Page 12 - Alueviesti_14

12

Keskiviikko huhtikuun 2. 2008

Ilmatieteen laitos

tuottanut tutkimusta ja

palveluita jo 170 vuotta

Huomenna tulee kuluneeksi

170 vuotta Ilmatieteen laitok-

sen perustamisesta. Tämän

päivän Ilmatieteen laitoksen

palvelut pohjautuvat ilmake-

hästä saatavaan laadukkaa-

seen havainto- ja tutkimustie-

toon.

Ilmatieteen laitos on moni-

tieteinen palvelu- ja tutkimus-

laitos. Se tuottaa yleisen tur-

vallisuuden kannalta tärkeät

sääpalvelut, ylläpitää valmiut-

ta normaaliajan häiriötilantei-

den ja poikkeusolojen varalle

ja räätälöi erityissääpalveluja

asiakkaiden tarpeiden mukai-

sesti. Palveluiden ja menetel-

mäkehityksen pohjana toimii

ilmakehätutkimus. Tutkittua

tietoa mm. ilmastonmuutok-

sesta ja ilmakehän vaikutuk-

sista ihmiseen ja ympäristöön

Ilmatieteen laitos tarjoaa niin

päättäjille, viranomaisille kuin

suurelle yleisöllekin.

Ilmatieteen

laitoksessa

työskentelee nykyään noin

580 työntekijää. Helsingin li-

säksi Ilmatieteen laitoksella

on toimipisteet Sodankylässä,

Rovaniemellä, Tampereella ja

Kuopiossa.

Säähavaintoja

vuodesta 1844

Helsingin yliopiston mag-

neettis-meteorologinen ob-

servatorio perustettiin Venä-

jän Keisarin Nikolai I:n al-

lekirjoittamalla julistuksella

vuonna 1838. Magneettisten

ja meteorologisten havainto-

jen teko kellon ympäri, vuo-

den jokaisena päivänä aloitet-

tiin fysiikan professori Johan

Jakob Nervanderin johdolla

1.7.1844. Havaintoja Helsin-

gin Kaisaniemen puistoon si-

joitetussa observatorioraken-

nuksessa tehtiin vuorokau-

dessa kaikkiaan noin 1000.

Tänään Ilmatieteen laitoksella

on noin 500 säähavaintoase-

maa eri puolilla Suomea.

Ensimmäiset

sääennusteet lehtiin

1880-luvulla

Helsingin magneettis-meteo-

rologinen observatorio orga-

nisoitiin uudelleen vuonna

1881, jolloin se päätyi Suo-

men Tiedeseuran hallintaan.

Laitoksen uudeksi nimeksi

tuli Meteorologillinen Päälai-

tos. Nimenmuutos kertoi toi-

mintojen painopisteen siirty-

misestä meteorologian suun-

taan. Nämä havainnot laa-

jennettiinkin kattamaan koko

silloisen Suomen alueen. Sää-

palvelut käynnistyivät 1880-

luvulla, jolloin alettiin välittää

päivittäisiä säätietoja sanoma-

lehtiin.

Sään ennustaminen koki

suuren muutoksen tietoko-

neiden kyettyä laskemaan en-

nusteita. Ilmatieteen laitok-

sessa tietokonepohjaiset en-

nusteet otettiin rutiininomai-

seen käyttöön vuonna 1969.

Tämän päivän meteorologia

perustuu pitkälti uusimpaan

teknologiaan. Uusimpia ha-

vaintolaitteita ovat sääsatellii-

tit ja säätutkat. Sääennusteet

lasketaan supertietokoneilla,

ja ne välitetään asiakkaille yhä

useammin sähköisiä kanavia

pitkin.

Tiedeseuran Päälaitoksesta

tuli lopulta itsenäinen valtion

laitos, Ilmatieteellinen Kes-

kuslaitos, vuonna 1919. Lai-

toksen henkilöstömäärä oli

tuolloin 20. Samanaikaisesti

Tiedeseurasta irrotettiin Me-

rentutkimuslaitos omaksi yk-

sikökseen. Nykyisen nimensä

Ilmatieteen laitos sai vuonna

1968, jolloin laki Ilmatieteen

laitoksesta tuli voimaan.

