Page 10 - Alueviesti_27_2008

10 Keskiviikko heinäkuun 2. 2008
Kokemäelle
avattiin uusi
Neste Oil -asema
Kokemäen Pyhänkorvantielle
on avattu Neste Oil Express -
automaattiasema.
Neste Oil Express –auto-
maattiasemat ovat miehit-
tämättömiä asemia, joissa
polttonesteiden hinnat ovat
markkinan kilpailukykyisim-
mällä tasolla. Asemilla myy-
dään Neste-bensiiniä ja -die-
seliä. Neste Oil Express -ase-
milla voi maksaa yleisimmillä
pankki- ja luottokorteilla sekä
Neste Oil -korteilla. Edullises-
ta perushintatasosta johtuen
Express-asemilta suoritetuista
ostoista ei myönnetä mitään
alennuksia eikä kanta-asiaka-
setuja.
Asemaverkostouudistus to-
teutetaan vaiheittain vuosina
2008-2010. Sen jälkeen Nes-
te Oil -asemaverkosto koos-
tuu kolmesta erilaisesta ase-
makonseptista: Neste Oil -lii-
kenne- ja automaattiasemista,
Neste Oil Express -automaat-
tiasemista ja raskasta liiken-
nettä palvelevista Neste Oil
Truck -asemista.
Asemauudistuksen yhtey-
dessä verkosto yhtenäistetään
Neste Oil –ilmeiseksi. Samalla
uudistetaan asemien laitekan-
ta ja ohjelmistot.
Kaikille asemille hankitaan
myös uudenaikaiset maksu-
päätteet.
Asiakkaalle se tarkoittaa
nopeampaa ja turvallisempaa
tankkaamista.
Talo paloi korjaus-
kelvottomaksi Säkylässä
Säkylässä paloi eilen omakoti-
talo. Palokunta sai kello 11.40
tienoilla hälytyksen Metsä-
maantie 11:sta. Ilmoituksen
mukaan talon pihassa olleet
henkilöauto ja pesukone oli-
vat tulessa.
Palomiesten saapuessa pai-
kalle havaittiin vielä etääm-
mällä pihassa olleen roskaka-
sankin palavan. Lisäksi talon
vesikatteen alta tuli ulos sa-
vua.
Palokunta löysi talon sisäl-
tä yläkertaan johtavilta por-
tailta talon asukkaan, 55-vuo-
tiaan naisen. Hän oli hengittä-
nyt runsaasti savua, mutta oli
tajuissaan. Nainen toimitettiin
Satakunnan Keskussairaalaan
saamaan hoitoa.
Talon yläkerran kaksi huo-
netta oli tulessa. Huoneista pa-
lo oli levinnyt myös asumatto-
maan ullakkotilan. Palokunta
sai palon rajattua yläkertaan,
mutta alakerta kärsi savu- ja
vesivahinkoja.
Talo tuhoutui korjauskel-
vottomaksi.
Alustavien tutkimusten
mukaan palon syttymiseen ei
liity rikosta eikä muita henki-
löitä.
Metsänhoitoyhdistykset työllistivät yli 700 henkilöä
Länsi-Suomen istutusurakassa
28 miljoonaa tainta maahan
Tämän kevään istutustyöt
metsissä on saatu päätök-
seen. Länsi-Suomen metsän-
hoitoyhdistykset Etelä-Poh-
janmaan, Lounais-Suomen
ja Pirkanmaan alueella saivat
toukokuussa alkaneella vilje-
lykaudella aikaan kaikkiaan
noin 16 000 hehtaaria uutta
metsää.
Taimia laitettiin maahan
noin 28 miljoonaa. Työvoi-
maa löytyi tänäkin keväänä
riittävästi. Istutustyöhön osal-
listui noin 740 istuttajaa ja
suuri määrä metsänomistajia.
Länsi-Suomen metsänviljely-
määrä on noin neljännes koko
maan istutuksista.
Istutuksilla vakituisten
lisäksi kausityövoimaa
Metsänomistajat itse hoitivat
Länsi-Suomessa tänä keväänä
yhdistysten välittämien taimi-
en istutuksista lähes kolman-
neksen.
Metsänhoitoyhdistysten
noin 360 vakinaisen työnte-
kijän lisäksi työllistettiin lähes
200 kausityöntekijää. Noin 50
harjoittelijaa hoiti istutusten
lisäksi työnjohdollisia tehtä-
viä.
Yhdistykset käyttävät met-
sänhoitotöissä myös metsäta-
lousyrittäjiä. Näiden työnte-
kijöitä oli metsänistutuksilla
noin 100 henkilöä Länsi-Suo-
messa. Istutuskoneita metsän-
hoitoyhdistysten työmailla on
ollut koeluontoisesti. Käyttö
lisääntynee lähivuosina.
