Page 12 - Alueviesti_17_2008

12 Keskiviikko huhtikuun 23. 2008
Kasvikset ovat nyt
Sydänmerkki-tuotteitaS y d ä n m e r k i n
käyttö on laajen-
tunut koskemaan
tuoreita kasviksia.
Kuluttaja näkee Sydänmer-
kin noin 2500 päivittäistava-
rakaupan hedelmä- ja vihan-
nesosastoilla. Uudistus toteu-
tetaan Päivittäistavarakaup-
pa ry:n, Suomen Sydänliiton,
Kotimaiset Kasvikset ry:n ja
Päivittäistavarakauppa ry:n
jäsenyritysten yhteistyönä.
Kansallisten ja kansainvä-
listen suositusten mukaan kas-
viksia eli vihanneksia, juurek-
sia, marjoja ja hedelmiä tuli-
si syödä vähintään 400 - 500
grammaa päivässä. Kotimaiset
Kasvikset ry on pukenut suosi-
tuksen muotoon ”Puoli kiloa
päivässä”. Näppituntumalla tä-
mä määrä on kuusi kourallista.
Lisäksi tulisi syödä muutama
peruna. Keskimäärin suoma-
laiset syövät vain kolme ja puo-
li kourallista kasviksia päiväs-
sä. Yhteistä haastetta siis riittää
saada kasvisten kulutus lisään-
tymään ja tällä tavalla samalla
edistyksi kansanterveyttä.
– On todella merkittävä
asia, että Suomen Sydänliitto
on sisällyttänyt kasvikset Pa-
rempi valinta -sydänmerkin
piiriin. Näin kuluttajat hel-
pommin sisäistävät kasvis-
ten olevan terveyttä edistäviä.
Kasviksethan ovat suorastaan
luonnon omia, funktionaali-
sia elintarvikkeita, Kotimaiset
Kasvikset ry:n ravitsemusasi-
antuntija Päivi Jämsèn toteaa.
Luontaisesti kasviksissa ei
ole lisättyä suolaa, sokeria tai
rasvaa. Sen sijaan kasvikset si-
sältävät runsaasti välttämät-
tömiä ravintoaineita ja puo-
lustuskykyä lisääviä ravinto-
tekijöitä suhteessa vähäiseen
energiamääräänsä. Lisäksi
kasviksista saa nykyihmiselle
tärkeää kuitua. Kasvisten käy-
tön lisääminen on erityisen
merkittävää painonhallinnas-
sa ja monien elintapasairauk-
sien ennaltaehkäisemisessä.
Kotimaiset Kasvikset ry on
ponnistellut jo parinkymme-
nen vuoden ajan kasvisten ku-
lutuksen lisäämiseksi. Kaupan
hedelmä- ja vihannesosastot
on nähty merkittävänä yhteis-
työkumppanina, jonka kans-
sa on lisätty kasvistuntemus-
ta, kehitetty laatua ja opastet-
tu kasvisten monipuoliseen
käyttöön. Kasvikset ovat sekä
kaupalle että kuluttajalle mitä
kiitollisin ja kiinnostavin elin-
tarvikeryhmä, koska kasvik-
siin sisältyy niin paljon hyviä
ominaisuuksia.
– Toivottavasti kasvisten
sisällyttäminen Sydänmerkin
piiriin innostaa ihmisiä täyt-
tämään kaupan hevi-osastol-
la entistä suuremman osan
ostoskärrystä värikkäillä kas-
viksilla. Ravitsemussuositus-
ten mukainen lautasmallihan
edellyttää, että puolet lauta-
sesta täytetään kasviksilla. Sa-
malla tyylillä olisi siis suosi-
teltavaa täyttää puolet ostos-
kärrystä tai -korista erilaisilla
kasviksilla. Juuri kasviksista
saadaan sekä silmänruokaa,
upeita värejä että herkullisia
makuja, Päivi Jämsèn sanoo.