Vammalan

Shakkikerho

SM-liigaan

Vammalan Shakkikerhon sarja-

kausi huipentui liigakarsintaan.

Jännittävien vaiheiden jälkeen

Vammalan Shakkikerho ja Hel-

singin Shakkiklubin kakkos-

joukkue päätyivät Seukulla sun-

nuntaina 3-3 tasapeliin. Vertai-

lu oli kuitenkin kotijoukkuelle

edullinen,joten VammSK nou-

see ensi kaudelle SM-liigaan.

Vammalan joukkue läh-

ti otteluun selvänä suosikki-

na, mutta helsinkiläiset pis-

tivät tiukasti hanttiin. Viiden

tunnin pelin jälkeen päädyt-

tiin tasapeliin. Vammalan

joukkueessa voittivat Alek-

sei Martynov,Leo Tolonen ja

MikkoNiemi. Martynov ja To-

lonen voittivat pelinsä selvästi.

Niemen peli molemminpuoli-

sessa aikapulassa oli puolestaa

vakuuttavaa. Tärkeät tasapelit

ottivat varmasti Jussi Kauko ja

Henri Pohjala.

Nuoruutta ja

ulkomaalaista

osaamista

VammSK vahvisti tämän kau-

den joukkuettaan kahdella ko-

valla vahvistuksella,kun pieta-

rilaiset veljekset Pavel ja Alek-

sei Martynov liittyivät joukku-

eeseen. Vammalan tavoitteena

oli nousta liigaan,jotta seuran

omat nuoret lupaukset pääse-

vät pelaamaan liigatasolla. Nyt

se tavoite on saavutettu.

Vammalan joukkueessa on

kauden aikana pelannut peräti

neljä Suomen parhaisiin nuo-

riin kuuluvaa omaa junioria.

Suurimman vastuun heistä

ovat kantaneet ikäluokkiensa

Suomen mestarit Mikko Nie-

mi ja Henri Pohjala. Myös

kauden aikana pelanneet Rau-

no Järvinen ja Tero Lehtimäki

tulevat saamaan peliaikaa SM-

liigassa.

Vammalan SKn kokeneis-

ta pelaajista Leo Tolonen,Jussi

Kauko, Arto Satonen ja Sau-

li Alho pelasivat myös hyvän

kauden,vaikka karsintapelissä

Satoselle ja Alholle sattuikin

musta päivä.

Liiga alkaa syyskuussa

SM-liigassa pelaa kymme-

nen Suomen parasta shakki-

seuraa. Vammala on liigakar-

talla asukaspohjaltaan pienin

paikkakunta. Puolet jouk-

kueista tulee pääkaupunkis

eudulta,lisäksi mukana ovat

Tampere,Salo,Joensuu ja Jy-

väskylä. Sarja pelataan yksin-

kertaisena ja se alkaa syys-

kuussa.

Vammala on nyt liigatasol-

la toista kertaa. Kausi 2003-

2004 jäi ranskalaiseksi visiitik-

si. Nyt VammSK lähtee tosis-

saan vakiinnuttamaan paik-

kaansa liigatasolla. Se tavoite

rakentuu pitkälti omien junio-

ripelaajien kehittymiseen. Ul-

komaalaispelaajien sopimuk-

set jatkuvat myös ensi kauden

ja sen lisäksi VammSK hakee

joukkueeseen yhtä kovaa koti-

maista vahvistusta.

