Page 17 - Alueviesti_17_2008

Basic HTML Version

Keskiviikko huhtikuun 23. 2008

Kastiketta puuroon sekoittanut mies vei Liisan sydämen

Suomen kuuluisin mummu

täyttää huomenna 90 vuotta

Pauliina Parto

Ei liene liioittelua todeta, et-

tä Negative -yhtyeen nokka-

miehen Jonne Aaronin elä-

män tärkein nainen on hänen

Kiikan Kiimajärvellä asuva

mummunsa Liisa Määttänen.

”Mummu on meidän suvun

!ksuin. Mummussa yhdistyy

kaikki perheen elementit: isä,

äiti ja kaikki samassa. Mum-

mu on jo iäkäs ja olen hyvin

kiitollinen, että mummu on

täysissä voimissaan sekä hen-

kisesti että fyysisesti. Mum-

mu on antanut paljon hyviä

elämänohjeita. Hänen kanssa

juttelemme kaikesta mahdol-

lisesta ja hänelle voin myös

kertoa kaiken”, totesi Jonne

vuonna 2005 TV2:ssa nähdys-

sä Jonne Aaron - lastenkodista

rocktähdeksi -dokumentissa.

Välittäminen näkyy myös

toisin päin. Liisa Määttäsen

kodin seinillä Kiimajärven

rannalla on monta kuvaa Jon-

nesta. Makuuhuoneen nur-

kassa on pahvilaatikko täynnä

lehtiä, joissa kaikissa on jotain

tyttärenpojasta. Ei välttämättä

aina edes kuvaa, pelkkä teksti-

mainintakin riittää mummul-

le syyksi arkistoimiseen. -Jon-

ne on niin kiltti ja sydämelli-

nen, hänessä on joku sellainen

erikoinen piirre, mitä ei muis-

sa ihmisissä ole. Vaikka kaik-

kihan ne veljekset ovat hienoja

poikia. Niin yhtä, välillä huu-

detaan ja välillä nauretaan,

mummu pohtii Liimataisen

veljestrioon viitaten. Jonnen

isoveli Tommi tunnetaan le-

vy-yhtiöpomona sekä mana-

gerina ja pikkuveli Ville omas-

ta Flinch-yhtyeestään.

Aviomies löytyi

ruokapöydästä

Lauantaina koko veljessarja on

jälleen koolla. Silloin kerään-

nytään Kiikan nuorisotalol-

le juhlimaan Liisa-mummua.

Juhlaan on todella syytä, sillä

Liisa täyttää huomenna tors-

taina 90 vuotta. -Niinhän ne

sanovat, että yhdeksänkym-

mentä, Liisa myhäilee pilke

silmäkulmassa.

Liisa Määttänen syntyi Hal-

meen tilalla Kiikan Haapanie-

men kylässä, vain kivenheiton

päässä nykyisestä kodistaan.

Perheessä oli kaikkiaan 14 las-

ta, Liisa niitä keskimmäisiä. -

Lielahden paperitehtaalla olen

tehnyt päivätyöni. Ei täällä ol-

lut siihen aikaa töitä tarjolla,

joten mies lähti Tampereelle

ja me perheen kanssa perässä.

Perhe oli tuolloin kuusihen-

kinen. Esikoinen Sirkkaliisa

muistaa aloittaneensa kuu-

dennen luokan Tampereella.



-Ja nuorin, Jonnen äiti, hän

syntyi vasta Tampereella.

Aviomiehensä Liisa oli löy-

tänyt - kuten tapana oli - ihan

naapurista, vaikkei mies kiik-

kalainen ollutkaan. -Mieheni

oli Karjalan siirtolaisia. Olim-

me ensimmäinen pari täällä,

kun siirtolainen ja kiikkalai-

nen vihittiin. Kiikan silloinen

pappi Heikkilä meidät vihki,

ja saimme seurakunnalta lah-

jaksi petivaatteet patjoista läh-

tien, Liisa muistelee.

