17
Keskiviikko huhtikuun 2. 2008
Väsymys on kavala
kaveri liikenteessä
Kesäaika alkoi
viime sunnun-
taina. Kesä- ja
normaaliajan
käyttö on yh-
tenäinen ja pysyvä käytäntö
Euroopan Unionissa. Kelloja
siirrettiin samalla kellonlyö-
mällä nollameridiaanin ajan
eli kansainvälisen normaali-
ajan mukaan.
Samanaikaisuus on tärkeää
erityisesti kansainvälisen ju-
na- ja lentoliikenteen vuoksi.
Päivät ovat aina maaliskuun
ja lokakuun viimeinen sun-
nuntai.
Kesäaika voi ainakin aluk-
si olla outo ilmiö aamuautoi-
lijoille, joiden yöuni on aamu-
päästä tuntia totuttua lyhyem-
pi. Jotta tarpeellinen yöuni ei
oleellisesti lyhenisi, on nuk-
kumaan menoa vastaavasti ai-
kaistettava.
Ihminen joka tapaukses-
sa tarvitsee tietyn lepomää-
rän vuorokaudessa ollakseen
virkeänä ratissa ja muissa toi-
missaan.
Tieliikennelaki kieltää
väsyneenä ajamisen
Laissa sanotaan, että ajoneu-
voa ei saa kuljettaa se, jol-
ta sairauden, vian, vamman
tai väsymyksen vuoksi taik-
ka muusta vastaavasta syys-
tä puuttuvat siihen tarvittavat
edellytykset.
Pitkä valvominen
vaikuttaa humalan
tavoin
Liian vähään uneen syyt saat-
tavat olla monenlaisia, mutta
vaikutukset ihmisiin ovat yh-
täläiset.
Haagan Neurologisessa
Tutkimuskeskuksessa on to-
dettu pitkän yhtämittaisen
valvomisen vaikututtavan hu-
malatilan tavoin.
Yhtämittainen 16 tunnin
valvominen vaikuttaa 0,5 -
0,6 promillen humalatilan
tavoin.
Koko vuorokauden eli 24
tunnin valvominen vaikut-
taa samalla tavalla kuin 1,0
promillen humalatila.
36 tunnin valvomisen vaiku-
tus on sama kuin 1,5 promil-
len humalatilan.
Jos valvominen on johtu-
nut unettomuudesta ja unen
päästä kiinnisaamiseksi on
otettu unilääkettä, niin edel-
lisiltana tai -yönä otettujen
unilääkkeiden vaikutus saat-
taa ulottua pitkälle seuraa-
vaan päivään.
Suurimmat riskit
aamuyöllä ja iltapäivällä
Ihmisen vireystaso vaihtelee
eri vuorokauden aikoina. Eri-
tyisesti valveillaoloajan pituus
vaikuttaa vireystasoon.
Liikennetiheys on suurin
aamulla ja iltapäivällä, ja sa-
moina aikoina ihmisen vi-
reystila on matalimmillaan.
Suurin riski nukahtaa rattiin
onkin juuri aamulla kello 3 ja
6 välillä ja iltapäivällä samaan
aikaan.
VW Tiguan, uusi kompakti
maasturi on haastaja
Volkswagenin
uusi kompakti
maasturi Tigu-
an yhdistää run-
saat ja käytän-
nölliset tilat, hyvän suoritus-
kyvyn ja taloudellisuuden sekä
nelivedon erinomaisen ajet-
tavuuden maastossa ja maan-
tiellä. Se tarjoaa kaiken, mi-
tä tarvitaan arjen vaatimusten
täyttämiseen: muunneltavuut-
ta, monikäyttöisyyttä, tilaa ja
voimaa. Tiguanin turvallisuu-
desta kertoo mm. Euro NCAP
-törmäystesteistä aikuisten ko-
lariturvallisuudesta myönnetyt
täydet viisi tähteä, jotka se saa-
vutti poikkeuksellisesti jo en-
nen lanseeraustaan.
