurakuntatalolla viime

viikolla seminaari, jonka aiihe

oli maataloustuottajan hyvin-

vointi.

Sinne oli kutsuttu Keiky-

än, Kiikan, Kiikoisten, Lavi-

an, Mouhijärven, Suodennie-

men ja Vammalan tuottajajär-

jestöjen jäseniä. Tilaisuuden

järjestäjinä Melan, MTK:n li-

säksi oli Sastamalan Työterve-

ys ja Lähivakuutus. Tilaisuu-

den avasi ja juonsi Vammalan

tuottajayhdistyksen pj. Pertti

Hakanen.

Mielenkiintoinen alustus

kuuliin pitkäaikaiselta maa-

seutuyrittäjältä Erkki Välimä-

eltä. Hän muisteli maatalou-

den ja yrittämisen muutoksia

viimeisten 40 vuoden ajalta.

- Muutokset ovat olleet todel-

la huomattavia. Karjatalouden

parissa toimivat yrittäjät ovat

vähentyneet, yksikkökoot kui-

tenkin kasvaneet selkeästi ja

monella tilalla siirrytty osa-

aikaviljelijäksi.

Tilaisuuteen toi terveiset

teemavuoden yhteistyökump-

panin puolesta Huittisten Lä-

hivakuutusyhdistyksen toimi-

tusjohtaja Marko Anttikoski,

joka kertoi niistä taloudelli-

sista eduista, joita työterveys-

huoltoon kuuluvat tilat saavat

sekä vakuutuksien keskittämi-

seduista. Tärkeinä asioina tu-

li esille Myel-työtulon päivitys

ja henkivakuutus varsinkin

investointeja tehneillä tiloilla.

Yrittäjän terveys kovilla

Työterveyshuoltoon erikois-

tuva lääkäri Mia Fagerlund,

Maatalouden työterveyshuol-

lon keskusyksiköstä Kuopios-

ta jakoi tietoa tämän päivän

viljelijän työhyvinvoinnista.

Hän totesi, että työmäärä hen-

keä kohden tiloilla on kasva-

nut.

- Suomen maatalous on

muuttunut viime vuosina no-

peasti. Tilakoko kasvaa ja tilo-

jen monialaistuminen lisään-

tyy. Aktiivitilat kasvavat edel-

leen, panostavat uusimpaan

tekniikkaan ja lisäävät tuotan-

tomääriä. Samalla työn määrä

työntekijää ja yrittäjää kohden

kasvaa. Maatilojen johtami-

seen tarvitaan entistä enem-

män osaamista. Töitä ulkoiste-

taan ja sivutoimisuus yleistyy.



Kehityksestä huolimatta

maatalous on eräs terveydelli-

sesti riskialtteimmista aloista.

Ammattitautien määrä on py-

synyt ennallaan ja työtapatur-

mat ovat keskimääräistä vaka-

vampia.

Työn terveydellisiä vaaro-

ja aiheutuu biologisista, ke-

miallisista ja fysikaalisista al-

tisteista, tapaturmista sekä

henkisistä kuormitustekijöis-

tä. Altisteista biologiset pö-

lyt aiheuttavat hengitysteiden

ja ihon allergiaa ja ärsytystä.

Fyysistä kuormitusta lisäävät

raskaat nostot, siirrot, hanka-

lat työasennot ja toistotyö. Fy-

sikaalisia altisteita ovat melu,

koko kehon tärinä, työskente-

ly kylmässä.

Tapaturmavaaraa aiheutta-

vat koneet, eläimet, työtavat ja

inhimilliset tekijät, kuten kii-

re ja väsymys. Noin neljännes

työtapaturmista on johtanut

yli 30 vuorokauden työkyvyt-

tömyyteen. Myös maatalous-

yrittäjäperheen lapset altistu-

vat tapaturmille

Tutkimuksissa on todettu

maa- ja metsätaloudessa ole-

van toiseksi suurin vaara sai-

rastua proteiinikosketusihot-

tumaan (riski muihin ammat-

teihin verrattuna kymmenker-

tainen) ja astmaan (riski lähes

kuusinkertainen). Tuki- ja lii-

kuntaelinten rasitussairaudet,

työperäinen nuha sekä infek-

tiosairaudet ovat keskimää-

räistä yleisempiä.

Mies on laiska

liikkumaan

Maatalousyrittäjät harrasta-

vat selvästi vähemmän vapaa-

ajan liikuntaa kuin muut väes-

töryhmät. Joka kolmas maata-

lousyrittäjä harrastaa kuntolii-

kuntaa vähintään kaksi kertaa

viikossa ( vrt. suomalaiset

työssäkäyvät 60%). Maata-

lousyrittäjänaiset ovat miehiä

aktiivisempia liikunnan har-

rastajia.