Pari tapasi toisensa en-

si kerran ruokapöydässä. -He

tulivat tuohon Ala-Kokkol-

le siirtolaisina, ja äiti iski heti

isään silmänsä. Isä söi ruokaa

ja äiti tuli keittiöön sanoen,

että tuosta minä otan miehen,

sehän syö mitä vaan. Isä oli

laittanut puuron päälle kasti-

ketta, Sirkkaliisa-tytär nauraa.

Liisa nyökkää. -Juu, ei isä kos-

kaan ollut sellainen, että olisi

ruoasta valittanut.

Kotona on hyvä olla

Vaikka Määttäset viihtyivät-

kin vuosikaudet Lielahdes-

sa kartonkitehtaan asunnos-

sa, oli selvää, että kotiseudul-

le palataan. Ensin Kiimajär-

ven rannalle nousi kesämökki

ja myöhemmin päätettiin, että

samaan paikkaan rakennetaan

myös talo. Pariskunta oli heti

alusta saakka aktiivinen uu-

den kotipaikkansa eläkeläis-

toiminnassa.

-Muistan, kun tänne muutet-

tiin ja kyseltiin, eikö täällä mi-

tään toimintaa ole eläkeläisil-

le. Sitten kuultiin, että Kiikan

Eläkkeensaajat kokoontuu

nuorisotalolla. Sinne mentiin

kysymään, että kelpaako uu-

det jäsenet. Kyllähän ne kel-

pasivat, Liisa kertoo.

Liisan pieni ja viihtyisä talo

on kokonaan läheisten voimin

rakentama. Poika Tapio toi-

mi rakennusvaiheessa erään-

laisena päällysmiehenä, sillä

hän on työskennellyt ikänsä

rakennuksilla. Liisa myöntää,

että viihtyy kamalan hyvin ko-

tona, vaikka Sirkkaliisa häntä

mielellään maailmalla kuljet-

taakin.

-Juuri oltiin Tanjan artisti-

koulun showta katsomassa ja

10. päivä mennään Ideapar-

kiin, kun siellä on Jonne ja

Ville esiintymässä, Sirkkaliisa

selvittää.

-Juu, kyllä olisi menot men-

tynä, jos ei tuota Sirkkaliisaa

olisi, Liisa myöntää tytärtään

katsahtaen.

Jos ovat Liimataisen veljek-

set tuttuja musiikkimaailmas-

sa, sitä alkaa olla myös Sirk-

kaliisan tytär Tanja Haapa-

niemi, joka opiskelee parhail-

laan Ikaalisten artistikoulussa.

-Epäilen kyllä, että tuo lasten-

lasten musikaalisuus on peru-

ja mieheni puolelta. Hän osasi

soittaa pianoa ja mandoliinia,

Liisa tuumaa.

Jonne laulaa mummulle

Vaikka takana onkin 90 vuot-

ta, on Liisa Määttänen edel-

leen virkeä ja pirteä. Pitkän

ikänsä hän epäilee olevan

mahdottoman hyvien geeni-

en aikaansaannosta. -Äitini

oli melkein 94-vuotias kuol-

lessaan. Äidinäitikin pitkälle

yli yhdeksänkymmenen, Liisa

muistelee.

Maailma on eittämättä eh-

tinyt yhdeksässä vuosikym-

menessä muuttua. -Toisissa

asioissa parempaan ja toisissa

huonompaan suuntaan, päi-

vänsankari miettii diplomaat-

tisesti. -Ennen asutus oli har-

vempi ja tunnettiin ihmiset

paremmin. Kyläänkin voitiin

mennä käskemättä, mutta ei

enää. Niin, ja naimisiin men-

tiin yleensä naapurin kanssa,

Liisa miettii.

Mennyttä muistellaan var-

masti myös Liisan syntymä-

päivillä. Juhliin on ilmoittau-

tunut jo parisataa vierasta, mi-

kä saa päivänsankarin vähän

hermoilemaan. -Se on niin

jännittävää, kun on paljon ih-

misiä. -Mutta eihän sun tartte

kuin olla vaan ja nauttia, tytär

muistuttaa. Se on varmaa, et-

tä ainakin yksi Liisan toive to-

teutuu juhlissa. Jonne on ni-

mittäin luvannut laulaa mum-

mulleen suomeksi. -Kun se

muuten laulaa aina sillä ulko-

maan kielellä, Liisa huokaa.

