15
Keskiviikko huhtikuun 23. 2008
Ruukkupuutarhaa
on helppo muunnella
Ruukkupuutarha
on helppohoitoi-
nen ja muunnel-
tava tapa istuttaa
kasveja. Tukevat patioruukut
sopivat niin isoon kuin pie-
neenkin pihaan, ja parvek-
keella ne tuovat vaihtelua par-
vekelaatikoiden joukkoon.
Ruukkupuutarhassa sa-
maan ruukkuun voi laittaa
joko yhtä tai useampaa kas-
vilajia. Lajit valitaan niin, et-
tä niiden kasvupaikkavaati-
mukset sopivat ruukun sijoi-
tuspaikkaan. Lisäksi kasvien
pitää viihtyä keskenään sa-
manlaisissa oloissa. Ruukku
istutetaan täyden näköiseksi
jo alussa, sillä silloin komein-
ta kukintaa ei tarvitse odottaa
loppukesään saakka.
Salaojita hyvin
Kaikkien ulkoruukkujen poh-
jassa ei ole reikiä, joten sade-
vesi ei pääse poistumaan. Jotta
kasvien juuret eivät kärsisi yli-
määräisestä vedestä, ruukun
pohjalle laitetaan salaojituk-
seksi ruukun koosta riippuen
5-20 senttiä kevytsoraa tai sa-
viruukunpaloja. Salaojituksen
päälle voi levittää pari kerros-
ta sanomalehteä, jolloin seu-
raavaksi lisättävä multa ei va-
lu salaojituksen sekaan.
Reiättömiä patioruukku-
ja voi käyttää myös altakaste-
luruukkuina. Joissain patio-
ruukuissa altakastelujärjes-
telmä kuuluu mukaan, mutta
sen voi hankkia myös lisäva-
rusteena ruukun halkaisijan
mukaan. Altakastelujärjestel-
mä tasaa kesähelteillä mullan
kosteutta, koska ruukun ala-
osan vesisäiliöstä vettä imey-
tyy tasaista vauhtia ylempänä
oleville kasveille.
Altakasteluruukuksi sopii
vain vedenpitävä patioruuk-
ku, joten lasittamattomia sa-
viruukkuja ei kannata virittää
altakasteluun.
Sopiva kasvualusta ja
lannoitus
Patioruukkujen mullaksi käy
parhaiten paljon hiekkaa sisäl-
tävä multa. Se säilyttää r ken-
teensa kesän aikana, eikä kui-
vuessaankaan irtaannu kovin
helposti ruukun reunoista.
Hiekkaa sisältävä multa on
myös helpompi kostuttaa uu-
delleen kuin kovin turvepitoi-
nen multa. Erityisesti altakas-
teluruukuissa mullan hiekka-
pitoisuus on tärkeää.
Hiekan sekaan voi lisätä jo
istutusvaiheessa pitkävaikut-
teisia lannoiterakeita. Ne se-
koitetaan multaan tasaisesti ja
oikean annostuksen mukaan
ennen istutusta.
Ruukkuun ei saa syntyä
lannoitekerrosta, sillä vastais-
tutettujen kasvien juuret pala-
vat joutuessaan suoraan kos-
ketukseen lannoiterakeiden
kanssa.
Kun kasvit ovat parin vii-
kon kuluttua istutuksesta
juurtuneet, lannoittamatto-
mia ruukkuja voidaan alkaa
kastella laimealla lannoite-
vedellä. Jos ruukkuun on li-
sätty pitkäkestoisia ravinne-
rakeita, pelkkä vedellä kaste-
lu riittää.
Ruukkuistutus voi olla näinkin yksinkertainen – runsaasti kukkiva verenpisara terassipöydällä.
Kotipuutarhuri, varo
haitallisia vieraslajeja
Suomen luonnos-
sa leviää useita
haitalliseksi todet-
tuja vieraskasveja.
Muun muassa jättiputki, jätti-
palsami, komealupiini ja kurt-
turuusu valtaavat alaa alkupe-
räisiltä lajeiltamme. Luonnol-
lemme vieraiden kasvilajien
leviämistä on edesauttanut li-
sääntynyt matkustaminen ja
kauppa.
Suomen ympäristökeskus
SYKE neuvoo varmistamaan,
ettei kyseessä ole haitallinen
kasvilaji, kun hankitaan uusia
kasveja puutarhaan.
Myös ilmastonmuutos
saattaa pahentaa tilannet-
ta. Monien puutarhakasvi-
en karkaamista luontoon on
hillinnyt Suomen lyhyt kas-
vukausi ja talven aikainen
tulo, jotka ovat estäneet sie-
menten kypsymisen ja leviä-
misen.
Ilmaston lämmetessä ja
kasvukauden pidetessä nämä
lajit voivat levittäytyä myös
puutarhojen ulkopuolelle. Esi-
merkiksi myöhään kukkivat
pohjoisamerikkalaiset piiskut
kuuluvat kasveihin, jotka ovat
Keski-Euroopassa jo ongel-
malajin maineessa.