Sydänmerkki kertoo
paremmasta valinnasta
Hedelmä- ja vihannesosaston
Sydänmerkki kattaa tuoreet ja
tuoreenomaiset kasvikset: vi-
hannekset, juurekset, hedel-
mät, sienet ja marjat sekä pe-
runat. Hedelmä- ja vihannes-
osastot merkitään pysyvästi
”Luonnon omat sydänmerk-
kituotteet” -kylteillä. Merkin
ulkopuolelle jäävät vain koo-
kospähkinä, etikkasäilykkeet,
oliivit, kuivatut hedelmät, kui-
vatut marjat sekä siemenet,
pähkinät ja mantelit.
Sydänmerkki on pakka-
usmerkintä, joka kertoo että
merkitty elintarvike on tuo-
teryhmässään rasvan määrän
ja laadun sekä suolan määrän
suhteen parempi valinta. Mer-
kin on tähän asti voinut löytää
lähinnä pakatuista tuotteista.
Niinpä irtomyynnissä olleet
kasvikset eivät ole sisältyneet
merkin piiriin. Sydänmerk-
kiä voi käyttää luonnollises-
ti myös pakatuissa kasviksis-
sa. Moni viljelijä onkin jo ha-
kenut merkinkäyttöoikeuden
pakkauksiinsa.
Puoli kiloa päivässä. Kotimaiset Kasvikset ry on pon-
nistellut jo parinkymmenen vuoden ajan kasvisten ku-
lutuksen lisäämiseksi. Kuva:Teppo Johansson.
Kevät saapuu kotipuutarhaan
Nyt on aika aloittaa
puutarha-askareet
Oikukkaan tal-
ven jälkeen ke-
vät saapuu kuin
varkain. Etelä-
Suomen ohut lumipeite sulaa
vauhdilla ja pohjoisessakin
päästään pian ensimmäisiin
puutarhatöihin.
Kevään ensimmäinen puu-
tarha-askare on kalkitus. Kal-
kin voi levittää jo hangelle,
jolloin se liukenee sulamisve-
teen ja imeytyy heti maahan.
Lähes kaikki puutarhakasvit
viihtyvät, kun maan pH eli
happamuus on 6–7. Ainoas-
taan muutamat lajit, kuten
alppiruusut, pensasmustikat
ja monet havukasvit viihty-
vät happamassa maassa. Näi-
tä kasveja ei kalkita. Muille
kasveille puutarhakalkkia an-
netaan 1–3 kg/10 m2 joka toi-
nen tai kolmas vuosi.
Hoitolannoitus
kannattaa tehdä
vuosittain
Puutarhan monivuotiset kas-
vit, kuten perennat, pensaat ja
puut, lannoitetaan vuosittain.
Tätä sanotaan hoitolannoituk-
seksi. Hoitolannoituksen tar-
koituksena on antaa kasveille
sen verran ravinteita, mitä ne
käyttävät kesän aikana kas-
vuunsa. Luonnonlannoitteista
liukenee ravinteita pikkuhil-
jaa kasvin käyttöön koko ke-
sän ajan, mikä helpottaa ko-
tipuutarhurin töitä, koska ke-
sänaikaisia lisälannoituksia ei
tarvita.
Lannoitteiden annoste-
luohje kannattaa aina tarkistaa
lannoitepakkauksesta. Kukka-
penkkiin ja pensaille lannoit-
teet voidaan antaa pintalevi-
tyksenä, jolloin lannoitera-
keet harataan kevyesti pinta-
multaan tai peitetään ohuella
kerroksella puutarhamultaa.
Suuremmille kasveille, kuten
hedelmäpuille, lannoite an-
netaan sijoituslannoituksena.
Tällöin puun juuristoalueelle
tehdään rautakangella reikiä,
joihin lannoite annostellaan.
Näin puun juuret saavat hyö-
dynnettyä ravinteet nopeam-
min.
Kevät on hyvä aika tehdä
uusia kukkapenkkejä ja istut-
taa puita tai pensaita. Etenkin
talvenarkojen lajien istutus
ajoitetaan kevääseen, jolloin
ne ehtivät juurtua kunnol-
la ennen talventuloa. Ennen
muokkausta maa kalkitaan ja
peruslannoitetaan.
Peruslannoituksella noste-
taan maan ravinnetasoa ja vil-
javuutta vuosiksi eteenpäin.
Peruslannoitukseen käytettä-
vät lannoitemäärät ovat yleen-
sä suurempia kuin hoitolan-
noitusmäärät ja peruslannoi-
tukseen voidaankin käyttää
vain hidasliukoisia lannoit-
teita.
