Page 23 - Alueviesti_23_2008

23
Olen tässä
miettinyt pi-
temmän ai-
kaa yhteiskuntamme
tilaa. Varsinkin nais-
ten keskimääräinen
elinikä on noussut
lähelle 90 ikävuotta
ja miestenkin ikä on
kohonnut, mutta ei
aivan niin korkeak-
si. Tämä puhuu pal-
jon maamme hyvin-
voinnista. Olisi hyvä
asia, jos tilanne olisi
kaikkien väeströryh-
mien kohdalla näin.
Tilanne on kuitenkin
niin, että eliniän nou-
su on tapahtunut hy-
vin toimeentulevien
väestöryhmien koh-
dalla, mutta tilanne
on päinvastainen vä-
hätuloisten ja syrjäy-
tymisvaarassa olevi-
en ihmisten kohdal-
la. Heidän keskimää-
räinen elinikänsä on
l a s k u s u u n n a s s a .
Mistä tämä puhuu?
Väestöryhmien erot
lisääntyvät. Niillä,
joilla menee hyvin,
menee todella hyvin,
kun taas niillä, joilla
ei mene hyvin, tilan-
ne huononee kaiken
aikaa.
Syrjäytymiskierre al-
kaa jo lapsena. Las-
tensuojelusta sääste-
tään määrärahoja ja
vaikeuksissa olevat
lapset saavat kärsiä.
Perheet tarvitsisivat
tukitoimia voidak-
seen hoitaa tasok-
kaasti lapsiaan. Kou-
luissa ei riitävästi re-
sursseja tukea niitä
lapsia, joilla on oppi-
misvaikeuksia. Kou-
lunkäyntiavustajia ei
ole tarpeeksi, koulu-
terveydenhoitoa on
supistettu samoin
kuin kuraattori- ja
ps yko l og i to imi n-
taa. Jos lapsi kokee
olevansa huonompi
kuin muut, itsetunto
laskee, ja usko omaan
itseen saattaa horjua
koko elämän ajaksi.
Koulukiusatuksi jou-
tuu helposti arka, it-
sensä huonoksi tun-
teva koulululainen.
Koulukiusattu kärsii
asiasta ehkäpä koko
elämänsä ajan usein
tuhoisin seurauk-
sin, kuten Jokelan ta-
pauksessa olemme
nähneet.
Vanhusten mahdolli-
suudet ja edellytykset
hoitaa terveyttään ja
alkavia sairauksiaan
ovat pienentyneet.
Ter veyskeskuksen
maksut suurenevat,
kotikäynneistäkin on
maksettava ja lääke-
kulut ovat suuret. Jos
ikäihminen saa elä-
kettä vain 600 - 700
euroa kuukaudessa,
on mietittävä, voiko
mennä hoitoon, voi-
ko ostaa lääkkeitä.
Ruokaa on kuitenkin
ostettava, eikä rahaa
jää enää terveyden-
hoitoon. Sairaudet
jäävät hoitamatta ja
elinikä lyhenee.
1990- luvun lama su-
pisti psykiatristen
hoitopaikkojen mää-
rää, ja luvattiin lisä-
tä avohoitopalveluja.
On kuitenkin niin,
että avohoitoa ei ole
ainakaan riittävästi
lisätty ja mielenter-
veyskuntoutujat elä-
vät yksin lokerois-
saan. Elämänlaadus-
sa on paljon paran-
tamisen varaa. Kun
mieli on maassa, elä-
mällä ei ole väliä ja
jopa sen lopettami-
nen tulee mieleen jo-
ko hiljaisen itsensä
laiminlyömisen avul-
la tai tehden radikaa-
li päätös.
Päihdeongelmaiset
ovat yksi syrjäyty-
neiden ryhmä. Va-
rottava esimerkki täl-
tä seudulta on Huit-
tisten tilanne. Siellä
lopetettiin joksikin
aikaa ansiokas päivä-
toiminta, jonka puit-
teissa moni päihde-
ongelmainen on sa-
nut perushoitoa ja
tärkeää vertaistukea.
