Page 12 - Alueviesti_29_2008

Basic HTML Version

Keskiviikko heinäkuun 16. 2008

Rattiin nukahtaminen

uhkaa autoilijaa kesäisinkin

Kesäisillä teillä liikkuvan on

syytä olla varuillaan, sillä tur-

valliselta vaikuttavassa ympä-

ristössä kuljettajan vireystaso

laskee helposti. Rattiin nukah-

taminen tai tarkkaavaisuuden

herpaantuminen on todennä-

köisintä kesäöinä ja iltapäivi-

sin. Vammalasta lähtöisin ole-

va, Nokialla asusteleva Kari

Myllymaa ajaa työkseen rek-

kaa kuljettaen pääsiallisesti

Sinebrycho"n tuotteita.

- Yleensä ajan tuttua reittä

aikataululla aamu seitsemästä

iltapäivä kolmeen, mutta kii-

re aikoina auto on liikentees-

sä ympäri vuorokauden. Ei ole

oikeastaan väliä ajaako yöl-

lä vai päivällä, mikäli saanut

nukkua hyvin. Nukahtamisen

vaara on suurin kiireisinä ai-

koina jolloin unirytmi sekoaa,

Pohtii Kari Myllymaa.

Vakuutus yhtiön kokemuk-

set ovat hyvin samantyyppisiä

kuin Karikin.

-Tyypillisesti väsymys ai-

heutuu vuorokausirytmistä.

Suurin osa rattiin nukahta-

misista sattuu öisin. Toisaal-

ta myös kesäpäivän kuumuus

saattaa aiheuttaa väsymystä,

vaikka kuljettaja olisikin le-

vännyt riittävästi ennen mat-

kalle lähtöä, korvauspäällikkö

Teemu Lahtero If Vahinkova-

kuutusyhtiöstä arvioi.

Kesäliikenteen riskien

tunnistaminen vaikeaa

Suomen talvisiin ajokeleihin

tottuneet kuljettajat ajattelevat

helposti, että vahinkoja sattuu

lähinnä vaativissa olosuhteis-

sa lumi- ja räntäsateiden sekä

liukkaiden säiden aikaan. Va-

kavimpia onnettomuuksia ta-

pahtuu kuitenkin suurin piir-

tein yhtä paljon kesällä ja tal-

vella. Talvella vakavimmat lii-

kenneonnettomuudet liittyvät

useimmiten säähän, kun taas

kesällä vahinkoja aiheuttaa

erityisesti keskittymisen her-

paantumisen lisäksi törmäyk-

set hirvieläimiin.

- Yhdistelmän tiellä pitä-

minen vaati ajalta enemmän

talvella. Otteen ei ole hetkek-

sikään vaaraa herpaantua tal-

vi liukkailla. Ainahan ajami-

seen pitäisi olla keskittynyt,

mutta kyllä sitä talvella on eh-

kä valppaampana kuin kesällä,

puntaroi Kari Myllymaa.

Lyhyet unet piristävät

Mikäli väsymys iskee tien

päällä, paras hoito uupumuk-

- Tämä on kyllä harvinainen näky. Työn puolesta tulee ajettua niin paljon, että ei va-

paa-aikana huvita lähteä ajelemaan, toteaa Kari Myllymaa siviiliajopelin ratista.

een on välitön lepo. Kofeiini-

pitoinen juoma ja jo muuta-

man minuutin nokkaunet ko-

hottavat vireystilaa sen verran,

että rattiin voi taas tarttua tur-

vallisesti.

Myös ajovuorojen vaihto

sekä pirteä matkaseura autta-

vat jaksamaan matkantekoa.

Matkaseura voi tosin myös

heikentää liikenneturvalli-

suutta, mikäli matkustami-

nen ei suju yhteisymmärryk-

sessä.

- Joskus on ajettava tien si-

vuun ja nukuttava viisi mi-

nuuttia, se auttaa jo kummas-

ti. Epäterveelliset konstit ovat

käytössä turhan usein. Ener-

giajuomia ja tupakkaa kuluu

välillä turhan paljon, myöntää

Kari Myllymaa.

Pirteän

matkan

muistilista

Nuku edellisyönä riittä-

västi, vähintään 7 tun-

tia

Jaa ajovuorot muiden

kanssa mikäli mahdol-

lista

Vältä tukevia aterioi-

ta juuri ennen matkal-

le lähtöä

Vältä ajamista krapu-

lassa

Suunnittele matkasi

etukäteen ja pidä riittä-

västi taukoja

Nokkaunet ja kofeiini-

pitoinen juoma tauolla

parantavat ajovirettä

•

Petankki on

sosiaalinen tapa

lievittää peliviettiä

Aukusti Vatanen

Mikäli pidät sosiaalisesta yh-

dessäolosta ja omaat ripauk-

sen kilpailuviettiä kannattaa

harkita petankin testaamista.

