Page 13 - Alueviesti_28

13

Keskiviikko heinäkuun 9. 2008

60 vuotta - eikä suotta!

Papinsaaressa vietettiin

Samoojien iloista juhlaleiriä

Aila Kaski

Partiolippukunta Karkun Sa-

moojat vietti perinteistä vii-

den päivän partioleiriään Pa-

pinsaaressa Karkussa. Leirin

teemana oli tällä kertaa ”lei-

rielämää kautta aikojen”, sillä

ensimmäistä leiriä vietettiin

saaressa jo 1948, eli 60 vuot-

ta sitten. Nyt olikin juhlan ai-

ka. Väkeä leirillä oli runsaat

50, parhaimmillaan jopa yli

60 henkeä.

Leiri alkoi keskiviikkona

rakennusleirillä, jossa muka-

na häärivät partionjohtajat,

vartionjohtajat sekä joukko

erittäin innokkaita lasten van-

hempia. Varsinainen leiri al-

koi varhain torstaiaamuna.

Koska leiri oli juhlaleiri,

ohjelma sivusi asioita, joita oli

tehty jo kuusikymmentä vuot-

ta sitten. Toki niitä tehdään

yhäkin, mutta hieman eri ta-

voin.

Miten asiat ovat sitten

muuttuneet vuosikymmenten

varrella? Aivan ensimmäise-

nä voi kiinnittää huomion lei-

rikirjeisiin, joita lapset saavat

ennen leiriä. Nykyään leiri-

kirjeitä lähetetään pari-kolme,

parin viikon välein ennen lei-

riä, ja niissä kerrotaan hieman

leirin tulevista tunnelmista,

ohjaajista sekä mukaan pakat-

tavista tavaroista.

1932 käytössä olleessa par-

tiokäsikirjassa leirille aikovan

partiolaisen leirikirjeessä saat-



toi olla näin: ”Oheellisessa lu-

ettelossa on mainittu kaikki

mahdolliset varusteet, joten

partiolaisen on käytettävä jär-

keä valitessaan varusteet sen

mukaan.”

Suklaalta maistuvaa

ruis-marjapuuroa

Leiri oli jaettu kahteen eri ryh-

mään. Vartioikäiset majoittui-

vat Lukkarinsaareen johtaji-

naan lippukunnan sampo Nii-

na Virkki sekä vartionjohtaja

Petri Mäkelä.

Sudenpennut ja sisupar-

tiolaiset pitivät majaa Papin-

saaren puolella, heillä johta-

jina toimivat Janika Puhak-

ka, Aila Kaski, Janne Lamme-

la. Koko leiristä vastasi Leena

Vessman.

Venekuljetuksista huoleh-

ti Pekka Marttila ja ”pulina-

potkurina” toimi Juho-poika.

Marttilan perheen äiti Pia oli

myös pestattuna leirin keitti-

öllä.

Monivuotinen leirikok-

kimme Pentti Piipari saa olla

syystäkin tyytyväinen työnsä

laatuun, sillä hänen laittaman-

sa ruuat saivat kyllä kiitosta,

ruis-marjapuurokin maistui

suklaapuurolta.

Pieni sudenpentu kertoi

tohkeissaan ruokapöydässä,

syödessään ruis-marjapuuroa:

”Meidänkin äiti tekee joka aa-

mu mulle tätä ihanaa suklaa-

puuroa kun lähden kouluun.”

Eikö silloin ole ruuanlaittotai-

to jo huipussaan? Leirikeitti-

öllä apuna hääräsi innokkaas-

ti Pirkko Siivonen, hänen lap-

sensa olivat myös leirillä.

Leirin ohjelmassa

vanhoja perinteitä

Leirin ohjelma oli suunnitel-

tu viitteellisesti vanhaan mal-

liin. Luonto ja hyvät tavat oli-

vat punaisena lankana läpi

koko leirin ajan. Aamuisin li-

punnoston yhteydessä harta-

uksissa käsiteltiin asioita avu-

liaisuudesta, rehellisyydestä,

vastuusta ja kärsivällisyydes-

tä. Joka aamu solmittiin par-

tiohuiviin solmut muistutta-

maan päivän hyvästä työstä.

Aamujumppa oli peräisin

Baden-Powellin ensimmäisel-

tä partioleiriltä 100 vuotta sit-

ten. Siinä saivat kyytiä niin ai-

vot, päänahka, keuhkot kuin

maksa ja munuaisetkin. Hyvä

liike jokaiselle elimelle ja jäse-

nelle. Kyllä tämän jumpan jäl-

keen jaksoi olla mukana ko-

vassa menossa.

Sudenpentujen ohjelmaan

kuului Papinsaaren rantaseu-

ranta: Suomen Partiolaisten

ja Suomen Luonnonsuojelu-

liiton yhteinen projekti, jossa

seurataan rantojen hyvinvoin-

tia, kasvustoa ja linnustoa.