Onneksi löytyi kan-
salaisia ja tarmokas
päivätoiminnan oh-
jaaja, joiden aktiivi-
suuden seurauksena
toimintaa saataneen
jatkaa.
Monet vammaisryh-
mät ovat myös kun-
tien alibudjetoinnin
uhreja. Tarvittaisiin
hoitopaikkoja ja kun-
toutusta sekä työti-
laisuuksia vajaakun-
toisille.
Jos näissä peruspal-
veluissa säästetään,
kostautuu tilanne
niin, että kustannuk-
set nousevat saira-
uksien ja ongelmi-
en kasvaessa, ja käy
myös kuten aluksi to-
tesin, että näiden syr-
jäytymisvaarassa ole-
vien ihmisten elinikä
lyhenee ja joka tapa-
uksessa elämälaatu
huononee.
Suomi ei ole hyvin-
vointivaltio sen kai-
kille jäsenille.
Keskiviikko kesäkuun 4. 2008
Koulut ja kurssit
Vuokrataan
Työtarjouksia
Toukokuu oli
lähes koko maassa
keskimääräistä kuivempi
Maan etelä- ja keskiosassa se-
kä Oulun läänissä toukokuun
sademäärät jäivät monin pai-
koin alle puoleen tavanomai-
sesta. Maan länsiosassa satoi
paikoin vain 15 - 30 prosent-
tia tavanomaisesta määrästä.
Lapissa sademäärät jäivät vain
hieman tavallisesta ja Län-
si-Lapissa satoi paikoin jopa
hieman keskimääräistä enem-
män.
Sademäärät vaihtelivat
maan etelä- ja keskiosassa se-
kä Oulun läänissä 10 ja 20
millimetrin välillä. Eteläran-
nikolla ja Pohjanmaalla sade-
määrät jäivät paikoin jopa al-
le 10 millimetrin. Lapissa sa-
demäärät vaihtelivat 20 ja 60
millimetrin välillä.
Paikoin sadetta kertyi maan
länsiosassa koko toukokuun
aikana vain muutamia milli-
metrejä. Paikkakuntakohtai-
sia toukokuun kuivuusennä-
tyksiä rikottiin mm. Merikar-
vialla (2,3 mm) ja Liedossa
(4,2 mm). Eniten toukokuus-
sa satoi Sallan Värriötunturil-
la, jossa kuukauden sademää-
rä oli 63,7 millimetriä.
Hallaöitä
keskimääräistä
enemmän
Ilmatieteen laitoksen mukaan
maan etelä- ja keskiosassa yö-
pakkasia ja hallaa oli touko-
kuussa monin paikoin kes-
kimääräistä enemmän. Kuu-
kauden alin lämpötila, -9,6
astetta, mitattiin Enontekiön
Kilpisjärven asemalla 16. tou-
kokuuta.
Toukokuun keskilämpötila
oli maan etelä- ja keskiosas-
sa noin 7...11 astetta ja maan
pohjoisosassa noin 3...7 astet-
ta. Etelärannikolla keskiläm-
pötilat olivat monin paikoin
0,5...2 astetta keskimääräistä
korkeampia. Sen sijaan maan
itäosassa ja Lapissa toukokuu
oli 0,5...1 astetta keskimääräis-
tä kylmempi. Muualla maassa
keskilämpötilat olivat lähellä
pitkän ajan keskiarvoja.
Toukokuu alkoi keskimää-
räistä lämpimämpänä päivä-
lämpötilojen kohotessa reilusti
yli 20 asteeseen suuressa osas-
sa maata. Vuoden ensimmäi-
nen hellepäivä oli äitienpäivä-
nä 11. toukokuuta, jolloin sekä
Lammin Evolla että Kiikalan
lentokentällä lämpötila koho-
si 25,2 asteeseen. Kuukauden
ylin lämpötila, 26,0 astetta,
mitattiin Kankaanpään Niini-
salossa 31. toukokuuta.
Aurinko paistoi touko-
kuun aikana maan etelä- ja
keskiosassa sekä Oulun läänis-
sä noin 290 - 300 tuntia, mikä
on noin 40 - 80 tuntia keski-
määräistä enemmän. Lapissa
sen sijaan auringonpaistetun-
teja kertyi vain noin 160 - 230
tuntia, mikä on 20 - 40 tuntia
keskimääräistä vähemmän.
