Page 8 - Alueviesti_28_2008

8 Keskiviikko heinäkuun 9. 2008
Hautauspalvelut








Suosituimmat riparileikit
ovat jo klassikkoja
Rippikoulussa leikit ovat tär-
keä osa leirin ohjelmaa sii-
nä missä oppitunnitkin. Suo-
men sadoilla rippileireillä lei-
kitään sekä omia leikkejä että
jo klassikoiksi muodostuneita
suosikkileikkejä. Ne elävät ai-
kakaudelta ja paikkakunnalta
toiselle.
Taivallahden seurakunnan
nuorisotyönohjaaja Liisa Sii-
kasella on yli 40 vuoden koke-
mus leirileikeistä. Tamperelai-
nen insinööriopiskelija Tytti
Matsinen on työskennellyt va-
paaehtoisena leirinohjaajana
kymmenillä leireillä. Sekä Sii-
kanen että Matsinen nimeävät
ehdottomaksi tämän kesän ja
kuluneiden kesien suosikkilei-
kiksi niin sanotun Ponileikin.
Ponileikissä ollaan piirissä,
tanssitaan ja lauletaan: ”Täältä
he tulevat poneillansa, pienil-
lä sievillä poneillansa”. Sitten
haetaan pari ja ollaan milloin
selkä selkää vasten ja milloin
vatsa vatsaa vasten.
Myös laululeikit ovat pitä-
neet pintansa. Matsisen mu-
Yksilön nolaaminen ei
ole muodissa
Tytti Matsisen mukaan suo-
situilla leikeillä on kolme yh-
teistä piirrettä: Ne ovat lap-
senomaisia, yksinkertaisia
ja kollektiivisia. Niissä kaik-
ki pääsevät mukaan eikä vii-
denkymmenen tarvitse katsoa
kolmen touhottamista. Niis-
sä ei myöskään nolata ketään,
vaan noloutta lähentelevä hul-
lunkurisuus koskee kaikkia
leikkiviä.
Leikki virkistää leirillä.
Leikkimisen into ei ole vähen-
tynyt tai vanhanaikaista.
Leikkiminen leirillä on tär-
keää, koska se tiivistää koko-
naisuutta, ryhmäyttää ja ir-
taannuttaa oppitunneista.
Leikkien on hyvä olla moni-
puolisia. Ei ole mitään järkeä
vaikkapa juoksuttaa leiriläisiä
jatkuvasti, koska kaikki eivät
tykkää juoksemisesta tai fyy-
sisyyttä painottavista jutuista.
Siikasen mukaan leikkiin
kykenevä ja leikistä nauttiva
ihminen on tasapainossa it-
sensä kanssa. Leikki voi olla
myös kasvun paikka, koska se
haastaa heittäytymään ja toi-
saalta ottamaan toisen ihmi-
sen huomioon. -Leikki opet-
taa näkemistä, kuulemista ja
myös sitä, mikä on oikein ja
hyvää.
kaan laululeikkien hyvä puoli
on siinä, että ne eivät osallis-
ta liikaa.
Ujommatkin lähtevät nii-
hin helposti mukaan muun
joukon mukana.
Yhteistä suosituille leikeille
on kontaktin otto ja huumori.
Niissä myös tutustutaan.
Lähtisitkö
perheleirille
Vampulaan?
Vampulan seurakunta kutsuu
perheitä virkistymään ja viet-
tämään yhteistä aikaa kesäi-
sessä luonnossa Säkylän Pih-
lavan leirikeskukseen 6.-7.
elokuuta. Perheleiri on tarkoi-
tettu lapsiperheille. Myös yk-
sinhuoltajat ovat tervetulleita
lastensa kanssa. Ohjelmaa on
sekä yhteisesti perheille että
erikseen lapsille ja vanhem-
mille. Aikuisten kanssa poh-
ditaan kodin ja perheen mer-
kitystä ja voimavarojen löytä-
mistä itselle ja perheenä elä-
miseen. Koko perheen kanssa
seikkaillaan elämyspolulla,
osallistutaan leirijumalanpal-
velukseen yms. Mahdollisuus
saunomiseen ja uintiin sekä
rentouttavaan hierontaan.
Leiri alkaa 6. elokuuta klo
10 ja kotiinlähtö on seuraava-
na päivänä klo 16. Leirille mu-
kaan tuleville lähetetään leiri-
kirje, joka sisältää tarkemmat
tiedot leirin ohjelmasta, mu-
kaan otettavista varusteista ja
ajo-ohjeen Pihlavaan. Leiri on
osanottajille ilmainen. Ohjel-
masta vastaavat Elisa Kisamaa,
Sirpa Honkanen, Keijo Plit ja
Suvi Koskinen. Asiantuntija-
vieraana mukana on psykote-
rapeutti, erityisdiakoniatyön-
tekijä Eila-Marja Törmä.
Kodin siunaus tekee kämpästä kodin
Luterilaisen kirkon mukaan
jokainen tupa on siunaamisen
arvoinen. Kesäkauden ava-
jaiset mökeillä ja kotona ovat
muistuttaneet jälleen oman ti-
lan tärkeydestä. Kodin siunaa-
minen luo hyvän hetken olla
yhdessä. -Kaikilla on oikeus
turvapaikkaan nykyajan jat-
kuvalta liikkeeltä - paikkaan,
jossa voi olla oma itsensä, sa-
noo Helsingin seurakuntayh-
tymän oppilaitospastori Jussi
Murtovuori.
Kodin siunaus on jäänyt
muiden kirkollisten toimitus-
ten varjoon.