Kutalan Nuorisoseura on 90-vuotias

Kasinostaan ja sikajuhlistaan kylä tunnetaan

Pauliina Parto

Sikajuhlistaan ja Kasinostaan

tunnetulla Kutalan kylällä on

aktiivinen ja vireä Nuorisoseu-

ra. Vuonna 1901 osana Salo-

kunnan Nuorisoseuraa perus-

tettu yhdistys juhli lauantaina

yhdeksän vuosikymmenenmit-

taista taivaltaan. Seuran ensim-

mäiset omat säännöt vahvistet-

tiin nuorisoseurainliiton johto-

kunnan kokouksessa Nakkilas-

sa 1918 ja seura hyväksyttiin

liiton jäseneksi. -Perustamis-

hetkellä jäsenmääräksi ilmoi-

tettiin 70 henkeä. Nyt meitä on

313, joten kasvu on ollut tasaista

vuosien saatossa, iloitsee seuran

puheenjohtaja Mira Ryömä.

Kutalan kylä sijaitsee Vam-

malassa, kahden puolen Ku-

lovettä, ympärillään kauniit

suomalaiset maalaismaise-

mat: vesistö saarineen, kum-

puilevat metsäiset mäet ja pel-

lot. Maakunnallisesti Kuta-

la kuuluu lähes kokonaan ar-

vokkaaseen Tyrvään-Karkun

kulttuurimaisema-alueeseen.

Vakituisia asukkaita kylällä

on noin 160, mutta määrä tup-

laantu kesäisin, kun mökkiläi-

set saapuvat Kutalaan. -Suuri

osa nuorisoseuralaisistakin on

muualla asuvia, mökkiläisiä ja

heitä, joilla on juuret Kutalan

seudulla, Mira Ryömä kertoo.

Siinä meni ilot ja riemut

Vaikka 90 vuoden mittainen

taival on kasvattanut seuran

jäsenmäärää, on takaiskuja-

kin koettu. Erityisesti 40-lu-

vulle mahtui ikäviä tapahtu-

mia. ”Uuden vuosikymme-

nen lähestyessä kylän miehet

lähtivät sitten sinne jonnekin.

Naisilla riitti puuhaa kotijou-



koissa ja nuorisoseuratoimin-

ta sai odottaa. Seuran jäsenis-

tä sotamatkoille jäi 24 ja seu-

rantalon seinälle hankittiin

muistoksi sankaritaulu”, ker-

rotaan emäntä Anna Iso-Rau-

tion seuran 50-vuotisjuhliin

kokoamassa historiikissa.

1945 paloi silloinen seu-

rantalo. Samalla koko seuran

arkisto ja kirjasto tuhoutui.

Sen aikaisessa nuorisoseuran

pöytäkirjassakin todetaan,

että ”siinä meni kutalalais-

ten ilot ja riemut”. Raunioille

ei kuitenkaan jääty itkemään,

vaan toimintaa päätettiin jat-

kaa pitämällä iltamia lähiseu-

tujen seurantaloissa. Vuotta

myöhemmin seura osti emän-

tä Anna Tuomolalta nykyisen

talon. -Taloa voidaan kyllä pi-

tää enemmän lahjoituksena

nimellisen hintansa vuoksi,

Mira Ryömä toteaa.

1800-luvun vanha maalais-

talo on palvellut seurantalona

hyvin. Remontoitavaa kuiten-

kin riittää joka vuosikymme-

nelle, jotta tilat saadaan pidet-

tyä ajan hengessä. -Kevään ai-

kana olisi tarkoitus uusia talon

katto. Seurantalon lattia on se-

kin uusintalistalla, kun vaan

rahat saadaan kasaan. Kesän

tapahtumien on siis jälleen

kartutettava runsaasti kassaa,

Ryömä sanoo.

Perinteet kunniaan

Kutalan Kasino on paikka, jo-

ka tunnetaan laajalti ympäri

lähiseutujen. Entinen jouto-

maa, vetinen pajupusikko on

sitkeällä talkootyöllä muut-

tunut vähitellen viihtyisäksi

kylän ”olohuoneeksi”. Kesä-

perjantaisin Kasinon alueella

pyörii suosittu kylätori, joka

tarjoaa konstailemattomia ja

aitoja maalaistuotteita.