Sisupartiolaiset suorittivat

luonnontuntemusmerkin.

Lettuja taivaan tuuliin

Leirinuotiosta kertoo Oiva

Halme Partiolaisen kirjassa

vuonna 1927 seuraavasti: ”Lei-

rinuotio on se paikka, jonne

päivän puuhailun jälkeen ko-

koonnutaan lepäämään, vir-

kistymään ja tarinoimaan.”

Näin myös tänä päivänä,

ero on vain siinä, että tarinat

ovat muuttuneet ohjelmiksi

joita lapset esittävät, harvoin

kuulee enää partiotarinoita.

Meidän iltanuotiollamme

oli ohjelmana letunheitto, jo-

kaisen piti saada lettu kään-

nettyä heittämällä. Kyllä niitä

sitten katosikin taivaan tuuliin

muutamia.

Sudenpennut suorittivat

leirillä iltaohjelmamerkin jo-

hon kuului ohjelman esittämi-

nen nuotiolla. Huudot ja lau-

lut esitettiin omin sanoituksin

ja maskeeraukset ja rooliasut

kuuluivat myös merkkisuo-

rituksiin. Illan parasta antia

oli lasten mielestä kun johta-

jat esittivät pienten joutsenten

tanssin. Lasten kanssa tutkit-

tiin myös Pöllö-vartion päi-

väkirjaa vuosilta 1945-1949,

kirjan oli antanut meille sil-

loinen vartionjohtaja Matti

Pentti. Päiväkirjan sivuilla vi-

lahteli monet tutut nimet, ku-

ten Lauri Punto, Erkki Kaasa-

lainen, Veikko Ilvesmäki sekä

Lauri Koski.

Leirimme päättyi jumalan-

palvelukseen, jonka toteuttaji-

na olivat Eetu Myllymäki sekä

Päivi Vuoristo. Eetun saarnaa

kun kuunteli, oli ilo huomata

miten hän on luontoihminen;

lintujen ääntelyt olivat hallin-

nassa.

Sunnuntaina iltapäivällä

väsyneet lapset pääsivät läh-

temään kotia kohden, rink-

ka täynnä monia uusia koke-

muksia ja mieliin painuvia lei-

rimuistoja.

Illan vetonaula nuotiolla: Lammela ja Pekka Marttila tanssivat pienten joutsenten

tanssin. Musiikista vastasivat Leidit lavalla. Vasemmalta Pirkko Siivonen, Leena Vess-

man, Janika Puhakka ja Aila Kaski.

Leiripaitojen painatuksessa saimme käyttää oikein vanhanajan silitysrautaa, jolla pai-

noväri silitettiin kiinni paitaan. Silittämässä Miko Puhakka.

Merja Evalasta

LC-Huittinen/

Gerdan presidentti

Huittislainen Merja Evala (kuvassa vas.) otti naisklubin

presidentin tehtävät vastaan punkalaitumelaiselta Tuu-

la Pitkäseltä. Presidentin nuijanvaihtotilaisuus pidet-

tiin 24. toukokuuta Punkalaitumen Myllypirtillä. Lions

Club Huittinen/Gerda on Huittisten, Punkalaitumen ja

Vampulan alueella toimiva naislionsklubi, joka on toi-

minut vuodesta 2005 lähtien.

Männiköt ruskettuvat

Vakka-Suomessa

Pistiäistuhot

näkyvät nyt

Ruskomäntypistiäisen toukki-

en jäljet ovat juuri nyt selväs-

ti havaittavissa kauempaakin.

Osa mäntyjen latvoista on hy-

vinkin harsuja, kun suuri osa

vanhemmista neulasista on

pahimmillaan joutunut touk-

kien ahmimiksi ja jäljellä on

vain tämän kesän kasvainten

vielä keskenkasvuiset neula-

set. Pahimmin syötyjen män-

tyjen yleisväritys on muuttu-

nut ruskeaksi, kun pistiäisen

munia sisältäneet neulaset

ovat kuivuneet.

Pahimmat tietoon tulleet

tuhoalueet ovat Vakka-Suo-

messa Taivassalon, Lokalah-

den, Uudenkaupungin ja Py-

hämaan alueilla, missä tuho-

alueita on tuhansia hehtaareja.

Näillä alueilla esiintyi rusko-

mäntypistiäistuhoja jo viime

kesänäkin.

Vain heikoimmat

männyt kuolevat

Toistuvat syönnit heikentävät

puustoja aiheuttaen seuraus-

tuhoja ja puiden kuolemis-

riskiä etenkin karuissa kallio-

männiköissä, joissa kuivuus ja

ravinteiden niukkuus heiken-

tävät puita. Tavallisesti alku-

aan normaalikuntoiset män-

nyt selviävät hengissä parista-

kin syönnistä uusien neulasten

turvin, mutta kasvunmenetys-

tä niille kyllä aiheutuu.

