Page 18 - Alueviesti_17

18

Keskiviikko huhtikuun 23. 2008

Kuitupuun kysyntä luo

mahdollisuuksia harvennuksille

Hannu Virtanen

-Harvennushakkuukohteet

olisi nyt hyvä saada tehohoi-

toon, koska kuitupuulla on

kysyntää, Metsänhoitoyhdis-

tys Sastamalan toiminnanjoh-

taja Pertti Linnainmaa tuumi

Sammaljoelle vievän Kangas-

tien varrella perjantaina jär-

jestetyssä teemapäivän tapah-

tumassa.

Metsänhoitoyhdistykset

ovatkin aloittaneet kampan-

jan harvennushakkuiden li-

säämiseksi.

Viime viikolla vietetty

mhy-viikko oli lähtölaukaus

koko vuoden kestävälle edis-

tämiskampanjalle.

-Harvennushakkuurästit

eivät ole meidän alueellamme

niin suuria kuin muualla.

Linnainmaan mukaan sa-

hatavaramarkkinoista ei oi-

kein tiedä, mihin suuntaan

mennään. Kun sahat hidas-

tavat vauhtiaan, sieltä ei tule

haketta eikä kuitupuuta, jo-

ten katseet kohdistuvat entis-

tä enemmän harvennushak-

kuisiin.



Tärkeä hoitotoimi

Harvennushakkuu on kasva-

tusmetsien tärkein hoitotoi-

menpide, jolla vaikutetaan

metsän kehitykseen. Hoidet-

tu metsä tuottaa. Oikein ajoi-

tetut ja mitoitetut harvennuk-

set takaavat metsänomistajalle

hyvät hakkuutulot ja paranta-

vat jäljelle jäävän puuston ar-

vokasvua.

Taloudellisen tuloksen li-

säksi harvennushakkuilla

torjutaan metsätuhoja, hoi-

detaan metsäympäristöä ja

turvataan metsien kestävä

käyttö.

Vammalassa järjestetys-

sä tapahtumassa oli mukana

Rompun kone- ja metsäpal-

velu näyttämässä, mihin ny-

kyaikaiset nokkelat koneet

pystyvät harvennustyömaalla.

Erkki ja Antti Välimäki, isä ja

poika, korjasivat puuta ja kul-

jettivat tienvarteen.

-Hakkuukone meillä on ol-

lut jo vuosia, mutta nyt meillä

on myös maataloustraktorin

korvannut ajokone, Erkki Vä-

limäki kertoi.

-Työskentelemme isoil-

la ja pienillä kohteilla, jotka

metsänhoitoyhdistys osoit-

taa.

Päätehakkuista

harvennuksiin

Metsänhoitoyhdistys Kiik-

ka-Keikyän toiminnanjohtaja

Vesa Yli-Hongisto vahvistaa

myös harvennushakkuiden

olevan nyt esillä.

Vuosi 2007 painottuikin

päätehakkuisiin.

Leudot talvet ovat kuiten-

kin tuoneet ongelmia.

-Talviharvennusleimikko ei

ole kysytty, koska kahtena tal-

vena maa ei ole jäätynyt.

Harvennushakkuiden li-

säksi Yli-Hongisto nostaa

esiin kaksi muutakin ajankoh-

taista aihetta: lähestyvät met-

sänhoitoyhdistysvaalit ja ke-

vään istutustyöt.

-Kevät on aikainen, eikä

milloinkaan ennen ole päästy

näin aikaisin aloittamaan is-

tutuksia.

Mhy Kiikka-Keikyä jatkaa omillaan

Ehdokasasettelu

alkoi mhy-vaaleihin

Hannu Virtanen

Metsänhoitoyhdistysten val-

tuustojen vaalien ehdokas-

asettelu on alkanut. Syksyllä

järjestettävissä vaaleissa vali-

taan yhteensä lähes 4 000 val-

tuutettua ja varavaltuutettua.