Koneyrittäjät
muokkaavat
istutusalueet
Ennen istutusta metsä pitää
muokata. Sitä työtä Länsi-Suo-
men metsänhoitoyhdistysten
työmailla teki 120 koneyrit-
täjää vuonna 2007. Maahan
tehdään kaivinkoneella pie-
niä laikkuja tai mättäitä, joi-
hin taimet istutetaan. Toinen
muokkaustapa on metsä-äes-
tys. Sen osuus on viime vuosi-
na vähentynyt.
Taimilla hyvät
kasvuolosuhteet
Maat lämpenivät istutuskun-
toon toukokuussa, ja kesä-
kuun viileät ja kosteat säät
luovat taimien kasvulle hyvät
olosuhteet. Suurin osa, noin
kaksi kolmasosaa, istutetuis-
ta taimista on kuusia. Mänty-
jä on noin kolmasosa ja jonkin
verran koivuja. Muita lehtipui-
ta ja lehtikuusia istutetaan hy-
vin pieniä määriä. Ulkomaisia
puulajeja ei normaaliin met-
sänviljelyyn käytetä.
Nykyisin käytettävät paak-
kutaimet sietävät kuivuutta-
kin hyvin, koska niiden juuret
ovat multapaakussa. Istutus-
työhön ryhdyttäessä taimet
vielä kastellaan hyvin. Onnis-
tuneen metsänviljelyn takaa-
vat hyvin tehty, alueelle sopiva
maanmuokkaus, taimien hyvä
laatu ja varastointi, sekä huo-
lellinen istutustyö.
Istutuksen lisäksi metsiä
uudistetaan myös kylvämällä.
Se onnistuu lähinnä karuilla
mäntykankailla maanmuok-
kauksen yhteydessä. Avohak-
kuiden ja viljelyn lisäksi met-
siä uudistetaan myös luontai-
sesti.
Houhajärvellä
vähän levää,
muuten tilanne
rauhallinen
Viime viikolla Pirkanmaan
alueen leväseurannassa ha-
vaittiin vähäisesti sinilevää
kolmella kohteella, joista yk-
si oli Vammalan Houhajärvi.
Seurannan ulkopuolisilta koh-
teilta tehtyjä levähavaintoja ei
ympäristökeskuksen tietoon
viime viikolla tullut.
Tähän saakka mikroskoop-
pimäärityksissä ei ole ha-
vaittu kuin epäselvärajaista
Gomphosphaeria -sinilevää.
Viime viikolla analysoiduis-
ta vesinäytteistä löytyi neljää
eri sinileväryhmää, vähäises-
ti muun muassa helminauha-
maisia Anabaena -sinileviä.
Tämä tarkoittaa, että vaikka
merkittäviä sinileväesiintymiä
ei vielä ole vesistöissä havaittu,
levät kuitenkin kasvavat ja ke-
hittyvät suuressa vesitilavuu-
dessa.
Heikkotuulinen säätila voi
muuttaa levätilannetta no-
peastikin edesauttamalla sini-
levien pintaan nousua ja ka-
saantumista tuulen alapuolisil-
le rannoille. Lämmin pintavesi
ja auringonpaiste kiihdyttävät
pintaan nousseiden levien yh-
teyttämistä ja kasvua. Epäva-
kaisen säätyypin jatkuessa le-
vät eivät pääse kasaantumaan,
ja kukintojen kesto jakaantuu
pitemmälle aikavälille, jolloin
ei ole odotettavissa isoja ja no-
peita muutoksia sinileväesiin-
tymien suhteen.
Terveyskeskuksen
p-alueella naarmutettiin
Vammalan poliisi sai torstai-
na ilmoituksen, että Vamma-
lan terveyskeskuksen parkki-
alueella on naarmutettu hen-
kilöautoa. Naarmutus sattui
illansuussa.
Crescent varkaille
Jaatsinkadulta
Jaatsinkatu 9:n pihasta Vam-
malasta anastettiin torstaina
iltapäivällä polkupyörä. Pyö-
rä on 50-luvulta peräisin ole-
va Crescent -merkkinen kun-
nostettu miesten polkupyörä.
Mopo ajoi
auton perään
Vammalassa
Mopoilija törmäsi torstai-
na aamupäivällä Vammalan
Puistokadulla edellä ajaneen
henkilöauton perään. Mopo ei
ilmeisesti havainnut, että auto
joutuu pysähtymään suojatien
eteen.
Mopoilija kaatui ja kaksi-
pyöräinen kärsi pintavauri-
oista.
