Page 17 - Alueviesti_23

17

Keskiviikko kesäkuun 4. 2008

Pauliina Parto

Kotimainen moottoripyörä-

korttiin oikeuttava tutkinto

muuttuu elokuussa. Suurin

muutos kohdistuu varsinai-

sen ajokokeen käsittelyosaan,

kun aiemmin neljänkympin

nopeudella suoritetut väistö

ja hätäjarrutus ajetaan jatkos-

sa 50 kilometritunnin nope-

udella. Ajokokeeseen kuulu-

vat lisäksi hidasajo, pujotte-

lu, portit ja jarrutus. Jatkossa

myös kuljettajan oikeaan va-

rustukseen kiinnitetään en-

tistä tarkempaa huomiota.

Hätäjarrutuksessa mita-

taan oppilaan kykyä pysäyt-

tää moottoripyörä tehokkaas-

ti ja hallitusti. Kymmenen ki-

lometritunnin nopeudennos-

to tuntuu liikenneopettaja

Tomi Valtasen mukaan har-

joittelutilanteessa varmasti.

-Täytyy kuitenkin muistaa,

että tuolla tosielämässä pyö-

rä kiihtyy nollasta sataan alle

viidessä sekunnissa. Näin ol-

len esimerkiksi ajattelematon

kiihdytys sekä tahallinen ris-

kinotto saattavat johtaa tilan-

teeseen, jossa hätäjarrutuk-

sen joutuu tekemään. Myös

omista toimista riippumatta

voi liikenteessä joutua hätä-

jarrutusta vaativaan tilantee-

seen.

Valtasen mukaan varsi-

nainen vauhdinmuutos ei ole

ajokokeessa ongelma, vaan

päänvaivaa aiheuttaa tur-

vallisen suorituspaikan löy-

täminen. -Kummankin pai-

kallisen autokoulun oppilaat

harjoittelevat pyörän käsitte-

lyä Harjukadulla entisen A-

Katsastuksen pihalla. Paikka

on turvaton, sillä pihalla ei

ole tarpeeksi mittaa ja lisäksi

liikennettä on paljon. Tilan-

ne on jo tällä hetkellä todel-

la kriittinen, pystymme ni-

pin napin suorittamaan kä-

sittelyjä.

Valtasen mukaan lähialu-

een ainoa ”loistava” suori-

tuspaikka löytyy Huittisista

SataHansan pihasta. Eri asia

on se, voiko jokaisen oppi-

laan kanssa lähteä varta vas-

ten Huittisiin. -Nyt pitäisikin

miettiä, kenen vastuulla tur-

vallisten ajoharjoittelupaik-

kojen järjestäminen oikein

on.

Korttia hamuavia

enemmän kuin

aiemmin

Moottoripyöräkortin saa tas-

kuun 12 ajokerralla ja muu-

taman illan teoriapänttäyk-

sellä. Tomi Valtanen arvioi

suorittamiseen kuluvan kol-

misen viikkoa, jos sen tekee

rauhassa. Varsinaista ruuh-

kaa tuleva tutkintomuutos ei

ole Autokoulu Tomi Valtasen

ovelle tuonut, mutta liiken-

neopettaja kannustaa kortis-

ta haaveilevia tarttumaan asi-

aan heti. -Moni ajoittaa pyö-

räkortin ajamisen sinne kuu-

mimpaan kesään. Kannattaa

kuitenkin miettiä, haluaako

ne ajovarusteet vetää pääl-

lensä kuumimmalla helteel-

lä ja opetella käsittelyken-

tällä pyörän perushallintaa.

Kesällä aamuisin on muka-

vinta ajaa, kun lämpötilat ei-

vät ole vielä kohonneet hur-

jiin lukemiin.

Valtanen on huomannut

moottoripyöräilyharrastuk-

sen olevan jälleen nousussa.

-Piikkisiä eli kevytmoottori-

pyöräilijöitä on vähemmän,

mutta ison pyörän kortteja

suorittavia tuntuu olevan täl-

lä hetkellä suhteessa enem-

män kuin aiempina vuosina.

Moottoripyörätutkinto

uudistuu elokuussa

Ensiaputaitoja ei liitetä lähiaikoina ajokorttiin

Uusien moottoripyörien

ja mopojen rekisterikilvet

muuttuvat jatkossa. Rekis-

terikilpiä muutetaan, kos-

ka nykyisin kilvissä käytet-

tävät tunnukset ovat kesän

kuluessa loppumassa. Uu-

denlaisten tunnusten pi-

täisi riittää vuoteen 2032

asti.

Moottoripyörien ja mo-

pojen rekisterikilvet ovat

jatkossa hieman erinäköi-

siä kuin nyt. Kilvissä olevi-

en numeroiden ja kirjain-

ten järjestys muuttuu päin-

vastaiseksi kuin nykyisin:

ensin ovat numerot ja sit-

ten kirjaimet. Muutos kos-

kee myös muita L-luokan

ajoneuvoja, kuten kevyt-

nelipyöriä ja kolmipyöriä.

Kilvissä olevien nume-

roiden ja kirjainten määrä

pysyy ennallaan. Nume-

roita on edelleen enintään

kolme ja kirjaimia kaksi tai

kolme. Kilpien koko säilyy

samana.

Museoajoneuvon rekis-

terikilpeen voi vastedeskin

saada numero- ja kirjain-

tunnukset nykyisessä jär-

jestyksessä.

”

Kenen vastuulla turvallisten

harjoittelupaikkojen

järjestäminen on?