Lannoituksen ja kalkituk-
sen lisäksi uusien istutusalu-
eiden maan rakennetta paran-
netaan. Laihoille hiekka- ja
hietamaille sekä savisille mail-
le käytetään maanparannuk-
seen kalkittua ja lannoitettua
kasvuturvetta.
Kasvuturve nostaa maan
humuspitoisuutta ja parantaa
siten maan mururakennetta.
Hiekka- ja hietamailla tur-
ve lisää myös ravinteiden- ja
vedenpidätyskykyä. Kasvu-
turpeen sopiva käyttömäärä
keväällä on 100–200 litraa/10
m2. Kasvuturvetta pitkäai-
kaisemman maanparannus-
vaikutuksen saa käyttämällä
puutarhamultaa, joka on val-
mistettu kompostoimalla.
Kompostoinnin aikana
muodostuu runsaasti humus-
ta, joka on maassa pitkään
säilyvä mullan eloperäinen ai-
nesosa.
Pieneliöt viihtyvät
hyvinhoidetussa maassa
Hyvää maanparannusainetta
on myös komposti. Jos ei ole
varmuutta, onko komposti
riittävän kypsää, se on kevääl-
lä varminta jättää mullan pin-
nalle katteeksi ja vasta syksyl-
lä muokata maahan. Kompos-
tikatteen sopiva vahvuus on
pensailla 5 cm ja perennoilla
2–3 cm.
Jäykät savi- ja hiesumaat
tarvitsevat humuksen lisäksi
hiekkaa ilmavuuden paran-
tamiseksi. Hiekkaa levitetään
2–5 cm kerros kasvimaan pin-
nalle ennen maan muokkaus-
ta.
Hyvin hoidetussa maassa
viihtyvät myös madot ja muut
pieneliöt. Pienet multakok-
kareet ja reiät maan pinnalla
kertovat, että lierot, puutarhu-
rin pienet apulaiset, ovat teh-
neet arvokasta työtään. Lierot
sekoittavat ja kuohkeuttavat
maata, lahottavat kuivuneita
lehtiä ja muita kasvijätteitä se-
kä tuottavat ravinteita kasvien
käyttöön.
Nurmikon keväthuollon ABC
Talven jäljiltä paljastuva nur-
mikko vihertyy nopeasti, kun
tiiviiksi peitoksi painuneet
lehdet ja kuolleet ruohot ha-
ravoidaan pois. Haravointi il-
mastaa nurmikkoa ja päästää
auringonvalon lämmittämään
maata. Ennen haravointia
maan on kuitenkin annettava
kuivahtaa, sillä märällä nur-
mikolla kävely tiivistää maa-
ta turhaan. Vanhan nurmikon
kasvua voidaan elvyttää hiek-
kapitoisella katteella. Kate li-
sää nurmiheinien versomista
ja parantaa kulutuksenkestoa.
Kate levitetään keväällä hara-
voidun nurmikon päälle. So-
piva katteen paksuus on noin
sentti. Katteen alla maan pien-
eliötoiminta vilkastuu, mistä
seuraa maan rakenteen ja il-
manvaihdon paraneminen se-
kä juuriston voimistuminen.
Keväällä nurmikossa saat-
taa olla kohtia, joista nurmi-
heinät ovat kuolleet koko-
naan.
Ennen paikkauskylvöä
maan pinta rikotaan esimer-
kiksi rautaharavalla voimak-
kaasti haravoiden.
Nurmikonsiemenet peite-
tään kevyesti haravoimalla ja
kylvös tiivistetään vaikka ja-
loin polkemalla. Kylvöstä pi-
detään tasaisen kosteana, kun-
nes siemenet ovat itäneet.
Lannoituksen aika on ke-
väällä, kun nurmikko on jo
lähtenyt kasvuun. Pitkävaikut-
teisia lannoitteita käytettäessä
yleensä kertalannoitus kevääl-
lä riittää. Lannoitettu, vahvas-
sa kasvussa oleva tiheä nur-
mikko pystyy kilpailemaan
paremmin myös sammalta ja
rikkakasveja vastaan.