Page 13 - Alueviesti_23

13

Juuri julkaistussa kansainvä-

lisessä lintujen uhanalaisuus-

listan päivityksessä tuttu pel-

tolintumme kuovi on siirretty

maailmanlaajuisesti ”elinvoi-

maisten” lajien luokasta ”sil-

mälläpidettäväksi”. Se tarkoit-

taa, että lajin katsotaan olevan

vaarassa joutua tulevaisuudes-

sa uhanalaiseksi.

Kuovi on vähentynyt laa-

jasti päälevinneisyysalueel-

laan Euroopassa. Suomessa

kuovin vähentyminen painot-

tuu Etelä-Suomeen. Vähenty-

misen syynä pidetään ensisi-

jaisesti maatalousympäristön

yksipuolistumista, jonka on

aiheuttanut maatalouden te-

hostuminen, peltoalueiden

yksipuolistuminen ja esimer-

kiksi karjatilojen vähenemi-

nen eteläisessä Suomessa.

Euroopasta Baikalille

Käyränokkainen kuovi on pi-

detty maaseudun kevääntuoja,

joka ilmoittaa saapumisestaan

omalla nimellään, kuuluval-

la ”kuuu-vi”-huudolla. Kuo-

vi esiintyy Suomessa eteläistä

Lappia myöten.

Sen elinympäristöä ovat

peltoaukeat, jokivarsien niityt

ja suuret suot. Kuovin levin-

neisyysalue ulottuu Euroopas-

ta itään Baikaljärvelle asti.

Kuovin lisäksi muita kan-

sainvälisesti uhanalaisia tai

silmälläpidettäviä Suomessa

säännöllisesti tavattavia lin-

tulajeja ovat kiljuhanhi, kilju-

kotka, ruisrääkkä, heinäkurp-

pa, arosuohaukka, mustapyrs-

tökuiri ja allihaahka.

Maailman lintujen

uusimmat uhat

Maailman noin 10 000 lintula-

jista uhanalaisiksi on nyt mää-

ritelty 1226 lajia, vuosi sitten

luku oli 1221. Lisäksi silmällä-

pidettäviksi määriteltyjä lajeja

on nyt 835.

Uhanalaisuuspäivityksen

mukaan 24 lajin tila on huo-

nontunut aikaisemmasta. Täs-

sä joukossa on muun muassa

Suomesta muutama vuosi sit-

ten todennäköisesti sukupuut-

toon kuollut kultasirkku.

Ilmastonmuutoksen arvioi-

daan pahentavan elinympäris-

töjensä tuhoutumisesta kärsi-

vien uhanalaisten lajien ah-

dinkoa. Uhkana linnuille ovat

palmuöljyviljelmiä varten teh-

tävät metsänhakkuut. Tällai-

set hakkuut ovat aiheuttaneet

muun muassa Papua-Uusi-

Guineassa elävän haamulin-

tuhaukan uhanalaistumisen.

Luokittelun perusteet

Lintujen uhanalaisuusluokit-

telu perustuu Kansainvälisen

luonnonsuojeluliiton (IUCN)

ohjeistukseen. Uhanalaiset la-

jit jaetaan luokkiin sen perus-

teella, miten nopeasti niiden

arvioidaan häviävän, jos kor-

jaavia toimenpiteitä ei tehdä.

Luokat ovat Äärimmäisen

uhanalainen (Critically en-

dangered), Erittäin uhanalai-

nen (Endangered)ja Vaaran-

tunut (Vulnerable). Lisäksi

määritellään Silmälläpidet-

tävät (Near threatened) sekä

alueellisesti uhanalaisia lajeja.

BirdLife International on lin-

tujen uhanalaisuusluokittelun

toteuttava asiantuntija.

Kuovi kuuluu

vielä peltomai-

semaamme, tä-

mä lintu Vam-

malan Roisma-

lanaukean mai-

semaan.

Keskiviikko kesäkuun 4. 2008

Otsikoiden takaa

K

uovilla ei mene hyvin. Vanhan sa-

nanparren voisi hyvin muokata

uuteen muotoon: Kun sä kuulet

kuovin äänen, älä mene järven jäälle vaan

nauti kuulemastasi niin kauan kuin voit.

Juuri julkaistussa kansainvälisessä lintu-

jen uhanalaisuuslistan päivityksessä kuo-

vi on siirretty maailmanlaajuisesti elin-

voimaisten lajien luokasta silmälläpidet-

täväksi. Lajin katsotaan olevan vaarassa

joutua tulevaisuudessa uhanalaiseksi.

Kuovi on vähentynyt päälevinneisyysalu-

eellaan Euroopassa. Suomessa kuovin vä-

hentyminen painottuu Etelä-Suomeen.

Vähentymisen syynä pidetään ensisijai-

sesti maatalousympäristön yksipuolistu-

mista.