Tiguan miellyttää aiste-
ja tasapuolisesti. Sympaattinen
mutta arvokas ilme muodos-
tuu tarkkaan harkituista yksi-
tyiskohdista, joissa voi havaita
sekä perinteistä Volkswagenia
että paljon uutta. Urheilullinen
tyylikkyys ja näyttävyys jatku-
vat auton ohjaamossa, jota lei-
maavat laadukkaat materiaalit,
erinomainen ergonomia sekä
aistikasmuotoilu. Takaistuimel-
la on tarjolla poikkeuksellisen
runsaasti tilaa ja korkeiden is-
tuinten takia näkyvyys eteen on
hyvä. Tavarankuljetustilaa saa-
daan lisättyä siirtämällä kah-
teen osaan jaettuja takaistui-
mia pituussuunnassa eteenpäin
tai kääntämällä takaselkänojat
alas, jolloin tavaratila kasvaa jo-
pa 1510 litraan.
Autolla kolme luonnetta
Volkswagen Tiguan on saa-
tavilla kolmella eri varustelu-
versiolla. Yksilölliset Trend &
Fun- sekä Sport & Style -mal-
lit soveltuvat loistavasti sekä
vauhdikkaille maanteille että
tavallista huonommille pik-
kuteille. Lähes 20 senttimet-
rin maavara mahdollistaa vai-
vattoman etenemisen kelissä
kuin kelissä.
Track & Field puolestaan
vie auton maasto-ominai-
suudet huippuunsa tarjoten
muun muassa hyödyllisen of-
froad-keulan 28 asteen yli-
tyskulmalla sekä napin pai-
nalluksella käyttöön erityisen
maastoajo-ohjelman, jotka
auttavat ajamista hankalissa-
kin paikoissa.
Kaikkia versioita yhdistää
vahva vetokyky, jolla raskaam-
matkin kuormat tai perävau-
nut saadaan tuotua perille asti
kelistä riippumatta.
Perusteellinen vakiovarus-
tus kattaa muun muassa erit-
täin hyvän turvavarustuksen,
kaukosäätöisen keskusluki-
tuksen sekä mukavuutta lisää-
vät täysautomaattisen Climat-
ronic-ilmastoinnin ja uuden-
tyyppisellä kosketusnäytöllä
varustetun RCD 510 -radio/
cd-soittimen. Käsiteltävyyttä
helpottaa mm. elektroninen
pysäköintijarru ja liikkeelle-
lähtöavustin.
Tiguaniin on valittavissa
mm. kaksi mielenkiintoista
lisävarustepakettia. Kaikkiin
malliversioihin on tilattavis-
sa Executive-paketti, joka si-
sältää kääntyvät Bi Xenon -
kaasupurkausvalot sekä py-
säköintiavustimen (Park As-
sist). Sport & Style -malliin
on tarjolla myös Luxury-pa-
ketti: Vienna-nahkasisustus
ja panoramakattoluukku-jär-
jestelmä. Lisävarustelista pi-
tää sisällään tavaratilassa si-
jaitsevalla vetimellä helposti
esiin kääntyvän vetokoukun,
navigointijärjestelmän ja sii-
hen sisältyvän peruutuska-
meran. Lisää maasto-ominai-
suuksia haluaville on saatavil-
la erillinen O!-Road-paketti
(vakio Track&Field), joka si-
sältää mm. maastoajo-ohjel-
man, alamäkihidastimen ja
monitoiminäytössä sijaitsevan
kompassin.
Kaikki moottorit
ahdettuja
Volkswagen Tiguan on luok-
kansa ensimmäinen auto, jon-
ka kaikki moottorit ovat ah-
dettuja. Aluksi se on saatavilla
joko 1,4-litraisella (110 kW /
150 hv) TSI-bensiinimootto-
rilla tai 2,0-litraisella (103 kW
/ 140 hv) TDI-dieselillä, jot-
ka edustavat alan viimeisin-
tä kehitystä. Molemmat ovat
kulutukseltaan taloudellisia ja
täyttävät jo nyt vuonna 2009
voimaan tulevat EU5-päästö-
määräykset.