-Meilläkin on valittu eh-

dokkaita hankkimaan vaali-

toimikunta, jonka puheenjoh-

taja on Risto Kero, Metsän-

hoitoyhdistys Kiikka-Keikyän

toiminnanjohtaja Vesa Yli-

Hongisto kertoo.

Kiikka-Keikyä sijoittui nel-

jä vuotta sitten järjestetyissä



vaaleissa äänestysprosentilla

mitattuna kolmanneksi maas-

samme. Minna Lehto kaivaa-

kin papereistaan tiedon, jon-

ka mukaan äänestysaktiivi-

suus nousi yhdistyksen alu-

eella 61,3 prosenttiin.

-Emme siis suunnittele yh-

distymistä mihinkään toiseen

yhdistykseen, Vesa Yli-Hon-

gisto sanoo ja viittaa tulevien

vaalien valmisteluihin.

Valtuusto ylin päättäjä

Valtuusto käyttää jäsenten

ylintä päätösvaltaa ja päättää

yhdistyksen toiminnan suun-

taamisesta ja palvelulinjauk-

sista.

Valitsemansa valtuuston

kautta metsänomistajat päät-

tävät, mitä palveluita yhdistys

tarjoaa jäsenilleen.

Jotta metsänomistajien eri-

laiset tarpeet tulevat huomioi-

duksi on tärkeää, että yhdis-

tysten hallinnossa on monen-

laisia metsänomistajia. Ta-

voitteena on, että hallinnossa

on niin naisia kuin miehiä eri

ammatti- ja ikäryhmistä.

Yhdistysten valtuustoihin

valitaan seuraavalle nelivuo-

tiskaudelle vähintään 15 ja

enintään 39 valtuutettua. Val-

tuutettujen määrä on mää-

ritelty kunkin yhdistyksen

säännöissä.

Säännöissä on myös määri-

telty valtuuston tehtävät.

Valtuuston sääntömääräi-

siin tehtäviin kuuluu muun

muassa valita yhdistyksen

hallitus, päättää vuotuises-

ta toimintasuunnitelmasta ja

talousarviosta sekä vahvistaa

hehtaarikohtaisen metsänhoi-

tomaksun suuruus.

Vaalit loka-

marraskuussa

Ehdokkaaksi voi asettua kuka

tahansa metsänhoitoyhdistyk-

sen jäsen, jota ehdottaa vähin-

tään kaksi yhdistyksen jäsen-

tä. Ehdokashakemuksessa on

mainittava ehdokkaan nimi,

syntymäaika, ammatti ja koti-

paikka sekä ehdottajien nimet.

Lisäksi ehdokkaan tulee antaa

kirjallinen suostumus.

Ehdokasasettelu päättyy

10. lokakuuta, johon men-

nessä ehdokashakemukset on

toimitettava yhdistyksen vaa-

litoimikunnalle.Varsinaiset

vaalit tapahtuvat postiäänes-

tyksenä.

Äänestysaika on 24.10.-

14.11.

Äänioikeutettuja, metsän-

hoitomaksua maksavia met-

sänomistajia on koko maassa

noin 320 000.

Heille vaalimateriaali lähe-

tetään lokakuussa.

Vaalikirje sisältää oman

yhdistyksen ehdokasluette-

lon, äänestysohjeet, äänestys-

lipun ja palautuskuoren. Vaa-

lien tulos julkistetaan 21. mar-

raskuuta.

Neljä vuotta sitten pide-

tyissä edellisissä valtuustovaa-

leissa äänestysprosentti nousi

korkealle.

Lähes puolet eli 48 prosent-

tia metsänomistajista käytti

silloin äänioikeuttaan.

Kaksi kolmesta

aikoo äänestää

MTK teetti maaliskuussa 2008 Suomen Gallupilla mieli-

pidetutkimuksen, johon osallistui 550 metsänomistajaa.