”

Tuosta minä otan miehen,

sehän syökin ihan mitä vaan.

Liisa Määttänen seuraa ahkerasti tyttärenpoikansa Jonnen taivalta musiikkimaail-

massa.

Nuorten juoksijoiden

Flying Finns -sarja alkaa

Vammalan SM-maastoista

Vammalan Hopulla järjeste-

tään 17.-18. toukokuuta SM-

maastot. Lauantaina kilpail-

laan juniorisarjojen avoin pii-

rikunnallinen kilpailu, Herra

Hakkaraisenmaastojuoksukil-

pailu ja veteraanien SM-maas-

tot. Sunnuntaina ovat vuoros-

sa naisten ja miesten yleisten

sarjojen Suomen maastomes-

taruuskilpailut.

Herra Hakkaraisen maas-

tojuoksukilpailu on yksi kol-

mesta nuorten Flying Finns -

maastojuoksuosakilpailusta.

Muut kaksi osakilpailua käy-

dään kestävyysjuoksukarne-

vaaleilla Jämsässä ja syksyllä

Kuortaneella.

Flying Finns-osakilpailujen

parhaat urheilijat kutsutaan

joulukuussa JTF-leirille (Juni-

or Team Finland) Vierumäelle

saamaan lisää virikkeitä juok-

su-uralleen. Parhaat seurat

palkitaan ja seurojen päävetä-

jät saavat kutsun syksyllä Pa-

julahdessa järjestettävään kes-

tävyysjuoksuseiminaariin.

Kestävyysjuoksu-

seminaari maastojen

yhteydessä

Vammalan SM-maastojen yh-

teydessä pidetään kansalli-

nen kestävyysjuoksuseminaa-

ri. Seminaari on yksi monista

vastaavanlaisista seminaareis-

ta, joita Suomessa tämän ke-

sän aikana järjestetään. Semi-

naareilla pyritään lisäämään

kestävyysjuoksun harrastusta

ja arvostusta Suomessa sekä

kestävyysjuoksun parissa toi-

mivien yhteistyötä ja vuoro-

puhelua.

-Seminaarilla

pyritään

nuorten kestävyysjuoksun ta-

son nostamiseen maassamme.

Toivomme mukaan uusia val-

mentajia miettimään ja pohti-

maan jatkotoimenpiteitä, ker-

too Suomen Urheiluliiton kes-

tävyysjuoksun lajiryhmäkap-

teeni Tommy Ekblom.

Kestävyyjuoksuun

oma ”ensiapuryhmä”

Vaikka Suomi on kaksissa

edellisissä EM-kilpailuissa ol-

lut voitokas, Holmin maraton-

voitto ja Keskisalon estekulta,

ei maamme maine kestävyys-

juoksumaana ole viime vuosi-

na ollut hohdokas. Erityises-

ti harrastajien määrä ja koko

valtakunnallinen taso on ro-

mahtanut.

Suomen Urheiluliiton hal-

litus on nimennyt toimintaa

suunnittelevan kehittämis-

ryhmän, joka toimii SUL:n

valmennusjohdon alaisuudes-

sa. Kestävyysjuoksuseminaa-

ri Vammalassa on osa terveh-

dyttämistoimenpiteitä.

Kehittämisryhmään kuulu-

vat puheenjohtaja Seppo Re-

hunen, kestävyysjuoksun la-

jiryhmäkapteeni Tommy Ek-

blom, valmentaja Veli-Matti

Tasa, valmentaja Lippo Juvala

ja SUL:n nuorisovalmennus-

päällikkö Marko Ahtiainen.

JUKO ry valitsi

luottamusmiehet

JUKO ry eli Julkisalan koulu-

tettujen neuvottelujärjestö va-

litsi Vammalan alueelta luot-

tamusmiehikseen ajalle 1. elo-

kuuta - 31. joulukuuta 2008

seuraavat henkilöt: Tapio Pit-

käranta, plm ja lm (yläkoulu

ja lukio), Marjut Vuokko, va-

raplm ja lm (muut kuin opet-

tajat), Pauli Perttula, varalm

(yläkoulu ja lukio), Marita

Seppä, lm (alakoulu), Marja

Palviainen, varalm (alakou-

lu), Niina Nieminen, varalm

(muut kuin opettajat), Kirsi

Elomaa, lm (Suodenniemi),

Anne Marttila, varalm (Suo-

denniemi).