Tunkeutuja rikkoi
paikkoja Välikadulla
Mies tunkeutui viime keskiviik-
kona toisen miehen asuntoon
VammalanVälikadulla. Tunkeu-
tuja rikkoi asunnossa paikkoja.
Valonheitin
vietiin
Tyrvään
kirkolta
Tyrvään kirkon pihasta anas-
tettiin sunnuntain vastaisena
yönä suuritehoinen loisteput-
kivalonheitin.
Torikeskuksen lasi rikki
Mieshenkilön epäillään rik-
koneen Torikeskuksen suuri-
kokoisen näyteikkunan lauan-
taita vasten yöllä.
Kesän raekaudet
vaihtelevat
alueellisesti
Ilmatieteen laitoksen mu-
kaan rakeiden esiintymiskausi
vaihtelee eri puolilla Suomea.
Raekuuroja ja rankkasateita
pystytään tutkimaan entistä
paremmin säätutkien tuotta-
man tiedon avulla.
Ilmatieteen laitoksen tutki-
muksen mukaan keskimääräi-
senä kesänä Lapissa rakeita al-
kaa esiintyä runsaammin he-
ti juhannuksen jälkeen. Siellä
rajuin raekausi loppuu jo elo-
kuun puolivälissä. Eteläran-
nikolla raejakso alkaa myö-
hemmin mutta jatkuu pidem-
mälle elokuulle, joskus jopa
syyskuun puolelle. Tähän
vaikuttaa Suomenlahti, joka
on alkukesästä kylmä, mutta
vastaavasti vapauttaa lämpöä
myöhempään syksyyn. Sai-
maan seudun raeilmasto on
näiden kahden välistä. Tiedot
perustuvat säätutkilla tehtyi-
hin raehavaintoihin.
Rakeiden tutkiminen on
haastavaa, sillä niitä sataa Suo-
messa melko harvoin. Kesän
aikana esiintyy keskimäärin
vain 6–7 suurehkoa raekuuroa
ja nekin neljän–viiden päivän
sisällä.
Rakeita havaitaan Suomes-
sa eniten iltapäivällä klo 14–16
välillä. Suuret, yli neljäsentti-
set rakeet, ovat yleisimpiä klo
16–18 vaiheilla. Öisin rakeita
sataa hyvin harvoin.
Ukkos- ja kuuropilvien yh-
teydessä satavat jäiset rakeet
ovat Suomessa keski- ja lop-
pukesän ilmiö. Syyskuun ja
toukokuun välisenä aikana
varsinaisia jäärakeita ei esiin-
ny juuri koskaan, sen sijaan
voi sataa lumirakeita tai pie-
niä jääjyväsiä.
Säätutkat tärkeitä
sateiden seuraamisessa
Raekuuroja ja rankkasatei-
ta voidaan ennustaa nykyis-
tä tarkemmin ja aikaisem-
min uusien säätutkasovelluk-
sien avulla. Tutkamittauksista
nähdään, missä sataa ja kuin-
ka rankasti.
Säätutkat ovat lähes ainoa
keino ennustaa lähituntien
rankkasateita. Tieto niiden lä-
hestymisestä on tärkeää esi-
merkiksi pelastusviranomai-
sille.
Ilmatieteen laitoksella on
kahdeksan säätutkan verkko.
Uuden sukupolven kaksois-
polarisaatiotutkat ovat mer-
kittävässä asemassa myös sa-
demäärien arvioinnissa. Sää-
tutkien avulla tiedetään, mon-
tako millimetriä vettä kertyi
milläkin alueella ja kuinka
varmaa tämä tieto on. Tällai-
silla mittauksilla on erityisen
paljon merkitystä vesivoiman
ja tulvien kannalta.
Esimerkiksi Porin rankka-
sadetulva elokuussa 2007 ai-
heutti noin 20 miljoonan eu-
ron vahingot.
Mökkipalot estetään huolellisella tulenkäytöllä
Kesämökkien ja muiden va-
paa-ajan asuntojen tulipalot
johtuvat hyvin usein huoli-
mattomasta tulen käsittelystä.
Suomen Pelastusalan Keskus-
järjestö SPEKin mukaan mök-
kipaloja syttyi viime vuonna
kaikkiaan 173, ja niistä 56 sai
alkunsa joko tulisijasta, hor-
mista tai tulentekovälineestä.
Vaaralta vältytään, kun
noudatetaan perusvarovai-
suutta. Tulta ei saa jättää val-
vomatta, eikä saunassa, var-
sinkaan kiukaan lähellä, pidä
kuivattaa vaatteita.
Mökillä kannattaa tehdä
aivan oleskelun aluksi kun-
non turvatarkastus. Toimiva
palovaroitin pelastaa henkiä.