Tyrvää Petanque ry:n innokas

peliporukka kokoontuu pe-

laamaan petankkia joka kes-

kiviikko kello 18.00.

- Näin kesäisin pelataan Ter-

vakallion leirintäalueella ja tal-

visin Siikasuolla vanhassa uitto-

hallissa leirintäalueen kupeessa.

Neuvomme mielellämme asi-

asta kiinnostuneita ja otamme

mukaan uusia jäseniä, toteaa

Tyrvää Pentaque ry:n puheen-

johtaja Jukka Salonoja.



- Tämä on hyvä tapa van-

hemmalle ihmiselle tyydyttää

palloiluvietti. Esimerkiksi jal-

kapallossa paikat ratkeaisivat,

joten petankki on hyvä valin-

ta, toteaa Yngve Tallberg.

Juuret Helsingissä

ja Vammaksella

Seppo Rehumäki on mies

Vammalalaisen pentankki-

harrastuksen takana.

Rehumäki houkutteli hel-

sinkiläisiä ystäviään pelaa-

maan Vammalaan, ja heidän

kauttaan laji levisi Tyrväälle.

Petankia testailtiin aluksi

Tervakallion leirintäalueella

Pallojen läheisyyttä snadista mittaa Keijo Höylänen ja

lähimpänä tilannetta seuraavat Kai Näse (keskellä) ja

Niko Salonoja. Jukka Salonoja ja Eija Leino tarkkailevat

mittausta taustalta.

ja ensimmäinen sisähalli löy-

tyi Liekorannan autotallista

rautatieaseman kupeesta.

Vammalalaisia saatiin mu-

kaan nopeasti hyvä ryhmä,

jonka pohjalle Tyrvää Petan-

quen pohja rakentuu. Vam-

malan petankki pioneereis-

ta suuri osa oli töissä samassa

paikassa.

Rehumäki ei ole itse työs-

kennellyt Vammaksella, mut-

ta sinne lajin Tyrvääläiset juu-

ret osaltaan johtavat.

- Ensimmäisistä pelaajista

iso osa oli töissä Vammaksel-

la. Harrastuksen aloittamista

helpotti Vammas, joka spon-

soroi työntekijöidensä harras-

tusta, muistelee Seppo Rehu-

mäki.

Laji on pikku hiljaa levin-

nyt kaverilta kaverille periaat-

teella ja nykyään Tervakalliol-

le kokoontuu varsin värikäs ja

iloinen joukko kerran viikossa

viettämään yhdessä aikaa pe-

tankkin parissa.

Vammala Open kerää

pelurit Tervakalliolle

Rehumäki pelasi helsinkiläis-

ten ystäviensä kanssa petank-

kia Vammalassa ensimmäisen

kerran kesällä 1988. Pelaami-

sesta tehtiin traditio ja kesäl-

lä 1989 järjestettiin ensim-

mäinen petankkin Vammala

Open.

- Aluksi pelaajia oli vain

Helsingistä ja Vammalasta,

mutta nykyään osallistujia tu-

lee eri puolilta maata, kertoo

kisojen kehityksestä Seppo

Rehumäki.

- Tämän vuoden Vamma-

la Open pelataan Tervakalli-

on leirintäalueella lauantaina

26.7 kello 10 alkaen. Paikalle

odotetaan noin 30 joukkuetta

ympäri Suomea, kertoo Tyr-

vää Petanque ry:n puheenjoh-

taja Jukka Salonoja.

Kiikoskaraus

palaa kalenteriin

Kiikoisten Kirma ja Kuntoili-

jat palauttavat 20 vuotta tau-

olla olleen kuntotapahtuman

juoksukalenteriin. Karaus

juostaan lauantaina 26. heinä-

kuuta. Lähtö ja maali sijaitse-

vat Kiikoisten rantasaunalla.

Sarjat ovat M, N, M50, N50 ja

hölkkäsarja. Karattava matka

noin 10 kilometriä.

Tapahtuman ovat herättä-

neet henkiin Kiikoisten Kuntoi-

lijat ja Kiikoisten Kirma, joille

kuntotapahtuma toi-

mii samalla har-

joituksena

ensi kesää

v a r t en .

Tu o l -

l o i n

seurat

aiko-

v a t

j ä r -

jestää

K i i -

koisis-

sa astet-

tapidem-

män kisan,

koko Kiikois-

järven kiertävän

maratontapahtuman.