Nuorten lentopallomitaleja

Äetsään ja Vammalaan

Äetsäläiset lentopalloilijat

Sauli Sinkkonen ja Eemi Ter-

vaportti saavuttivat viikon-

loppuna pelatuissa nuorten

alle 22-vuotiaiden SM-kisois-

sa mitalit.

Sinkkonen voitti kultaa ko-

ko turnauksen voittaneessa A-

volleyn joukkueessa ja Terva-

portti pronssia Korson Vedon

joukkueessa. VaLePan jouk-

kue sijoittui hopealle.

Turnauksen voitto ratkesi

Vammalan ja A-Volleyn vä-

lisessä ottelussa. Vammala

vei ensimmäisen erän, toises-

sa erässä sillä oli jo pari otte-

lupalloa, mutta A-Volley kar-

kasi erävoittoon. Kolmannes-

sa erässä Vammala johti jo 8-

4, mutta A-Volley kiri ja voitti

lopulta pistein 15-11.

Voittaneessa A-Volleyssa

pelasivat myös Hannes Mat-

tila, Lassi Lahti, Emil Kusnet-

so", Matti Oivanen, Joni Mik-

konen, Antti Sunell, Erkki Hä-

rö, Daniel Kusnetso", Lasse

Kivelä ja Ossi Rumpunen

VaLePan joukkueen muo-

dostivat Jari Tuominen, Steen

Kruuda, Timo Jokinen, Sami

Koivunen, Arttu Lahdenperä,

Sami Kuronen, Toni Lehtinen,

Jesse Mäntylä, Ville Juntura ja

Atte Kyrölä.

Lopputurnaus pelattiin

Korson LUMO-hallissa.

Ympäristökasseilla varoja leirikoulukassaan

Maija Latva

Äetsän koulun 8 A -luokkalai-

set ovat jo useamman koulu-

päivän jälkeen jääneet kassi-

talkoisiin koululle.

-Oppilaat painavat ja silit-

tävät raikkaita kuvia valkoi-

siin kangaskasseihin, jotka K-

Market Pentinkulma on lah-

joittanut meille, kertoo vs luo-

kanohjaaja Mari Torpo.

Hänen mukaansa talkoi-

siin ovat osallistuneet in-

nokkaasti niin tytöt kuin po-

jatkin.

8 A -luokka painaa tänä

keväänä 150 kassia ja ne ovat

myynnissä Pentinkulmassa.

-Asiakas saa itse päättää,

maksaako kassista euron vai

kaksi, koko summa menee

joka tapauksessa luokkaret-



kirahastoon, kertoo kauppias

Anne Jaakkola. Hän sai ide-

an tarjota yhteistyötä jollekin

koululuokalle, kun katseli an-

keita ja värittömiä ympäristö-

kasseja.

-Ja jatkuvasti luokat kuiten-

kin keräävät varoja luokkaret-

kiin ja leirikouluihin, hän li-

sää.

Anne Jaakkolan idea on

kiinnostanut muitakin kaup-

piaita, kun hän on kertonut

siitä koulutuspäivillä.

-En tiedä onko kukaan vie-

lä ottanut tästä mallia, mutta

toivottavasti ottaa. Ostamalla

ympäristökassin asiakas aut-

taa ympäristöä ja koululaisia

ja saa samalla hyvän mielen

itselleen. Ja kestävän kauppa-

kassin, Anne Jaakkola lisää

hymyillen.

Äetsän koulun 8 A -luokan oppilaat ovat painaneet jo kymmeniä kasseja.

Asiakas saa itse päättää maksaako kassista euron vai

kaksi.

Page 18

Page 16

1...,7,8,9,10,11,12,13,14,15,16 18,19,20,21,22,23,24,25,26,27,...32