Noin puolet metsänomistajista muisti, että tulevana syk-

synä on metsänhoitoyhdistysten valtuustojen vaali. Maa-

liskuiseen mielipidetutkimukseen vastanneista metsän-

omistajista kaksi kolmesta aikoi äänestää syksyn valtuus-

tovaaleissa.

Metsänomistajien

hallinnoimat mhy:t

Metsänhoitoyhdistykset ovat metsänomistajien itsensä

rahoittamia ja hallinnoimia yhdistyksiä. Yhdistykset pal-

velevat metsänomistajia kaikissa metsän omistamiseen,

kasvattamiseen ja käyttöön liittyvissä asioissa.

Metsänhoitomaksua maksavat metsänomistajat ovat

yhdistyksen jäseniä ja oikeutettuja hyödyntämään metsä-

ammattilaisten neuvoja ja osaamista. Metsänhoitoyhdis-

tyksiä on 136 ja niiden toimialue kattaa koko maan. Met-

sänhoitoyhdistykset ovat alueellisesti järjestäytyneet met-

sänomistajien liitoiksi.

Mhy Kiikka-Keikyässä työskentelevä Minna Lehto val-

mistuu metsätalousinsinööriksi Tampereen ammatti-

korkeakoulusta toukokuussa. Hän on kotoisin Säkyläs-

tä ja asuu Tampereella, mutta juuret johtavat Äetsään.

Mhy Sastamalan toiminnanjohtaja Pertti Linnainmaa ja

metsäkoneyrittäjä Erkki Välimäki loivat katseensa en-

siharvennusmetsään Sammaljoelle vievän Kangastien

varrella.

Antti Välimäki kourii taitavasti puut ajokoneen kuormaan ja kuljettaa ne tienvarteen.

J

oukko opiskelijoita on syytettynä huumausaine-

oikeudenkäynnissä. Heillä on mahdollisuus hy-

vään koulutukseen ja työhön. Rikoksesta tuomittu-

na mahdollisuudet kapenevat huomattavasti. Miksi he

ovat tuomarin kuultavina? Miksi heillä on lääkärinto-

distuksia, jotka osoittavat masennusta, reseptejä, jotka

kertovat vahvasta lääkityksestä?

Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna oli 12 prosent-

tia enemmän pahoinpitelyrikoksia kuin vuonna 2006.

Törkeät pahoinpitelyt lisääntyivät 16 prosenttia. Miksi

nuorukainen hakee kiivastuksissaan vasaran ja lyö sillä

toista? Miksi nuori nainen huitoo rikkonaisella pullol-

la? Miksi isä ravistelee vauvaansa?

Istuntosaliin tulevalta kysytään nimi. Jokaiselle tulijalle

joku on harkittuaan valinnut, kuinka haluaa vauvaan-

sa kutsua. Ajatuksissa on rakentunut pienen tulevai-

suus, elämän reitit. Mitä lapsestani tulee? Tuskin ke-

nenkään kohdalla äiti ja isä ovat pitäneet mahdollisena,

että edessä on tuomio rikoksesta, vankeus.

Tuloerojen kasvaminen on hälyttävä merkki yhteiskun-

tamme eriarvoistumisesta, mutta se ei selitä nuorten ja

nuorten aikuisten pahoinvointia eikä rikollisuuden li-

sääntymistä. Lasta ei kasvateta rahalla.

Tuoreessa Kotilieden ja OAJ:n haastattelututkimukses-

sa yli puolet luokanopettajista totesi, että oppilaat ovat

muuttuneet heidän uransa aikana kielteisempään suun-

taan. 7 - 12-vuotiaat koululaiset ovat aiempaa levotto-

mampia, itsekeskeisempiä ja lyhytjännitteisempiä. Mi-

tä on edessä, kun aikaisempaa itsekeskeisemmät lapset

kasvavat aikuisiksi? Tuskin suurta lähimmäisenrakkau-

den aaltoa.

