Page 19 - Alueviesti_17

19

Keskiviikko huhtikuun 23. 2008

”Työssä olevaa opaskoiraa ei pidä huomioida mitenkään”

Opaskoira on Seijalle

sekä ystävä että apuväline

Pauliina Parto

Kun soitan Seija Hallamä-

en ovikelloa Kokemäellä, al-

kaa oven takaa kuulua vaativa

haukku. Seija hyssyttelee ovel-

le saapuessaan nelijalkaista ys-

täväänsä hiljaiseksi ja nauraa

mustan labradorinnoutajansa

olevan kovin ihmisten perään.

Tämä tyttö - tai oikeammin

vanha rouva, nuuskii tulijan

uteliaasti, mutta päästää sitten

peremmälle asuntoon.

11-vuotias narttu on Seija

Hallamäen opaskoira. Takana

on yhdeksän yhteistä vuotta,

eikä Seija voi peittää liikutus-

taan pohtiessaan koska pari-

valjakon tiet eroavat. -Ikävältä

se tuntuu, kun tytölle ikää tu-

lee. Kouluttaja kyllä sanoi, että

koira on pirteä ikäisekseen ja

pystyy varmasti työskentele-

mään vielä pari vuotta.

Seija Hallamäki on koke-

nut opaskoiran käyttäjä. Hän

menetti näkönsä sairauden

seurauksena jo vuonna 1970,

vasta 21-vuotiaana. Vuosien

varrella Hallamäen kodissa on

vilistänyt viisi opaskoiraa, osa

hänen omiaan ja osa jo edes-

menneen aviomiehen oppaita.

-Kyllä tämä nykyinen on ollut

kamalan hyvä koira, on tarkka

kuin kelloseppä, niin hyvin te-

kee työnsä. Ainoa pieni haitta-

puoli on lapsirakkaus. Lapsia

kohdatessaan tahtoo unohtaa

työnsä ja lähteä heitä seuraa-

maan, Hallamäki hymyilee.

Ilman valjaita kuin

mikä tahansa koira

Seija Hallamäki ei halua ker-

toa opaskoiransa nimeä ul-

kopuolisille. Hän ei halua ot-

taa sitä riskiä, että kaupungilla

liikkuessa joku tunnistaa koi-

ran ja alkaa kutsua sitä nimel-

tä. Työssä olevan opaskoiran

työrauhaa kun ei saa häiri-

köidä millään tavalla. -Se ih-

misten pitäisi oppia ymmärtä-

mään. Kun opaskoira on töis-

sä, sitä ei saa silittää, eikä sil-

le saa puhua. Meitä ei koskaan

saisi edes ohittaa koiran puo-

lelta. Meidän liikkumisemme

ja toimintamme tuolla ulkona

perustuu omaan turvallisuu-

teeni, Hallamäki muistuttaa.

Opaskoirayhdistyksen tuo-

re puheenjohtaja Markku

Vuorinen on samoilla linjoil-

la. -Nyrkkisääntönä on se, että

opaskoiraa ei pidä huomioida



mitenkään. Jos on ylitsepääse-

mätön silityksen tai makupa-

lan antamistarve, parempi on

kohdistaa se koiran isännälle

tai emännälle.

Mutta silloin, kun opas-

koira on ilman valjaita, se on

vapaalla ja niin kuin mikä ta-

hansa hyvin koulutettu koira.

Silloin ei hemmottelukaan ole

kielletty.

Koira ei tunnista

liikennemerkkejä

Opaskoiriin liittyy muuta-

mia hauskojakin harhaluu-

loja. Koira ei esimerkiksi

tunne liikennemerkkejä ei-

kä tunnista liikennevalojen

värejä. Koiran ja sen käyt-

täjän liikkuminen perustuu

pieniin käskyihin, joilla koi-

raa ohjataan tutussa ympä-

ristössä.

Opaskoira ei mene ajora-

dalle ilman opastettavansa

käskyä, joten näkövammainen

itse joutuu päättämään liiken-

nevaloristeyksissäkin tienyli-

tyksensä ajankohdan.

-Ihmiset ovat täällä Koke-

mäellä jo oppineet huikkaa-

maan meille, kun tie on vapaa.