Tiguan on varustettu 4MO-
TION-nelivedolla ja siinä
hyödynnetään valinnan mu-
kaan joko kuusiportaista käsi-
vaihteistoa tai Tiptronic-auto-
maattivaihteistoa. Ajettavuut-
ta parantaa entisestään uuden
sukupolven sähkömekaaninen
ohjaustehostin, jonka ansiosta
ohjaus on erittäin miellyttävä
ja tasainen huonokuntoisilla-
kin teillä.
Tiguan miellyttää aisteja tasapuolisesti. Sympaattinen mutta arvokas ilme muodos-
tuu tarkkaan harkituista yksityiskohdista, joissa voi havaita sekä perinteistä Volkswa-
genia että paljon uutta.
Moottorikelkkailijoita kuollut alkuvuonna liki viikoittain
Alkoholin osuus turmissa vähentynyt, uhrit yhä nuorempia
Moottorikelk-
kailijoiden al-
kuvuosi on su-
junut murheel-
lisesti. Vuoden-
vaihteen jälkeen kuolonuhrin
vaatineita moottorikelkkatur-
mia on sattunut kymmenen
eli lähes viikoittain.
Viime kuussa kelkkailijoi-
ta kuoli neljä, samoin helmi-
kuussa. Samaan aikaan louk-
kaantumisia, osa vakaviakin,
on sattunut kymmenittäin.
Tuorein kuolemantapaus
sattui viime viikolla Pylkön-
mäellä Keski-Suomessa, kun
17-vuotias poika putosi kel-
kan kyydistä ja sai surmansa.
Kuun alussa 16-vuotias poi-
ka kuoli ja 14-vuotias poika
loukkaantui Utajärvellä Poh-
jois-Pohjanmaalla, kun moot-
torikelkka nousi lumitöyssys-
tä ilmaan ja kuljettajan pää is-
keytyi siltapalkkiin.
Viime kalenterivuonna kuo-
lemaan johtaneita turmia sattui
kahdeksan. Tänä vuonna luke-
ma saattaa jopa tuplaantua, jos
loppukeväällä ja syksyllä sattuu
turmia normaaliin tahtiin. Täl-
lä vuosituhannella kelkkailuon-
nettomuuksissa on kuollut vuo-
sittain kymmenkunta ihmistä.
Kaikkiaan Suomen noin 110
000 moottorikelkalla ajetaan li-
ki tuhat haveria vuodessa. Näis-
tä kolme neljäsosaa johtaa jon-
kinlaisiin henkilövahinkoihin.
Nuorille paljon turmia
Viime aikojen onnettomuuk-
sissa ovat korostuneet nuorten
onnettomuudet. -Aiemmin
uhri oli lähes poikkeuksetta
keski-ikäinen mieskelkkailija,
mutta nyt yhä enemmän nuo-
ria ja ihan alaikäisiä on kuol-
lut tai loukkaantunut vakavas-
ti, Niska sanoo.
Toinen viime aikojen tur-
missa yleinen piirre on ran-
tapenkereeseen törmääminen
kohtalokkain seurauksin.
Niskan mukaan tämä joh-
tuu siitä, että jäällä pitkään
ajellessa kuski turtuu vauh-
tiin ja maisemaan, jolloin kor-
keuserot ja etäisyydet hämär-
tyvät helposti.
-Kelkka kuitenkin vaatii
matkaa pysähtyäkseen, var-
sinkin jos vauhtia on enem-
män.
Alkoholin osuus
vähenemässä
Kelkkaillessa sattuvia kuole-
mantapauksia on tavattu se-
littää alkoholilla. Takavuosina
yli puolet vuosittaisista onnet-
tomuuksista johtuikin kuskin
tukevasta humalasta.
Viime ja tänä vuonna sattu-
neissa turmissa alkoholilla ei ole
ollut niin suurta roolia. Esimer-
kiksi viime vuoden kahdeksasta
turmasta vain kahdessa alkoho-
lilla oli osuutta.
Tänä vuonnakin moottori-
kelkkaonnettomuuksiin jou-
tuu pääasiassa miehiä. Suurin
osa turmista sattuu Pohjois-
tai Itä-Suomessa, missä myös
kelkkaillaan eniten.
1...,7,8,9,10,11,12,13,14,15,16 18,19,20,21,22,23,24,25,26,27,...40