Kun uusin uhanalaisuuslista toukokuun

puolivälissä julkaistiin, olin istunut lä-

hes päivälleen yhdeksän vuotta aikaisem-

min ystäväni Jari Valkaman väitöstilai-

suudessa Turun yliopistossa. Väitöskirjan

englanninkielinen nimi kuului suomeksi

”Isokuovin pesimistulokseen ja pesimis-

aikaiseen käyttäytymiseen vaikuttavat te-

kijät”.

Jari oli tutkinut väitöskirjatyössään kuo-

vien harvinaistumiseen, sen pesintämen-

estykseen ja käyttäytymiseen vaikutta-

via tekijöitä. Tutkimus oli tehty kolmessa

erilaisessa ympäristössä Länsi-Suomessa:

Harjavallan ja Vammalan seuduilla sekä

Kauhavalla.

Näissä tutkimuksissa pesimistulos osoit-

tautui selvästi paremmaksi avoimella pel-

tolakeudella Kauhavalla kuin pienipiir-

teisessä pelto-metsämaisemassa Vam-

malassa. Kauhavalla noin 80 prosenttia

kaikista munapesistä selviytyi poikasten

kuoriutumiseen saakka, mutta Vamma-

lassa vain 29 prosenttia. Heikko kuoriu-

tumismenestys johtui etupäässä nisäkäs-

petojen kuten ketun aiheuttamista pesä-

tuhoista.

Vammalan alueella väitöskirja totesi jää-

vän toistuvista pesätappioista johtuen

niin alhaiseksi, ettei se enää kykene yllä-

pitämään vakaata kantaa.

Kuovien todettiin suosivan sekä ravin-

non hankinnassa että pesäpaikkaa vali-

tessaan peltomaisemassa melko harvi-

naisiksi käyneitä elinympäristöjä: niittyjä

sekä kesanto- ja heinäpeltoja. Kun näiden

elinympäristöjen osuus peltomaisemas-

sa tutkimusalueilla oli keskimäärin noin

kolmannes, oli niillä kaikista kuovien pe-

sistä yli 70 prosenttia. Etenkin kynnöspel-

lot ovat kuovien kannalta huonoja pesä-

paikkoja, koska pesät tuhoutuvat kylvö-

töiden yhteydessä.

Tunnettu tyrvääläinen eränkävijä Fabian

Riipinen paljasti muinoin päänsä kuun-

nellessaan metson soidinta. Hyvällä syyl-

lä voi nyt lakki kädessä paljain päin kat-

sella ja kuunnella peltomaiseman kaunis-

tusta, kuovia, jolle tulevaisuus saattaa olla

kauhistus.

• Hannu

Virtanen

Kuovia

mollissa

Peltolintu kuovi

kohti uhanalaisuutta

Kevät

aikaistunut

etelässä viikolla

Koivunkierrelehtitautia

Suomen koivuissa

Uusi opaskirja katiskakalastukseen

Kevät on aikaistunut viimei-

sen vuosikymmenen kulues-

sa Keski- ja Pohjois-Suomessa

kahdella viikolla ja Etelä-Suo-

messa viikolla. Tulokset ilme-

nevät Metlan tutkimuksista,

jotka on julkaistu kahdessa

kansainvälisessä sarjassa.

Aineisto kerättiin vuosien

1997-2006 aikana. Tutkimuk-

sissa selvitettiin hieskoivun,

rauduskoivun, haavan, tuo-

men ja pihlajan sekä musti-

kan ja puolukan fenologiaa,

kuten lehtien muodostumista

ja kukkimista.

Esimerkiksi hieskoivun hii-

renkorvavaihe varhaistui koko

maassa keskimäärin 0,7-1,4

vuorokautta vuosittain. Var-

haistumiseen vaikutti selvim-

min toukokuun keskilämpöti-

lan kohoaminen.

Kasvien

rytmiikka apuna

Kuluva kevät vaikutti jo lupaa-

van lämpimältä toukokuun al-

kupuolella. Aivan eteläisim-

mässä Suomessa koivun leh-

det tulivatkin hiirenkorvalle

samoihin aikoihin kuin edel-

lisinä vuosina.

Lehteentulo eteni suhteel-

lisen nopeasti Keski-Suomen

korkeudelle, mutta viileät il-

mat pysäyttivät kehityksen lä-

hes kokonaan. Tällä hetkellä

kevään eteneminen vaikuttai-

si samankaltaiselta kuin viime

vuonna, jolloin lehdet tulivat

puihin hieman myöhässä.

Kasvien rytmiikka heijas-

taa voimakkaasti ilman läm-

pötilaa ja sen kehitystä. Tä-

män vuoksi fenologinen tut-

kimus on tärkeää, kun selvi-

tetään ilmastonmuutoksen

etenemistä.

Havaintoja

11 kasvilajista

Metsäntutkimuslaitos perusti

yhdessä yliopistojen ja valtion

tutkimuslaitosten kanssa koko

maan kattavan kansallisen ha-

vaintoverkoston vuonna 1996.