Murtovuoren mukaan ko-
din siunaus tulee toimituk-
sista kuitenkin kaikkein lä-
himmäksi seurakuntalaisten
elämää. -Siunaaminen on ru-
kousta, jossa kurotetaan koh-
ti arkea. Jumalaa pyydetään
olemaan läsnä tavallisissa asi-
oissa kuten yhteisissä ruoka-
hetkissä. Me emme siunaa ti-
loja tai Ikean kalusteita, vaan
ihmisten välistä toimintaa.
Kirkko on parhaimmillaan,
kun se tuo viestinsä keskelle
ihmisten omaa tilaa, selventää
Murtovuori.
Valitettavan moni kuiten-
kin luulee, että heidän asun-
tonsa tai elämäntilanteensa ei-
vät täytä kodin kriteerejä.
Siunattavaan kotiin ei
kuitenkaan vaadita puoli-
soa, kahta lasta, koiraa ja tii-
litaloa. Koti on koti, vaikka
se olisi toivottua pienempi,
huonompi tai väärällä pai-
kalla.
Seurakuntia kannustetaan
tekemään kodin siunaamis-
ta tunnetuksi. Tämä tapahtuu
luontevammin joko kastetoi-
mituksen yhteydessä tai kun
uudet seurakuntalaiset toivo-
tetaan tervetulleeksi seura-
kuntaan.
Kodin siunaamista on syytä
korostaa myös muiden kirkol-
listen toimitusten rinnalla.
Seuraajasta talousjohtaja?
Paula Laasanen
SHT-Tukku Oy:n
talouspäälliköksi
Vammalan seurakunnan ta-
louspäällikkö Paula Laasanen
jättää kahdeksan vuoden jäl-
keen paikkansa siirtyessään
punkalaitumelaisen SHT-Tu-
kun talouspäälliköksi. Kirk-
koneuvosto myönsi hänel-
le eron maanantaina. Samalla
neuvosto päätti julistaa viran
haettavaksi ja valitsi ennen
uuden valintaa viransijaiseksi
Pauli Poussan.
Poussa on kokenut talous-
mies, sillä hän on eläkkeellä
olevan SLEY:n talousjohtaja.
Poussa on Vammalan seura-
kunnan kirkkoneuvoston jä-
sen, mutta hänen paikkansa
ottaa viransijaisuuden ajaksi
varajäsen.
Uuden Sastamalan myötä
Vammalan seurakuntien kap-
peliseurakuntien määrä kas-
vaa jälleen, sen myötä viran-
haltijoiden.
Uudet kappelit ovat Mou-
hijärvi, Äetsä ja Keikyä ja seu-
rakunnan jäsenmäärä nousee
noin 22 000:een.
Tämän myötä tulee poh-
dittavaksi, muutetaanko Vam-
malan seurakunnan talous-
päällikön virka talousjohtajan
viraksi, kuten on melko ylei-
sesti tapana yli 15 000 jäsenen
seurakunnissa.
SHT-Tukku on maan suu-
rin arkkujen valmistaja ja
hautaustarvikkeiden tukku-
myyjä.
Pappeja rohkaistaan
puhumaan parisuhteesta
vihkikeskusteluissa
Kesä on kirkkohäiden kul-
ta-aikaa. Ennen häitä papin
kanssa käytävä vihkikeskuste-
lu on mahdollisuus pysähtyä
pohtimaan parisuhteen arvoja
ja odotuksia.
Kirkon perhetyön yksikkö
alkaa kouluttaa pappeja hyö-
dyntämään vihkikeskustelun
tarjoamia mahdollisuuksia
vielä entistä paremmin.
-Kirkko on tehnyt avio-
parityötä nelisenkymmentä
vuotta, mutta vihkikeskuste-
lusta voi saada vielä nykyistä
enemmän irti. Kiireetön kes-
kustelu papin kanssa voi ol-
la jopa ensimmäinen kerta,
jolloin pari kertoo toisilleen
mitä kumpikin ymmärtää
sitoutumisella ja avioliitol-
la, Virtaa välillämme -työn
projektisihteeri Minna Tuo-
minen Kirkkohallituksesta
sanoo.
Vihkikeskustelu voi havah-
duttaa parin uusien asioiden
ääreen ja innostaa lisäkeskus-
teluihin kotona.
Pappi voi antaa kysymyksiä
myös etukäteen pohdittaviksi.
Perhetyön sihteeri Arja Sep-
päsen mukaan vihkikeskuste-
luun saattaa liittyä jännitystä,
mutta:
-Asioiden ääneen sanomi-
nen jonkun aktiivisen ulko-
puolisen kanssa yleensä vain
vahvistaa parin yhteyttä ja tuo
tasapainoa hääjärjestelyjen
keskellä.
Seppäsen ja Tuomisen mie-
lestä vihkimistä edeltävistä ta-
paamisista papin kanssa saisi
helposti rakennettua pienen
avioliittokoulun.
-On sääli, jos tapaamisia
papin kanssa on vain yksi ja
sekin kuluu vihkikaavan lä-
pikäymiseen, vaikka sekin on
tärkeää. Jos vihkipappi tulee
tutuksi, hänestä voi tulla per-
hepappi vuosikymmeniksi
eteenpäin.
Parisuhteen
palikoista apua
Vuonna 2009 Kirkon perhe-
työ lanseeraa Parisuhteen pa-
likat –työkalun, jota voidaan
käyttää niin vihkikeskusteluis-
sa kuin muussakin parisuhde-
työssä.
Puiset palikat havainnollis-
tavat parisuhteen eri osa-alu-
eita, kuten seksuaalisuutta tai
anteeksiantoa, ja auttavat kes-
kustelemaan niistä.
Monet seurakunnat jaka-
vat tämän kesän vihkipareille
Virtaa välillämme –materiaa-
lia, jota on jaettu jo tuhansille
pareille viime vuosina.