- Maratoonarituttuni

heittivät seuroille haasteen ja

sanoivat, että tapahtumaan

tulee kyllä juoksijoita, kun-

han jaossa vain on perintei-

nen pukkimitali, kertoo sekä

Kirmassa että Kuntoilijoissa

toimiva Sirkka Iltanen.

Hän välitti toiveen urheilu-

seurojen johtokunnille, jotka

päättivät ottaa haasteen vas-

taan ja pistää pukkimitalit ti-

laukseen. Onni oli, että perin-

teisen karausmitalin valumuo-

titkin vielä löytyivät turkulai-

sen mitalipajan arkistosta.

Kaikille mitalit

Edellisestä Kiikoskaraukses-

ta on jo lähes parikymmentä

vuotta. Enimmillään tapah-

tuma liikutti tuolloin yli sataa

juoksijaa. Yhtenä mukana oli

Ossi Niittumaa, jolla on kaa-

pissaan osallistujamitali kai-

kista Kiikoskarauksista.

Tulevaan karaukseen mies

ei enää

ikänsä vuok-

si lähde, mutta menneiltä vuo-

silta hänellä on tapahtumasta

varsin mukavia muistoja.

- Varsinaista kilpasarjaa ei

silloin ollut, mutta ajat otet-

tiin. Palkintoja arvottiin kaik-

kien osallistujien kesken, Niit-

tumaa muistaa. Tänä vuonna

Kiikoskarauksessa ovat mu-

kana myös kilpasarjat. Niiden

parhaat palkitaan pokaalein.

Lisäksi kaikille osallistujille

on luvassa mitali.

Vaativa reitti

Tapahtuman juoksurata nou-

dattelee perinteistä, sorateistä

reittiä. Lähtö on Kiikoisten ran-

tasaunalta. Kaikkiaan matkaa

kertyy vajaat 10 kilometriä.

Ossi Niittumaa kuvailee

reittiä vaativaksi.- Alkumat-

ka on nousuvoittoinen. Siinä

on ainoastaan pieniä tasaisia

metsäpätkiä, kuvailee Niittu-

maa. Vaativin nousu on parin

kilometrin juoksun jäl-

keen, kun juoksijat

aloittavan yh-

tämittaisen,

noin 2,5

kilomet-

rin pi-

tuisen nousunsa kohti Kii-

koisten korkeinta kohtaa.

Tapahtumaan voi ilmoit-

tautua ennakkoon tai paikan

päällä.

Pe-

rin-

t e i -

n e n

p u k -

k i m i -

tali löyty-

nee vielä monen

kuntoilijan kaapista.

Tulevana kesänä mitali on

jälleen jaossa, kun Kiikoi-

sissa juostaan Kiikoska-

raus 20 vuoden tauon jäl-

keen.

Sata vanhaa mopoa

päristeli Kauvatsalla

Viime lauantaina Kauvatsan

Mopokarnevaalit keräsi pai-

kalle runsaasti yleisöä lauan-

taina.

Aluksi Seera Haapanen

soitti viulullaan Kauvatsa-

valssin ja rovasti Tauno Wik-

ström avasi tapahtuman juh-

lallisesti.

Ohjelmaa oli jos jonkinlais-

ta. Laulua esittivät J-P. Boelius

ja Heidi Salmela.

”Kyllä huanoo o ” alias

Martta Törri törräili mehevi-

ne juttuineen yleisön joukos-

sa ja tapaili vanhoja rippikou-

lukavereitaan, ja Aulikki Leh-

tinen vastaavasti radiotuttu-

jaan.

Sata vanhaa mopoa oli il-

moittautunut yhteislähtöön,

joka tapahtui klo 12.

Ensin ajettiin kirkon lenkki

ja matka jatkui keskustan läpi

Rutunan kautta takaisin tori-

alueelle.

Valtava vesisade kasteli

mopoilijat totaalisesti heti al-

kumatkalla, mutta ilma muut-

tui nopeasti ja kuivatteli mat-

kailijat ajon aikana.

Arvonnan pääpalkinnon

mopedin ja kypärän voitti ne-

livuotias Eero Rantanen Vam-

malasta. Ohjelman lomassa

äänestettiin vuoden 2008 Mo-

pokarnevaalien Miss ja Mis-

ter. Miss Mopokarnevaalin

voitti Eveliina Massa Häijääs-

tä ja Misteriksi yleisö äänesti

Matti Vuorisen Kokemäeltä.

Iltapäivällä Seuraintalon pi-

hamaalla oli nuorison Rock –

tapahtuma ja illalla tanssittiin

Duo Timo & Sepon tahtiin.

Onnellinen voittaja Eero Rantanen. Mukana iloa jakamassa sisko.

Page 13

Page 11

1...,2,3,4,5,6,7,8,9,10,11 13,14,15,16,17,18,19,20,21,22,...24