Kun koiralle antaa käskyn läh-

teä yli, se menee vaikka auto

olisi metrin päässä, ei koira si-

tä ymmärrä, Hallamäki muis-

tuttaa.

Myös Markku Vuorinen

ohjeistaa kanssaihmisiä vink-

kaamaan näkövammaiselle

milloin tien ylitys on turval-

lista.

Ulkopuolisen apua voidaan

tarvita muulloinkin.

-Opaskoiran käyttäjä sel-

viytyy yleensä itsenäisesti tu-

tussa ympäristössä, mutta uu-

sia paikkoja etsiessään, bussia

odotellessaan ja istumapaik-

koja hakiessaan hän useimmi-

ten tarvitsee apua. Opaskoira

kun ei tällaista työskentelyä

osaa.

Lämmin paikka

sängyllä paljastaa

Seija Hallamäen opaskoira

vaikuttaa tyytyväiseltä nelijal-

kaiselta. Se tuhisee rauhassa

omassa pedissään, eikä liiem-

min hötkyile. Leikkimielelle

sen saa seinänaapurin lahjoit-

tama pehmorotta, jota koira

Seijan mukaan riepottaa välil-

lä rajustikin.

-Tämä se tykkää paljon le-

luista, eikä yhtä ainutta ole

rikkonut. Aiemmat koirat

ovat repineet pehmoleluis-

ta sisukset irti ja syöneet ties

mitä sukista lähtien, mutta ei

tämä.

Seija Hallamäki voi huolet-

ta jättää koiran yksin kotiin

lähtiessään avustajansa kans-

sa taksilla ruokaostoksille tai

muille asioille. Hän tietää, että

nelijalkainen ystävä ei tee pa-

hojaan.

-Paitsi että kamarin ja keit-

tiön ovi pitää aina muistaa

sulkea. Jos unohdan tehdä

sen, koira menee poissa ol-

lessani makaamaan sänkyyni.

Kun tulen kotiin, koira livistää

äkkiä omalle pedilleen ja tees-

kentelee, että on ollut siinä ko-

ko ajan. Vaan minäpä menen

kokeilemaan sänkyä ja aina se

on ihan lämmin.

”

Kun opaskoira on töissä, sitä ei saa silittää,

eikä sille saa puhua.

Seija Hallamäki opaskoirineen on tuttu näky Kokemäen keskustassa. -Yksin kepin

kanssa en osaisi liikkua, koira on minulle paras apuväline.

Kotioloissa 11-vuotias opaskoiranarttu on rauhallinen kaveri, joka lepäilee omalla pe-

dillään tai leikkii naapurilta saadun rottalelun kanssa.

Opaskoirapäivää

vietetään tänään

Tänään vietetään Kansainvälistä

opaskoirapäivää. Normaalisti päivä

osuu huhtikuun viimeiselle keskivii-

kolle, mutta vappuaaton vuoksi päi-

vän viettämistä aikaistettiin viikolla.

Opaskoirayhdistys on nimennyt päi-

vän teemaksi Opaskoira liikenteessä.

Suomessa on runsaat 200 opas-

koiran käyttäjää. Näkövammainen

opaskoiran käyttäjä turvautuu liik-

kuessaan jäljellä oleviin aisteihinsa

ja muistiinsa, minkä vuoksi muiden

liikenteessä liikkuvien tulisi noudattaa liikennesääntöjen

lisäksi erityistä varovaisuutta opaskoiran ja näkövammai-

sen kohdatessaan.

Opaskoiran tunnistaa valjaista, joiden sivuilla ja valjas-

kaaressa on punareunainen kärkikolmio. Näkövammai-

sella isännällä tai emännällä ei välttämättä ole valkoista

keppiä.

Opaskoirat koulutetaan kulkemaan tien vasemmassa

reunassa, kevyenliikenteen väylillä myös oikeassa reunas-

sa. Opetukseen kuuluvat lisäksi aina suoraan kulkeminen

ja ehdoton pysähtyminen ylitysten kohdalla.

Opaskoiran käyttäjät vetoavat liikenteessä mukana oli-

joihin ja esittävät toivomuksen, että hiljaisten kulkuneu-

vojen käyttäjät antavat vaikkapa äänimerkin opaskoiraa

lähestyessään ja noudattavat erityistä varovaisuutta ohit-

taessaan. Myös itse ohituksen tulisi tapahtua mahdolli-

simman etäältä.