Tarkista sen patterit. Tarkista
myös sähkölaitteiden kunto ja
kaasulaitteiden letkut ja liitok-
set. Tarkista tikkaiden kunto
ja pidä huoli, että mökiltä löy-
tyvät asianmukaiset alkusam-
mutusvälineet.
Monikaan mökkiläinen ei
kenties tule ajatelleeksi, että
myös mökin ja saunan hor-
mit on puhdistettava säännöl-
lisesti.
– Omaan yksityiseen käyt-
töön pääasiassa tarkoitetun
vapaa-ajan asunnon ja sen
saunan tulisijat ja hormit on
nuohottava kolmen vuoden
välein. Muuhun kuin omaan
yksityiseen käyttöön tarkoite-
tun, säännöllisessä käytössä
olevan vapaa-ajan asunnon ja
sen saunan tulisijat ja hormit
on nuohottava vuoden välein,
toimitusjohtaja Juhani Jyrkiäi-
nen Nuohousalan Keskusliitto
ry:stä muistuttaa.
Vastuu mökkiläisellä
itsellään
Sisäministeriön määräysten
mukaan rakennuksen omista-
ja tai haltija huolehtii siitä, et-
tä tulisijat ja savuhormit nuo-
hotaan säännöllisesti. – Kesä-
mökkiläisten olisi oltava aktii-
visia nuohouksen suhteen. Jos
nuohooja ei ole kolmeen vuo-
teen käynyt, häneen olisi syytä
ottaa heti yhteyttä, Jyrkiäinen
kehottaa.
Nuohoojaan kannattaa ot-
taa yhteyttä viipymättä myös,
jos tulisija ei vedä kunnolla tai
jos tulisijaan taikka hormiin il-
mestyy halkeamia. Tulisijojen
ja hormien säännöllinen puh-
distus takaa, että niihin kerty-
västä palamisjätteestä ei koidu
palovaaraa, mutta myös, että
ne toimivat mahdollisimman
tehokkaasti.
– Nuohousta voi hyvin ver-
rata auton katsastukseen. Kat-
sastuksessa varmistetaan au-
ton turvallinen ja myös ym-
päristöä säästävä kunto. Myös
nuohous tähtää paloturvalli-
suuden lisäksi energian talo-
udelliseen käyttöön, ympäris-
tönsuojeluun ja ihmisen ter-
veyteen ja hyvinvointiin, Jyr-
kiäinen lisää.
Puhdistamaton hormi voi
saada aikaan pelätyn noki-
palon. – Esimerkiksi huono
polttoaine ja riittämätön pa-
lamisilma aiheuttavat tulisi-
jan pikeentymisen ja nokeen-
tumisen. Seurauksena voi olla
nokipalo, jossa savukanaviin
ja savupiipun pinnoille tiivis-
tynyt noki ja piki syttyvät, Jyr-
kiäinen kertoo.
Nokipalo on kuumuuten-
sa takia vaarallinen. Savu-
hormi voi haljeta ja tuli levi-
tä hormiston lähellä oleviin
syttyviin rakenteisiin. Vakuu-
tusyhtiöt edellyttävätkin, että
nuohous hoidetaan ajallaan.
Vakuutusyhtiö voi jopa evätä
korvauksen, jos nuohous on
hoidettu puutteellisesti.
Turvallisuuteen tulee
kiinnittää huomiota
Varsinkin kesällä palamaton
tuhka-astia on erityisen tär-
keä apuväline tuhkan ja noen
varastoinnissa kesämökeil-
lä. Tuhka voi säilyä kuumana
useita vuorokausia tulisijo-
jen tuhkapesissä ja esimerkik-
si saunan kiukaiden tuhkati-
lat on syytä tyhjentää jokaisen
käyttökerran jälkeen. Palama-
ton tuhka-astia turvallisessa
paikassa tontilla on siis ainut
ja oikea paikka tuhkien jääh-
dytykseen ja välivarastointiin.
Kiinteistön omistajan tai
haltijan on myös huolehditta-
va siitä, että savuhormille on
esteetön ja turvallinen pää-
sy. Talo- ja lapetikkaiden sekä
kattosiltojen tulee olla kiintei-
tä ja käyttökuntoisia. Tikkai-
den kunto ja kiinnityksen pi-
tävyys on tarkastettava sään-
nöllisesti.
Kiinteistön omistajan tai haltijan on myös huolehditta-
va siitä, että esimerkiksi savuhormille on esteetön ja tur-
vallinen pääsy. Talo- ja lapetikkaiden sekä kattosiltojen
tulee olla kiinteitä ja käyttökuntoisia.