Tomi Valtanen ohjeistaa moottoripyöräkorttia hamuavaa Teemu Paunuvuorta. -

Melkein kaikilla kavereilla on pyörä, joten pakkohan sellainen on saada itsekin. Pyö-

rällä on mukavampi ajella kesällä kuin autolla, Teemu perustelee.

Liikenneministeri

tyrmäsi SPR:n

esityksen

Suomen Punainen Risti esitti huhtikuussa Liiken-

ne- ja viestintäministeriölle, että ajo-opetukseen

liitettäisiin kahden tunnin pakollinen ensiapukou-

lutus. Toive ei toteudu ainakaan lähiaikoina, sil-

lä liikenneministeri Anu Vehviläinen ei usko en-

siapukoulutuksen olevan ensimmäinen asia, jolla

nykyistä ajo-opetusta tulisi muovata.

Punainen Risti on vakuuttunut, että lyhytkin en-

siapukoulutus pelastaisi tien päällä monta ihmis-

henkeä. Joidenkin arvioiden mukaan jopa 60 pro-

senttia liikenneonnettomuudessa kuolleista olisi

pelastunut, jos joku olisi avannut heidän hengitys-

tiensä.

Liikenneministeri Anu Vehviläinen ei kiistä en-

siaputaitojen merkitystä, mutta toteaa, että niiden

paikka saattaisi olla ennemmin vaikka toisen as-

teen koulutuksen osana.

Vehviläisen mukaan ajo-opetus aiotaan uudis-

taa kaikkineen lähivuosina. Uudistuksen myötä

ensiapukoulutusta voidaan pohtia uudelleen, mut-

ta sitä ennen ehdotukseen ei tartuta.

Kaksipyöräisten

rekisterikilpiin

muutoksia

Muun muassa väistö suoritetaan elokuusta lähtien viidenkympin vauhdilla. Kuljettaja kiihdyttää lähtöpaikalta vaadittuun nopeuteen, väistää

asetetun esteen ja palaa väistöä edeltäneelle ajolinjalle.

Liikenteellisesti eletään vuo-

den vaarallisinta aikaa, vaikka

olojen pitäisi sekä kelin että

valoisuuden puolesta olla par-

haat mahdolliset. Onnetto-

muuksia sattuu kesäkuukau-

sina paljon. Tieltä suistumiset

ja kohtaamisonnettomuudet

ovat kesäkauden yleisimmät

onnettomuustyypit.

Turvallisen matkanteon

tärkeimmät osatekijät tielii-

kenteessä ovat kuljettajan li-

säksi oikea tilanteen mukai-

nen nopeus sekä riittävä väli-

matka muihin tienkäyttäjiin.

Millainen välimatka on

turvallinen

Turvaväli ei ole pelkkä las-

kennallinen metriluku, vaan

se on tila, jota tarvittaessa

käytetään. Turvavälin pituus

on määriteltävä ensisijaises-

ti käytettävän nopeuden mu-

kaan. Kovassa nopeudessa

pysähtymismatkat ovat pit-

kiä, ja siksi turvavälinkin tu-

lee vastata pysähtymismatka-

tarvetta.

Myös liikenteen sujuvuus

riippuu paljolti jonossa aja-

vien välimatkoista. Mitä lä-

hempänä toisiaan ajetaan, si-

tä enemmän liikenne tökkii ja

vastaavasti riittävin ajoneu-

vovälein liikkuva jono ete-

nee turvallisesti, jouheasti ja

taloudellisesti ilman ”haitari-

liikettä”.

Kuinka paljon väliä

Tärkeä muistisääntö on se, että

taajamanopeuksilla ajettaessa

turvallinen välimatka on noin

puolet nopeusmittarin osoit-

tamasta nopeudesta metreinä

ja maantienopeuksilla hyvis-

sä kelioloissa nopeusmittarin

näyttämä lukema metreinä.

Tarvitsee vain iskostaa pää-

hänsä ”noin kuva” oikeansuu-

ruisista välimatkoista ja yrit-

tää itse pitää samanlaisia lii-

kenteessä ajaessaan.

Senttejä ja sekunteja miet-

timättä turvaväli on hyvä sil-

loin, kun välin pystyy säilyt-

tämään pelkästään kaasulla

nopeutta säädellen. Jatkuva

jarruttelu ja kiihdyttely ovat

selkeä merkki liian lyhyestä

turvallisuusvälistä.

Turvavälin

puuttuminen on

osoitus kuljettajan

kokemattomuudesta

Vaarallisen lähellä perässä

roikkujia tulee valitettavasti

aina olemaan, koska joka vuo-

si tulee liikenteeseen kymme-

niätuhansia uusia kokematto-

mia kuljettajia entisten koke-

mattomien lisäksi. Erityisesti

uusien ja vähän ajavien kul-

jettajien tulisi turvaväliasiassa

ottaa lusikka kauniiseen kä-

teen, ettei turvavälin tarpeel-

lisuutta tarvitsisi opetella vai-

keimman kautta.

Kesäkuukausina

sattuu paljon

onnettomuuksia

Oikaisu

Viime viikon Alueviestissä julkaistuun, diakoni Maikku Hal-

metta käsittelevään juttuun oli livahtanut virhe. Sosiaalityössä

ei suinkaan unohdeta hengellistä puolta, vaan siellä ei ole mah-

dollisuutta ottaa hengellisiä, eksistenssin asioita käsittelyyn.

Toimitus pahoittelee.

Page 17 - Alueviesti_23_2008