Page 10 - Alueviesti_29

10

Keskiviikko heinäkuun 16. 2008

Kutalan juhlissa sikaa,

traktoreita ja

maalaisromantiikkaa

Marianna Langenoja

Ennen muinoin Vammalan

Kutalan kyläjuhla oli sellainen,

että siellä heitettiin saapas-

ta ja syötiin muurinpohjalet-

tuja. Nyt 12 vuotta myöhem-

min tapahtumassa ihastellaan

lähes 120 hytitöntä traktoria,

nautitaan suomalaista sikaa

ja tanssitaan livebändin säes-

tyksellä.

–Maalaisromantiikkaa ja

hauskanpitoa, siitähän täs-

sä on kysymys, tapahtuman

puuhamies Marja-Leena Vuo-

rio toteaa.

Maalaisromantiikkaa löy-

tyy myös tapahtuma-alueen

puuseejonosta. Vessaan odo-

tellessa tutustuu helposti mui-

hin yhtä hätäisiin kanssajuhli-

joihin.

Eräs nainen jonossa nau-

raa, että kesän kohokohtia

ovat Kutalan ja Illon sikajuh-

lat sekä Siilotanssit. Hän on

käynyt monena vuonna aiem-

minkin Kutalan sikabileissä, ja

aina on ollut yhtä hauskaa.

–Ei ne vaan ikinä ymmärrä

varata tarpeeksi vessoja ja si-

kaa, jonosta nauretaan.

Lasten viihtyvyys

sydämen asia

Marja-Leena Vuorio myön-

tääkin tapahtuman positii-

viseksi ongelmaksi sen, ettei



ikinä uskalleta toivoa paikal-

le niin paljon väkeä, kuin sitä

loppujen lopuksi tulee.

–Joka vuosi mietimme, et-

tei tämä kävijämäärä voi tästä

enää kasvaa, mutta joka kesä

se sitten on kuitenkin kasva-

nut. Silti uskallan väittää, että

tämän isommaksi tapahtuma

on kokonaan oma konseptin-

sa. Sitä ei juurikaan voi verra-

ta edes lähiseudun maatalous-

näyttelyihin.

–Teemme tiivistä yhteistyö-

tä muiden tapahtumien kans-

sa, Vuorio selostaa.

Vaikka kesällä riittääkin

erilaisia menomestoja vaikka

millä mitalla, on myös parin

sadan ihmisen kyläpahasessa

tarve omiin kesäpirskeisiin.

–Jos meillä ei olisi sikajuhlia,

meillä olisi joku muu tapah-

tuma.

Vaikka Vuorion mukaan

tapahtuman järjestäjät joka

vuosi vannovat pahimman

hässäkän aikana, että tänä

vuonna ovat sitten viimeiset

sikajuhlat, innostus seuraa-

vien järjestämiseen kumpu-

aa aina tilanteen hieman rau-

hoituttua.

–Meitä on täällä yli 100 tal-

koolaista. Silti hommaa riittää

kaikille enemmän kuin jaksai-

si tehdä.

Eikä se olekaan yhtään yl-

lättävää. Sikajuhlista löytyy

ihan oikeasti jokaiselle jota-

kin. Aikuiset tulevat kohtaa-

maan tuttuja ja lapset voivat

sillä aikaa vaikka tuunata mä-

kiautoa.

Tapahtuman pääjärjestä-

jä on Kutalan Nuorisoseura.

Mukana järjestelyissä oli myös

Kutalan Martat sekä Kutalan

Metsästysseura.

ei vain voi enää tulla. Pihapiiri

ei vedä enempää väkeä.

Tänä vuonna nuorem-

man polven edustajien luku-

määrä kasvoi yli sadalla. Sen

Vuorio perustelee erityisellä

lasten leikkeihin panostami-

sella. –Meillä on inkkarirata,

pelle, keijupolku, ongintapis-

te, pahnapaali-labyrintti, ora-

vanpesä-leikki ja kotieläinpi-

ha, Vuorio luettelee vain osaa

kaikista niistä lasten huveista,

mitä pihapiiriin on järjestet-

ty. –Panostamme siksi lapsiin,

että kun lapset ovat onnellisia,

ovat myös vanhemmat onnel-

lisia. Lapset ja heidän viihty-

vyytensä on meille sydämen

asia.