Siitä lähtien on vuosittain ke-

rätty aineistoa eri kasvilajien

fenologiasta eli niiden vuosi-

rytmiikasta.

Havainnoinnin piiriin kuu-

luu yhteensä 11 kasvilajia,

joista valtaosa on metsäpuita.

Koulutetut havainnoitsijat kir-

jaavat fenologiset ilmiöt muis-

tiin tarkan ohjeistuksen mu-

kaan ja ne päivittyvät Metlan

internet-sivuille reaaliajassa.

Tällöin eri vuosia ja eri alueita

voidaan helposti vertailla kes-

kenään.

Koivunkierrelehtitauti käper-

tää koivujen lehdet ja aihe-

uttaa lehtiin laajoja laikkuja.

Ensimmäiset oireet ilmenevät

toukokuun lopulla, kun osa

koivujen lehdistä on täysikas-

vuisia, ja uudet kasvaimet ovat

kasvaneet muutaman sentti-

metrin. Oireilevat osat ovat

elokuussa lähes keltaisia.

Tauti alkoi yleistyä Suo-

messa vuoden 2002 jälkeen.

Kuitenkin oireilevien koivu-

jen taudinaiheuttaja saatiin

määritettyä vasta viime syk-

synä. Metsäntutkimuslaitok-

sen erikoistutkija Risto Jalka-

nen määritti yhteistyössä pro-

fessori Carmen Büttnerin ve-

tämän Humboldtin yliopiston

tutkijaryhmän kanssa taudin-

aiheuttajaksi kirsikankierre-

lehtiviruksen.

Keski-Euroopassa vastaa-

vanlaisten oireiden aiheutta-

jaksi oli aiemmin määritetty

kyseinen virus, ja molekyyli-

biologisilla menetelmillä pys-

tyttiin nyt osoittamaan, että

myös Suomen oireilevissa koi-

vuissa on kyseinen virus.

Kasvutappioita,

jopa kuolema

Yleensä yksittäisistä oksista ja

latvuksen alaosista alkanut oi-

reilu leviää 1-2 vuodessa val-

taosaan koivun latvusta. Ker-

ran koivussa puhjettuaan tauti

näyttää pysyvän siinä seuraa-

vinakin vuosina.

Virus aiheuttaa koivuil-

le vähintäänkin merkittäviä

kasvutappioita, ränsistyneen

yleisilmeen ja ääritapauksissa

koivujen kuolemisen.

Viime vuosina tapahtunut

viruksen nopea leviäminen

viittaa mahdollisuuteen, et-

tä koivunkierrelehtitauti voi

muodostua vakavaksi uhkak-

si koivun metsätaloudelliselle

kasvatukselle sekä puisto- ja

kaupunkipuukäytölle.

Oireita on löytynyt raudus-

, hies-, tunturi- ja vaivaiskoi-

vuilta niin kivennäis- kuin

turvemailta, metsistä ja kau-

pungeista alavilta mailta ja

etelärannikolta pohjoisen al-

piiniselle metsänrajalle.

Kalasta katiskalla on Kalata-

louden Keskusliiton julkai-

sema uusi opaskirja kaikille

katiskalla kalastaville tai täs-

tä pyyntimuodosta kiinnostu-

neille. Opas tarjoaa perustie-

toa katiskoista ja niiden käy-

töstä niin kesämökkiläisille

kuin ammattilaisillekin.

Katiska on kaikille tuttu ka-

lanpyydys. Se on helppokäyt-

töinen ja antaa kalaa tottumat-

tomallekin kalastajalle. Ahven,

hauki ja särkikalat ovat tyypil-

lisimpiä katiskakaloja, mutta

myös made luikertelee talvella

mielellään jään alle asetettuun

katiskaan. Katiskoilla on saatu

2000-luvulla Suomen vesistä

yhteensä 25 kalalajia sekä ra-

pua ja täplärapua.

Katiska kehittyy

Katiskakalastus on kehit-

tynyt erittäin voimakkaasti

Suomessa 2000-luvulla. Uu-

det mallit ja materiaalit ovat

lisänneet katiskan suosiota:

katiska on helppokäyttöinen

ja varmapyytöinen kalastus-

väline.

Muovi ja vetoketjukin ovat

löytäneet tiensä nykykatiskan

rakenteisiin. Markkinoilta

löytyy myös kaksikerroksisia

katiskoita.

Hyvän katiskan pyyntite-

hon salaisuus on yksinker-

tainen ja varsin yllättävä. Ka-

lat ovat uteliaita ja haluavat

mennä katiskaan. Ne viih-

tyvät siellä. Kalat eivät löydä

poistumistietä hyvästä katis-

kasta. Katiskalla kesämökki-

läinen saa helposti soppaka-

lat ja savuahvenet.

Page 13 - Alueviesti_23_2008