Kotien syyttäminen on turhaa. Äidit ja isät ovat työvoi-

maa, maan tärkeä taloustekijä, jonka tehokkuus luo hy-

vinvointia. Isovanhempien tulee pysytellä työelämässä

mahdollisimman kauan, jotta voidaan ylläpitää hyvin-

vointia. Lasten tulee menestyä koulussa, tulla kielitai-

toisiksi, yrittäjähenkisiksi ja ulospäin suuntautuviksi,

jotta hyvinvointi säilyy.

Miksi kaikki tämä hyvinvointi luo niin paljon pahoin-

vointia? Rikoksetonta yhteiskuntaa emme saa, mutta

onnistuisiko vähemmän vaativan, heikkoutta ja epäon-

nistumista sietävän ilmapiirin luominen. Riittäisikö ta-

vallinen tulevaisuus?

• Marjo Anttoora

Tavallinen

tulevaisuus

riittää

Uusi kolumnistimme on vammalalainenMarjo Ant-

toora, joka toimii käräjäoikeuden notaarina ja KD:n

varapuheenjohtajana. Marjo asuu miehensä ja kol-

men lapsensa kanssa hirsitaloa vanhalla Tyrvään

Poussalla.

Marjolle tärkeitä arvoja elämässä ovat usko ja pyrki-

mys oikeudenmukaisuuteen. Pelaaminen kentällä ja

laudalla ohittaa suosiossa poliittisen pelin.

Wanhoilla wehkeillä

Vappuna Vammalassa

Aulikki Lehtinen

Belairin penkiltä

Museo- ja harrasteajoneuvo-

jen paraati juhlistaa Vapun-

päivää 1.5. klo 12.00 alkaen

Vammalassa. Tätä perinteis-

tä tapahtumaa vietetään 11.

kerran ja se on tarkoitettu ko-

ko perheen ulkoilu- ja kesän-

avaustapahtumaksi, johon on

vapaa pääsy.

Alan harrastajille tämä on

näytönpaikka. Useita tallityö-

tunteja on vietetty ennen kuin

moottorit hyrräävät ja kromi

kiiltää.

Suuren suosion saaneeseen

paraatiin on tänäkin vuonna

ilmoittautunut noin 150 eri-

laista kulkupeliä. Määräai-

kaan ilmoittautuneet saavat

muistoksi osallistumisestaan

diplomin.

Paraati lähtee liikkeelle

aseman seudun Teknikumil-

ta ja kulkee reittiä Vammas-

kosken silta - Erottajan aukio

- Puistokatu - Turuntie - Supe-

rin liittymä - Itsenäisyydentie



- Puistokatu - Aittalahdenka-

tu - Vapaudenkatu - Onkinie-

menkatu - tori. Numeroidut

ajopelit pysäköidään torille

ja keskustan suljetuille katu-

osuuksille.

Kello 13 saakka yleisö voi

äänestää paraatin kaunotarta.

Kolme eniten ääniä saanutta

ajopeliä palkitaan pokaalein.

Valintaan vaikuttanee enti-

söinnin onnistuminen, alku-

peräisyys, erilaisuus ja koko-

naisuus, jossa kannattaa myös

kiinnittää huomiota omistaji-

en pukeutumiseen ajan hen-

gen mukaisesti. Kaikkien ää-

nestäjien kesken arvotaan he-

delmäkori.

Musiikista vastaa Huittis-

ten Nuorisopuhallinorkeste-

ri, jonka on koonnut musiik-

kiopiston rehtori Jouni Aura-

mo.

Tervetuloa vapunpäivän

viettoon Vammalan keskus-

taan, jossa wanhat wehkeet

luovat historian havinaa ja

tuovat mieliimme mukavia

muistoja menneisyydestä.

Page 18 - Alueviesti_17_2008