Yhteisvastuukeräys

lähentelee loppuaan

Tänä vuonna kirkossa on yh-

teisvastuullisesti ponnistel-

tu liberialaisten sekä kehitys-

vammaisten hyväksi. Liberia-

laisia on autettu jälleenraken-

tamaan maataan sisällissodan

kurimuksesta ja kehitysvam-

maisia työllistymään.

Kampanja-aika päättyy tä-

män kuun lopussa, jolloin

Vammalan seurakunnan uut-

tera ja uskollinen seurakun-

talaisten joukko kokoaa voi-

mansa ahertaen monta päi-

vää yhteisvastuumyyjäisten

hyväksi. Ahkerat seurakunta-

laiset loihtivat vapunaaton yh-

teisvastuumyyjäisiin Torikes-

kuksen aulaan monenmoista

herkkua; pöydillä houkuttele-

vat tuoksuvat munkit, pullat ja

piirakat. Huikopalaksi lähim-

mäistemme hyväksi kassiin

sujahtavat pitsat, rieskat, lim-

put, kakot ja sämpylät - kiusa-

uksilta ei monikaan välty. Ai-

kaiset kulkijat poimivat myös

gluteenittomat herkut mat-

Kyselyyn vastasi 445

Suurin huoli teiden

kunnossapito

Lounais-Pirkanmaan kunnille

laaditaan vuoden 2008 aikana

liikenneturvallisuussuunnitel-

ma. Sen tekeminen käynnistyi

marraskuussa 2007. Hank-

keen tilaajina ovat Mouhijär-

ven, Punkalaitumen, Vam-

malan ja Äetsän kunnat sekä

Tiehallinnon Hämeen tiepiiri.

Lisäksi laadintaan osallistu-

vat Liikenneturvan, poliisin ja

Länsi-Suomen lääninhallituk-

sen edustajat.

Suunnitelman lähtökohta-

na on valtakunnallinen liiken-

neturvallisuussuunnitelma.

Valtioneuvoston periaatepää-

töksessä vuonna 2001 asetet-

tiin tavoitteeksi turvallisuusti-

lanteen jatkuva parantaminen

niin, että vuonna 2010 liiken-

nekuolemien määrä on alle

250. Vuonna 2007 tieliiken-

teessä kuoli ennakkotietojen

mukaan 379 ihmistä. Paranta-

mista siis riittää. Valtakunnal-

lisessa suunnitelmassa edelly-

tetään kunnilta ajantasaisten

liikenneturvallisuussuunni-

telmien laatimista.

Suunnittelun ensimmäi-

sen vaiheen liikenneturvalli-

suuden nykytilanneselvitystä

varten tehtiin tammi–helmi-

kuussa 2008 kyselytutkimus,

jolla kartoitettiin mielipiteitä

liikenneturvallisuudesta sekä

liikenteessä koettuja ongelma-

paikkoja. Kyselyyn sai vastata

internetissä Katukanava-si-

vustolla sekä kirjastoissa pa-

perilomakkeella.

Kyselyssä kuntalaisilta ky-

syttiin heidän asumis- ja liik-

kumisympäristössään havait-

semistaan liikenneturvalli-

suusongelmista sekä ehdo-

tuksia liikenneturvallisuuden

parantamiseksi. Kyselyssä kar-

toitettiin sekä liikenneympä-

ristössä että liikennekäyttäy-

tymisessä koettuja ongelmia

ja turvavälineiden käyttöä.

Kyselyyn saatiin yhteen-

sä 445 vastausta, joista suurin

osa, 69 prosenttia, Vamma-

lasta, 13 prosenttia Punkalai-

tumelta, 14 prosenttia Mou-

hijärveltä ja 4 prosenttia Äet-

sästä. Vastaajista 57 prosenttia

oli naisia ja ajokortillisia noin

60 prosenttia. Vastaajista hie-

man yli puolet oli koululai-

sia tai opiskelijoita. Vastaajis-

ta suurella osalla (59 prosent-

tia) oli taloudessaan useampi

kuin yksi henkilöauto käytös-

sä. Henkilöauton kuljettajia

tai matkustajia oli vastaajista

yhteensä 63 prosenttia.