Nyt ei tuhoalueita

kannata hakata

Tästä eteenpäin loppukesän ja

alkusyksyn aikana ei tuhoalu-

eilla kannata hakata mäntyjä.

Pistiäiset ovat tuolloin kote-

loituneina maassa, mistä len-

tävät yksilöt nousevat syksyllä

munimaan mäntyjen latvuk-

siin. Jos osa puista on hakattu,

niin muninta ja tuho keskittyy

voimakkaampana jäljellä ole-

viin puuyksilöihin, jotka juuri

oli tarkoitus jättää kasvamaan.

Tuhoalueiden hakkuut kannat-

taa tehdä talven ja kevään ai-

kana, jolloin saadaan tuhottua

kaadettavien puiden neulasissa

munina olevat pistiäiset.

Metsäkeskus kaipaa

tietoja tuhoalueista

Lounais-Suomen metsäkes-

kus pyytää metsänomistajia ja

muita tuhohavaintojen tekijöi-

tä ilmoittamaan havainnois-

taan metsäkeskuksen verkko-

sivuilla osoitteessa

www.met

-

sakeskus.!/lounais. Ilmoituk-

set ovat tärkeitä tuhoalueiden

kartoittamisen ja mahdollis-

ten torjuntatoimenpiteiden

suunnittelun kannalta.

Ruskomäntypistiäisten aiheuttamat tuhot näkyvät sel-

västi mäntyjen latvoissa. Kuva: Antti Pouttu, Metla.

Iloa ilmassa Leijonapuistossa

Marianna Langenoja

Huittisten Lions Club järjesti

jälleen lasten iloisen puuha-

päivän Huittisten Leijonapuis-

tossa, joka täyttää tänä kesä-

nä 12 vuotta. Väkeä tapahtu-

ma keräsi yllin kyllin. Vuosit-

tain leikkimään saapuu yli 130

henkeä. Niin kuin joka ke-

sä, Peppi Pitkätossu vauhditti

lapsia jälleen, ja sai osan isistä

ja äideistäkin tanssimaan. Pe-

pin matkassa oli tällä kertaa

Maddaleena-nukke, kun mui-

na vuosina lavalla on viihdyt-

tänyt Laulupoika ja Taikuri-

poika. Tapio Sirviö Huittisten

Lions Clubilta hymyili, että il-

ma on aina ollut kuin tilattu.

Myös tänä vuonna aurinko

paistoi kirkkaalta taivaalta.

Hyvä ilma houkutteli pai-

kalle myös Salmisen perheen.

Juha-isän mukaan Leijon-

apuistossa tulee käytyä muu-

tenkin paljon, sillä siellä on



touhuttavaa molemmille per-

heen pojille, sekä nuorem-

malle Eemelille että vanhem-

malle Viljamille. Peppiä perhe

on käynyt katsomassa ainakin

kahdesti aiemminkin. -Lap-

set ovat aina viihtyneet täällä.

Nytkin Viljami on tuolla leik-

kimässä Pepin ohjaamia leik-

kejä, hieman syrjemmässä is-

tuskellut isä Juha kertoi.

Pojat Topias ja Tuomas Sa-

vijoki pyöräilivät 10 kilomet-

riä Leijonapuiston tapahtu-

maan. Suunnitteilla oli jäädä

yöksi keskustaan mummun

luokse, ja polkea kotiin takai-

sin vasta seuraavana päivänä.

Pojat olivat ensimmäistä ker-

taa tapahtumassa, ja sanoivat

pitävänsä paljon. -Leikimme

kaksi leikkiä Pepinkin kanssa,

veljekset hehkuttivat.

Tapahtumassa jaettiin il-

mapalloja ja karamelleja heti

Pepin ja Maddaleenan lope-

tettua. Tapio Sirviön mukaan

ideana onkin järjestää lapsille

huvia ilmaiseksi, kun sitä niin

vähän tarjotaan Huittisissa.

Sirviö lupaili, että ensi kesänä

Leijonapuisto saa lisävempe-

leitä, sillä siihen on kerätty ra-

haa jo jonkin aikaa. Erityisen

paljon kiitosta on saanut puis-

tosta löytyvä vauvakeinu.

Eemeli Salminen istuskeli Leijonapuiston leijonapat-

saan päällä tyytyväisenä. Vieressä isä Juha. Kuvaan lui-

kahti mukaan myös naapurinpoika Topias Savijoki.

Peppi Pitkätossu ja Mad-

daleena-nukke saivat lap-

set ja aikuiset hyppimään,

tanssimaan ja leikkimään.

Page 13 - Alueviesti_28_2008