Viime kesänä kymmenet-

tä kertaa järjestetyt Sikajuhlat

ovat nousseet hurjaan lentoon

väkimäärän vakiintuessa pa-

riin tuhanteen lipunostajaan. -

Sikajuhlissa noudatetaan van-

hoja hyväksi havaittuja perin-

teitä, toki sopivasti uudistuen,

Mira Ryömä kertoo. Juhlien

pääpaino onkin edelleen tut-

tujen tapaamisessa, possun

syömisessä ja kesälomatun-

nelmassa, joka vetää väkeä

kuntarajojenkin ylitse. Juhlat

toteutetaan hyvässä yhteis-

työssä Kutalan Metsästysseu-

rojen ja Marttojen kanssa.

Parin viime vuoden ajan Si-

kajuhlien yhteydessä on nähty

Hytittömien traktoreiden ko-

koontumisajot. Viime vuonna

Seurantalon mäellä säksätti

118 hytitöntä ja paraatin kul-

kua kylän läpi seurasi huimat

noin 3000 silmäparia.

Rahaa teiden

kunnostamiseen

Lauantaiseen Kutalan Nuoriso-

seuran 90-vuotisjuhlaan ot-

ti osaa noin 100 henkeä. Ter-

vehdyssanansa tilaisuuteen toi

Satakunnan Nuorisoseurojen

Liitto ry ja juhlapuheen piti

kansanedustaja Arto Satonen.

Juhlassa luovutettiin myös an-

siomerkkejä aktiivisesta nuo-

risoseuratoiminnasta. Kupari-

sen ansiomerkin saivat Jarmo

Paunukoski, Seija Joutsen, Os-

si Hietala, Juha Ketonen, Mar-

ja-Leena Tuomola, Ari Nika-

li, Matti Kolu ja Marja-Leena

Vuorio. Kuparisen, lehvillä va-

rustetun ansiomerkin vähin-

tään 10 vuoden aktiivisesta toi-

minnasta saivat Heikki Leikka-

nen, Mira Ryömä, Airi Ranta ja

Tira Knuutila. Hopeisen, lehvil-

lä varustetun merkin vähintään

30 vuoden aktiivisesta toimin-

nasta saivat Maija Leikkanen,

Pekka Tuomola ja Matti Ranta.

Seura halusi muistaa myös

Airi Rantasta, Aira Mutasta ja

Kalevi Ketolaa tärkeästä ja pit-

källisestä työstään seuran hy-

väksi.

Lisäksi juhlassa alettiin ke-

rätä nimiä adressiin, jolla vaa-

ditaanTiehallinnolta rahoitus-

ta Kutalan teiden kunnostuk-

seen. -Arto Satonen lupautui

olemaan mukana lähetystössä

viemässä asiaa eteenpäin. Ni-

mien keräämistä jatketaan, ja

voi olla että Kasinollakin pääs-

tään kesällä kirjoittamaan ni-

miä adressiin ylös, Mira Ryö-

mä kertoo.

Sikajuhlat keräävät kesästä toiseen satapäisen yleisömeren Nuorisoseurantalon maisemiin.

Hytittömien traktoreiden kokoontumisia on järjestetty vuodesta 2002 saakka. Parin

vuoden ajan traktorit ovat olleet koolla sikajuhlien kanssa samaan aikaan.

Kyläläisten arkistoista on kerätty helmiä Kutalan men-

neistä vuosikymmenistä. Tässä vanha silta.

Kesäperjantaisin Kasinolla järjestetään kylätoreja, joissa

myydään konstailemattomia ja aitoja maalaistuotteita.

Kutalan Kasino on suosittu poikkeamispaikka, jossa pis-

täytyvät veneilijöiden lisäksi säännöllisesti myös moot-

toripyöräilijät.

Peliparit ylhääl-

tä alas: Kauko

Jussi VammSK -

Kauranen Mat-

ti !-!, Tolonen

Leo VammSK

- Pollari Pa-

si 1-0 ja Mar-

tynov Aleksey

VammSK - Räi-

sä Unto 1-0.

Page 12 - Alueviesti_14_2008