Meille aikuisille sikajuhlis-

ta löytyi muun muassa huuto-

kauppaa, arvontaa, anniskelu-

alue, hytittömien traktoreiden

kiertoajelu, iloiset tanssit ja

tietysti paljon sikaa syötäväk-

si. Kiitosta juhlakansalta sai

erityisesti maukkaat muurin-

pohjaletut.

Kutalassa on tarve

kesäjuhliin

Lauantaisessa tapahtumas-

sa nautittiin erittäin hienosta

säästä. Vuorio toteaakin, että

myös muina vuosina on ollut

aurinkoista.

–Hyvät suhteet tuonne ylä-

kertaan, nainen naureskelee.

Hänen mukaansa maaseutu

vetää puoleensa paikallisten

lisäksi myös kaupunkilaisia,

ja puskaradio on tapahtuman

paras media.

–Puskaradio on se, mikä

kertoo totuuden. Jos tapahtu-

ma on onnistunut, siitä kuu-

lee, Vuorio tietää.

Hänen mukaansa tapahtu-

maan vetää myös se, että se

Sikajuhlat keräsivät noin 3000 kävijää. Paikalle houkutti 117 hytittömän traktorin let-

ka, joka körötteli Nuorisotalolta Kasinolle ja takaisin.

Tamperelainen Minna Raiko (vasemmalla) on juuri saanut valmiiksi kesäasunnon

Sarkolaan. Sisko Johanna Kouvo ja Mika Matikka ovat tulleet Nokialta Maggie-koi-

ransa kanssa katsomaan kylätapahtuman kesähenkeä ja tapaamaan vanhoja tuttuja.

Pelle ilahdutti lapsia koko tapahtuman ajan. Sylissä is-

tuu onnellinen Viivi Ruusunen.

Pojat Leevi ja Konsta pitivät tapahtumassa eniten Ze-

tor-kyydistä, muurinpohjaletuista ja oravanpesä-leikis-

tä. Pojat leikkivät Ferguson 35 ”kultamaha” –traktorin

selässä. Menopeli on vuosimallia -57.

Kun Statuen iloiset rytmit soivat Nuorisotalon tanssilat-

tialla, nuori pari vetäytyi rakennuksen taakse luonnon-

helmaan nauttimaan auringon viimeisistä säteistä.

Pyhäjärveläiset

juhlivat

Mouhijärvellä

Vpl. Pyhäjärvi-juhlat pidetään

19.-20.7. Mouhijärvellä, mis-

sä juhlat on aiemmin pidetty

kolmesti, viimeksi kutenkin jo

v. 1984.

Mouhijärvelle sijoittui Py-

häjärven seurakunnan lopet-

tamisen jälkeen valtaosa Py-

häjärven Tiituan ja Musa-

kanlahden kylien asukkaista,

yhteensä 340 pyhäjärveläis-

tä. Kotona Karjalassa oltaes-

sa kylissä harrastettiin varsin

voimallisesti urheilua ja nuo-

risoseuratoimintaa. Myöskin

Tiituan Marttayhdistys toimi

aktiivisesti.

Pyhäjärveläisillä on tä-

nä kesänä aivan erityinen syy

juhlimiseen. Vpl. Pyhäjärvi-

Säätiö täytti keväällä 60-vuot-

ta ja säätiön

toimintaa pyhäjär-

veläisten keskuudessa tullaan

tuomaan esiin. Juhlapuheen

tulee pitämään säätiön hal-

lintoneuvoston puheenjohtaja

Antero Pärssinen. Yksi muis-

telemisen aihe on varmasti

myöskin se, että Pyhäjärven

viimeinen kirkkoherran K.A.

Wiika toimi Mouhijärven

kirkkoherrana useita vuosia.

Hänen elämäntyötään muis-

telee säätiön hallituksen jäsen

Salme Rintala muistojen illas-

sa. Ruustinna, maisteri Im-

pi Wiika toimi useita vuosia

säätiön hallinnossa ja kirjoitti

mm. Pyhäjärven pitäjähistori-

an ” Kappale Kannakselaisvai-

heita”. Impi Wiika toimi Mou-

hijärven yhteiskoulun ensim-

mäisenä rehtorina ja hänen

elämäntyötään muistelee en-

tinen oppilas Aila Mannikai-

nen.