Maatalousyrittäjistä har-

vempi on normaalipainoinen

(40%) kuin työssäkäyvästä

väestöstä keskimäärin (50%).

Maatalousyrittäjät tupakoivat

selvästi harvemmin kuin suo-

malaiset keskimäärin.

Viljelijän terveys

kaipaa kohennusta

Suomalaiset maatalousyrittä-

jät kokevat terveydentilansa

ja työkykynsä heikommaksi

kuin työssäkäyvä väestö kes-

kimäärin. Tutkimuksissa maa-

talousyrittäjien työssä haittaa-

vana koettu pitkäaikaissairas-

tavuus oli yleisempää kuin

muilla työssäkäyvillä. Maata-

lousyrittäjistä lähes puolet pi-

tää työtään ruumiillisesti mel-

ko tai hyvin rasittavana (vrt.

suomalaisista työssäkäyvistä

neljäsosa). Tuki- ja liikunta-

elinsairaudet sekä hengitys-

elinsairaudet olivat yleisimmät

työssä haittaavia sairauksia.

Henkisen hyvinvoinnin on-

gelmiin liittyvät alentuneeksi

koettu työkyky, terveydentila

ja heikko taloudellinen tilanne

sekä EU-tukipolitiikan muu-

tokset. Aikaisempaa pienem-

mällä työntekijämäärällä hoi-

detaan yhä suurempia tuotan-

toyksiköitä. Työ on itsenäistä

ja usein yksintyöskentelyä.

Työterveyshuolto

kannattaa

Työterveyshuollon ja maata-

louden asiantuntijoiden teke-

millä tilakäynneillä on tullut

esiin menossa oleva maata-

louden muutos. Lähivakuu-

tuksen tekemän laskelman

mukaan työterveyshuolto ei

tule edes kalliiksi.”

Tilaisuuden lopuksi työ-

terveyshoitaja Irma Mäkinen

Sastamalan Työterveydes-

tä jakoi Jaksamisen eväitä.

Kiire, muutospaineet, euro-

jen riittävyys , tulevaisuuden

epävarmuus ovat myös maa-

talousyrittäjän arkea ja laittaa

voimavarat koetukselle.

Jaksamista ei kuitenkaan

voida antaa pillereinä eikä

kaavakkeina. Se lähtee omas-

ta itsestä.

Varaa aikaa itsellesi ja lä-

heisillesi… nauti, lepää, ota

omaa aikaa. Stressin ja uupu-

misen estämiseksi vain sinä

itse voit rajata työtaakkaasi,

muistutti Irma Mäkinen .

Mäkinen totesi, että useim-

miten elämme vain päivä päi-

vältä eteenpäin pysähtymättä

miettimään mikä olen ja mik-

si olen ja mihin menen, mikä

sittenkin on tärkeintä………

Nalle Puh sanoi ” Helpom-

pi on päästä perille kun tie-

tää mihin on menossa” Tämä

on oivallinen tienviitta myös

meille jokaiselle.

Maaseudun hyvinvoinnin

yhteistyötahojen verkostoa

kannattaa hyödyntää henki-

sen hyvinvoinnin tueksi, ku-

ten maaseudun tukihenkilö-

verkostoa ja työterveyshuol-

toa, lisäsi lääkäri Fagerlund

Luennoitsija, lääketieteen lisensiaatti Mia Fagerlund herätti kuulijoissa monia kysy-

myksiä, joihin hän ehti vastailla väliajalla.

Operaatio Pajunkissa

pääsiäisliikenteen turvana

Autoliiton tiepalvelun vapaa-

ehtoisten toteuttama Operaa-

tio Pajunkissa antaa jälleen tek-

nistä apua pääsiäisen ajan tie-

liikenteessä. Pajunkissan päi-

vystys alkaa kiirastorstaina 20.

maaliskuuta klo 18 ja kestää

maanantaihin 24. maaliskuuta

klo 22 saakka. Yhteyden Pajun-

kissaan saa soittamalla Autolii-

ton ylläpitämään, valtakunnal-

liseenAutoilijan palvelukeskuk-

seen 0200 8080 (0,66 ! puhelu +

1,30 ! /min + pvm).

Autoliiton koulutuspäällik-

kö ja Tiepalvelun yhteyshenkilö

Teijo Poutanen muistuttaa au-

toilijoita oikean tilannenopeu-

den ja riittävän turvavälin mer-

kityksestä. Pääsiäisen aikaan ke-

liolosuhteet saattavat muuttua

nopeasti, ja Autoliiton tiepal-

velu suosittelee talvirenkaiden

käyttöä pääsiäisliikenteessä. -

Etelässä saattaa olla keväinen

ajokeli, mutta Keski-Suomessa

ja pohjoisessa vielä täysi talvi,

Poutanen muistuttaa.

Page 30 - Alueviesti_12_2008