Kevät maan etelä-
ja keskiosassa
keskimääräistä
lämpimämpi
Koko kevään keskilämpötila
oli maan etelä- ja keskiosas-
sa noin 2...5,5 astetta ja maan
pohjoisosassa -5...+2 astetta.
Maalis-toukokuun keskiläm-
pötila oli maan etelä- ja kes-
kiosassa noin 1 - 2 astetta
keskimääräistä korkeampi.
Maan pohjoisosassa keski-
lämpötilat olivat lähellä pit-
kän ajan keskiarvoja, lukuun
ottamatta Itä-Lappia ja Koil-
lismaata, jossa maalis-touko-
kuun keskilämpötilat olivat
paikoin noin 0,5 - 1 astetta
keskimääräistä alempia.
Kevään sademäärät vaih-
telivat 100 millimetrin mo-
lemmin puolin ja sateet ja-
kautuivat epätasaisesti. Eni-
ten satoi Puolangan Kotilas-
sa, missä maalis-toukokuun
sademäärä oli 156 millimet-
riä.
Maan länsiosassa kevään
sademäärät olivat monin pai-
koin noin 10 - 30 millimetriä
keskimääräistä pienempiä,
maan itäosassa ja Etelä-La-
pissa taas saman verran kes-
kimääräistä suurempia.
Vammalalainen kustannus-
liike Warelia julkaisee 11. ke-
säkuuta varatuomari Pertti
Paloheimon teoksen ”Naan-
tali 11.6.1944”. Intiimi muis-
telmateos laajenee toisen maa-
ilmansodan opetusten mietis-
kelyksi.
Kesällä 1944 Suomi taiste-
lee olemassaolostaan. Tam-
perelainen koulupoika Pert-
ti Paloheimo on kesänvietos-
sa aurinkoisessa Naantalis-
sa. Hänen setänsä kartoittaa
Naantalin Tupavuorta, jonne
suunnitellaan polttoaineen
keskusvarastoa. Sedän apuna
on joukko rintamalle kelpaa-
mattomia työvelvollisia.
Kesäkuun 11. päivänä 1944
koulupoika täyttää neljätoista
vuotta ja isännöi työvelvolli-
sille ravintolaillan Naantalin
kuulussa Rantaravintolassa.
Samalla hän juo itse ensim-
mäisen ryyppynsä. Se on lei-
kattua konjakkia, yhden täh-
den Jaloviinaa.
Juhannusviikolla nuori Pa-
loheimo lähetetään junalla
kotiin Tampereelle. Hän jou-
tuu viettämään kaksi yötä ja
kolme päivää sekasortoisella,
sateisella Toijalan risteysase-
malla. Rautatien hajuihin ja
avoimissa vaunuissa mylvivän
karjan hajuun yhdistyy kitke-
rä haju, joka tulee asemalai-
turille pinotuista kaatuneiden
sotilaiden ruumisarkuista.
Varatuomari Pertti Palohei-
mo (s. 1930) tuli tunnetuksi
muun muassa televisiojohta-
jana, vakuutusyhtiöjohtajana
ja Suomen olympiajoukkueen
ylijohtajana. Kesäkuu 1944 oli
hänen elämänsä avainkoke-
mus.
Paloheimon syvästi oma-
kohtainen kirja on samalla
myös lyhyt oppimäärä toiseen
maailmansotaan, sen ratkai-
seviin taisteluihin ja suuriin
taistelupaikkoihin. Palohei-
mo pohtii sotien opetuksia ja
osallistuu ajankohtaiseen kes-
kusteluun Mannerheimin ase-
masta ja merkityksestä.
Teoksen on kuvittanut Pa-
loheimon pitkäaikainen ystä-
vä, lavastaja Yrjö Tapper. Pert-
ti Paloheimo on aikaisemmin
julkaissut mm. elämäkerran
”P. Paloheimo, Pispalan Tar-
mo” (WSOY 1997).
Suomi,
hyvinvointivaltio?
Warelialta
Pertti Paloheimon
muistelmateos
• Pirkko Lahtinen