Äetsä!ä "#$ttiin
%anhoj& 'äsia(oj&
Marja Koukku
Sukututkijoilla ja muilla asi-
asta kiinnostuneilla oli oi-
va tilaisuus opiskella vanho-
ja käsialoja taitavan opettajan
johdolla viime torstaina 17.4.
Äetsässä.
Sastamalan Opiston toi-
mesta on järjestetty lähiseu-
dulla useita sukututkimuk-
sen peruskursseja. Vanhojen
käsialojen tulkinta aiheuttaa
monellekin ongelmia ja nyt
järjestettiin erityinen luento-
tilaisuus vanhoista, lähinnä
1600- ja 1700-luvun käsialois-
ta. Opettajaksi saatiin alansa
erityisosaaja, dosentti, FT Ai-
no Katermaa Tampereen Yli-
opistolta.
Luokassa istuttiin tiiviis-
ti lähes kolme ja puoli tuntia
ilman taukoja ja liitutaululla
käytiin lävitse kaikki aakko-
set, niiden kehitys 1500-lu-
vulta 1700-luvulle. Aino Ka-
termaa opetti, että pitää osa-
ta kirjoittaa, jotta osaa lukea
vanhoja käsialoja.
Tekstiä tutkiessa kannat-
taa samalla kirjoittaa sanoja
ja yrittää päästä samaan kir-
joitusrytmiin silloisen kirjoit-
tajan kanssa. Lisäksi kurssilla
saatiin monia hyviä vihjeitä
vaikeiden käsialojen tulkin-
taan.
Kurssilaisia oli lähes 20 ja
käytännön järjestelyistä vas-
tasi Sastamalan Opiston Äet-
sän osasto.
Dosentti, FT Aino Kater-
maa opetti innostavaan ta-
paansa vanhoja käsialoja
Äetsässä. Kuva: Heli Tala.
1600- ja 1700-lu-
vun tekstien lu-
keminen vaatii
harjoitusta. Ku-
va: Heli Tala.
Kasvit eri kerroksiin
Jos ruukussa on montaa eri
kasvilajia, korkeimmat kasvit
istutetaan ruukun keskelle ja
lyhyemmät tai valuvat kasvit
sen reunoille. Keskimmäisek-
si voi rakentaa myös köynnös-
kehikon esimerkiksi kolmesta
yläpäästään sidotusta pajun-
oksasta.
Ruukkuihin voi istuttaa se-
kä yksi- että monivuotisia kas-
veja, tai kumpiakin sekaisin.
Monivuotisista suosittuja ovat
kärhöt ja muut melko hento-
kasvuiset köynnökset sekä
havukasvit.
Erilaiset yrtit ovat lehdil-
tään hyvinkin koristeelli-
sia. Niitä voi istuttaa omiin
ruukkuihinsa tai vaikkapa
sekaisin kukkivien kasvien
kanssa.
Kauneuden lisäksi patio-
ruukuista voi siis olla oikeaa
hyötyä!
Vaihtele paikkoja
Ruukkupuutarhan parhaita
puolia on sen muunneltavuus.
Ruukkujen paikkoja voi vaih-
della vaikka viikoittain, jos sil-
tä tuntuu.
Painavaa patioruukkua to-
sin kannattaa siirrellä varovas-
ti, jottei se rikkoudu tai naar-
muta alustaansa.
Haitallisen lajin
tahallinen levitys
kiellettyä
Useissa maissa tulokaslajien
torjuntaan kuluu huomatta-
via rahasummia. Suomessa-
kin esimerkiksi jättiputken
torjunta on kallista ja vaatii
paljon työtä. Tulokaslajien ai-
heuttamia haittoja ehkäistään
parhaiten hankkimalla vain
lajeja, jotka eivät kykene leviä-
mään Suomen luontoon. EU:
ssa vieraslajiongelmaan suh-
taudutaan vakavasti ja kaikki-
en jäsenmaiden on laadittava
laaja-alainen kansallinen vie-
raslajistrategia.
Tehokas tapa hillitä vierai-
den kasvien leviämistä luon-
toon on estää niiden siemen-
täminen. Puutarhassa viljel-
tävien kasvien tulisi pysyä
penkeissään. Jos ne alkavat
osoittaa karkaamistaipumuk-
sia pihan ulkopuolella, kan-
nattaa niiden kukintovarret
katkaista välittömästi kukin-
nan jälkeen ennen kuin sieme-
net ehtivät kypsyä ja levitä. On
myös hyvä muistaa, että luon-
nonsuojelulaki kieltää haitalli-
sen vieraslajin tahallisen levit-
tämisen luontoon.
Jättiputki on yksi haitalliseksi todetuista vieraskasveis-
tamme.
1...,5,6,7,8,9,10,11,12,13,14 16,17,18,19,20,21,22,23,24,25,...32