Pyhäjärveläistaustainen ja

Mouhijärvellä syntynyt lau-

laja Markku Aro, syntyjään

Puputti, esiintyy sunnuntai-

na päiväjuhlassa. Juhlien oh-

jelmistossa on nuorisolla var-

sin suuri osuus. Mouhijärven

kunta ja seurakunta ovat vah-

vasti mukana juhlajärjestelyis-

sä. Juhlien yhteydessä julkiste-

taan yleisölle myöskin säätiön

60-vuotishistoriikki, jonka on

kirjoittanut säätiön asiamies

Reino Äikiä.

Yksi tärkeä tulevaisuuden

haaste karjalaistoiminnas-

sa on nuorten mukaan saa-

minen. Sukuseuratoiminta

on yksi keino saada myöskin

nuoret kiinnostumaan juuris-

taan. Antero Pärssinen joh-

dolla lauantaina päivällä pi-

detään sukuseminaaria, jos-

sa tarkastellaan sukuseuran

perustamista ja rekisteröintiä

mutta myöskin muutama py-

häjärveläinen suku esitellään

tarkemmin.

- Vaikka Mouhijärvi onkin

pieni pitäjä yritämme tehdä

kaikki voitavamme juhlavie-

raiden viihtymiseksi kertoo

juhlatoimikunnan puheen-

johtaja Kari Äikäs. - Meillä

on ollut erittäin innokas tal-

koojoukko apunamme. Juhla-

paikat keskittyvät kirkkoon ja

yhteiskoululle.

Säätiön historiikki

myynnissä.

Vpl. Pyhäjärvisäätiö täytti ke-

väällä 60 vuotta. Sen historii-

ikin on laatinut Reino Äikiä,

ja historiikkia on myynnissä

juhlilla. Hallinnolle antamas-

saan väliaikaraportissa kir-

joittaja totesi aineiston olevan

varsin laajaa ja historiikille an-

nettu sivumäärä tulee toden-

näköisesti laajenemaan. Niin-

hän siinä sitten kävikin. Aio-

tusta 100- sivuisesta kirjasesta

tulikin 127 sivua ja yli 130

valokuvaa käsittävä

kokonaisuus.

Historiikissa käsitellään

säätiön ja Vpl. Pyhäjärvi-leh-

den perustamisvaiheita ja vai-

keuksia hyvinkin tarkkaan.

Säätiön toimintaa käsitellään

10-vuoden jaksoissa siten, et-

tä kaikki tärkeimmät tapahtu-

mat on selostettu aina päätök-

senteosta toteutukseen asti.

Vpl. Pyhäjärvi-juhlat on

käytettävän materiaalin puit-

teissa käsitelty niin juhlapaik-

kojen kuin tärkeimpien ohjel-

mansuorittajien osalta kunkin

aikajakson lopuksi. Historii-

kin sisältö perustuu pitkälti

pöytäkirjojen ja Vpl. Pyhäjär-

vi-lehden antiin.

Kirjoittaja Reino Äikiä on

ollut säätiön asiamiehenä vuo-

desta 1973 lähtien, joten tietä-

mystä on kertynyt runsaasti.

Kuvamateriaali, varsinkin

säätiön alkuajoilta on varsin

puutteellista. Kuitenkin muu-

tamia jopa ennen julkaise-

mattomia kuvia on mm. Kau-

ko Hämäläisen arkistoista saa-

tu kirjaan.

Viimeisen parinkymme-

nen vuoden aikana kuvatar-

jonta onkin sitten ollut varsin

runsasta.

Historiikin loppuun on

otettu puheenjohtajien Yrjö

S. Kaasalaisen ja Antero Pärs-

sisen tulevaisuuden näkymiä

käsittelevät kirjoitukset. Kir-

jan lopussa on myöskin tark-

ka luettelo juhlien pitopaikka-

kunnista eri vuosina ja viime

keväänä aikaansaatu luettelo

Pyhäjärveläisestä kirjallisuu-

desta..

Mouhijärven juhlien juhla-

puhujana on säätiön hallinto-

neuvoston puheenjohtaja An-

tero Säätiö ei aio rikastua his-

toriikin myynnillä. Kirjoittaja

Reino Äikiä on tehnyt koko-

amistyön ”viran” puolesta il-

maiseksi. Painatuskustannus-

ten osittaiseksi peittämiseksi

historiikille on määritelty 15

euron suuruinen juhlatarjous

Mouhijärven juhlille. Tämän

jälkeen hinta on 20 euroa +

postituskulut.

Reino Äi-

kiän kir-

joittaman

historiikin

kansi.

Page 10 - Alueviesti_29_2008