Kyselyssä pyrittiin selvit-

tämään koettua liikennetur-

vallisuuden tilaa. Vastaajista

noin kolmannes arvioi liiken-

neturvallisuuden tilan omas-

sa kunnassaan melko tai erit-

täin hyväksi. Melko tai erittäin

huonoksi liikenneturvallisuu-

den tilan arvioi noin 20 pro-

senttia.

Punkalaitumella ja Vam-

malassa liikenneturvallisuu-

den tila arvioitiin muita kun-

tia useammin huonoksi tai

erittäin huonoksi. Turvatto-

mimmaksi kulkutavaksi ko-

ettiin kävely ja pyöräily ja tur-

vattomimmaksi ryhmäksi lii-

kenteessä koululaiset.

Suurimmaksi liikennetur-

vallisuuspuutteeksi kyselyssä

nousi esille teiden ja katujen

kunnossapito. Kunnossapito

koettiin myös liikenneturval-

lisuuden näkökulmasta tär-

keimmäksi liikenneolosuh-

teeksi, seuraavaksi tärkeinä

nousivat esille maanteiden ja

katujen kunto, valaistus ja nä-

kemät liittymissä sekä koulu-

laiskuljetukset.

Nopeusrajoitusten noudat-

taminen koettiin liikenneolo-

suhteista tilaltaan huonoim-

maksi, seuraavaksi huonoin

tila oli kyselyn mukaan turva-

laitteiden (esimerkiksi heijas-

tin, kypärä) käytössä ja autoi-

lijoiden piittaamattomuudessa

jalankulkijoiden ja pyöräilijöi-

den suhteen. Liikenneolosuh-

teiden tärkeyden ja tilan pe-

rusteella lasketun kehittämis-

tarpeen kärkipäähän sijoit-

tuivat maanteiden ja katujen

kunnossapito, maanteiden ja

katujen kunto sekä nopeusra-

joitusten noudattaminen.

Kyselyssä pyydettiin lisäk-

si nimeämään kohteita, jot-

ka ovat liikenneturvallisuu-

den kannalta erityisen vaaral-

lisia tai ongelmallisia. Näistä

ongelmapaikoista saatiin 310

kommenttia, joihin tutustu-

taan lähiviikkoina maasto-

käynneillä.

Liikenneympäristön pa-

rantamisen lisäksi tarvitaan

liikenneturvallisuuden arvos-

tuksen lisäämistä tiedotuksen

ja liikennekasvatuksen kei-

noin. Liikennekasvatuksen

ja tiedotuksen kehittämisen

tarkoituksena on luoda kun-

tiin jatkuva liikenneturvalli-

suustyön suunnittelu- ja seu-

rantajärjestelmä. Suunnitte-

lualueen kuntiin perustetaan

liikenneturvallisuusryhmät,

joissa asetetaan toiminnalli-

set tavoitteet ja toimintalinjat

oman hallintokunnan liiken-

neturvallisuustyölle. Liiken-

neturvallisuusryhmät koordi-

noivat työtä ja seuraavat työn

etenemistä eri hallintokunnis-

sa ja sidosryhmissä. Ryhmiin

nimetään edustajia eri hallin-

tokunnista: sivistystoimesta,

sosiaali- ja terveystoimesta,

vapaa-ajan toimesta sekä tek-

nisestä toimesta. Työhön kyt-

ketään mukaan myös seudul-

la toimivat muut sidosryhmät

esimerkiksi ammattiautoilijat,

liikennekoulut ja seurakun-

nat.

Työ etenee niin, että nyky-

tilannekartoituksen, kyselyn

ja maastokäyntien perusteella

suunnitellaan kesän ja syksyn

aikana liikenneturvallisuuden

parantamisesitykset, joista

laaditaan toimenpideohjelma.

Liikenneturvallisuussuunni-

telma sisältää toimenpideoh-

jelman liikenneympäristön

parantamiseksi, toimenpide-

ohjelman eri hallintokunnissa

tehtävää liikennekasvatus- ja

tiedotustyötä varten sekä esi-

tyksen liikenneturvallisuus-

työn organisoimiseksi Lou-

nais-Pirkanmaan seudulla.

Työ valmistuu marraskuussa

2008. Työn valmistuttua pide-

tään julkistamistilaisuus.

Page 19 - Alueviesti_17_2008