Page 9 - Alueviesti_29_2008

9 Keskiviikko heinäkuun 16. 2008
Poliisin piiristä
Vammalalainen
törttöili autolla
Huittisissa
Kokemäen poliisi sai viime
keskiviikkona 01.00 aikaan
ilmoituksen Huittisissa
kaahailevasta kuljettajas-
ta. Partio tavoitti autoili-
jan kaupungin keskustas-
ta. Rattia pyöritteli vuon-
na -79 syntynyt vammala-
lainen mies, joka kieltäytyi
poliisin seulonta-alkomet-
ripuhalluksesta. Hänet
kuljetettiin verikokeeseen.
Miehellä ei ollut ajo-oike-
utta.
Vammalalaista epäillään
nyt törkeästä rattijuopu-
muksesta, liikenneturval-
lisuuden vaarantamisesta
sekä ajoneuvon kuljetta-
misesta oikeudetta.
-39 syntynyt
hurjasteli humalassa
Köyliössä
iikkuva poliisi ratsasi au-
toilijoita keskiviikkoiltana.
Kello 20.40 tienoilla pysäy-
tettiin Köyliössä valtatiellä
12 ylinopeutta ajanut au-
to. Ratissa istui raumalai-
nen, 1939 syntynyt mies,
joka puhalsi alkometriin
1,01 promillea. Poliisi kul-
jetti miehen edelleen veri-
kokeeseen.
Raumalainen kaahasi
satasen alueella 127 km/h.
Auton omistaja istui pel-
kääjän paikalla.
Rattijuoppo kiinni
kantatieltä 41
Samassa ratsiassa keski-
viikkoiltana klo 23.20 py-
säytettiin auto Huittisissa
kantatiellä 41.
Autoa kuljetti oripää-
läinen -52 syntynyt mies.
Hän puhalsi paikan pääl-
lä 0,80 promillea ja poliisi-
asemalla tarkkuusalkomet-
riin 0,25 mg/litrassa. Luke-
ma ylittää rattijuopumuk-
sen rajan.
Tässäkin tapauksessa
auton omistaja istui kuskin
vierellä.
Humalainen tömäytti
ojaan Köyliössä
Lähes kolme promillea pu-
haltanut harjavaltalainen
nainen ajoi autonsa suoral-
la tieosuudella ojaan aikai-
sin torstaiaamuna. Tapaus
sattui Köyliössä Voitois-
tentiellä. 1983 syntyneen
naisen auto päätyi katol-
leen ojaan.
Nainen loukkaantui tur-
massa, ja hänet kuljetettiin
hoidettavaksi Satakunnan
keskussairaalaan.
Naisen vammoista ei
loppuviikosta ollut tar-
kempaa tietoa. Hän oli lii-
kenteessä yksin.
Lokkejä väistänyt
motoristi
loukkaantui
Lokkiparvea väistänyt
moottoripyöräilijä louk-
kaantui valtatie 12:lla
Huittisissa Sammun koh-
dalla perjantaina iltapäi-
vällä. Vuonna 1963 syn-
tynyt mieshenkilö vietiin
hoidettavaksi Satakunnan
keskussairaalaan. Pyörä
meni käyttökelvottomaan
kuntoon.
”Bingo!”
kajahtaa Kanteenmaan
illassa keskiviikkoisin
Pauliina Parto
Kun isäntä voi hyvin, myös
renki voi hyvin. Tällä peri-
aatteella Kanteenmaan kyläl-
lä Punkalaitumella on pelattu
bingoa jo 23 vuotta. -Pelaajan
hyvinvointi on myös järjestä-
jän hyvinvointi. Kun me pi-
dämme huolta pelaajista, he
tulevat uudelleen, summaa
johtoajatusta bingovastaava
Arto Heikkilä.
Bingon pelaaminen Kan-
teenmaassa alkoi 9. tammi-
kuuta vuonna 1985. Heikkilä
nauraa, ettei 2000-luvun bin-
goissa ole enää montaakaan sa-
maa naamaa kuin aloitusvuon-
na - paitsi hän itse. -Pikkuisen
on kyllä taantumaa tapahtunut
viime vuosina. Poistuma pe-
laajien keskuudessa on ollut
voimakasta, mutta uutta suku-
polvea ei ole vielä tullut tilalle.
Kanteenmaan bingon kulta-ai-
ka oli ihan selkeästi tuolla 90-
luvun puolivälissä. Niistä ajois-
 ta pelaajamäärät ovat pudon-
neet 10-15 prosenttia.
Kannattavaa touhua peli-
iltojen järjestäminen on kui-
tenkin vuosien saatossa ollut. -
Bingo on tuottanut sen verran
hyvin, että olemme pystyneet
kohentamaan nuorisoseuran-
talomme ilmettä sekä ulkoi-
sesti että sisäisesti. Kun bingo
aloitettiin, nuorisoseuranta-
loa lämmitettiin vielä puuka-
miinoilla. -Sittemmin asennet-
tiin sähkölämmitys ja hankit-
tiin ajanmukaiset kalusteet pe-
laajille. Heidän hyvinvointinsa
on ollut aina meille tärkeintä.
Vanhasta myllystä
ei luovuta
Monella paikkakunnalla bin-
goa pelataan koneilla, mut-
ta Kanteenmaan bingo vaalii
perinteitä. -Meillä on vanha
mylly, jossa numeroita pyöri-
tetään. Kai se on osa pelitun-
nelmaa, että nähdään pallon
väri ja numero ja kuullaan
myllyn rahina, Arto Heikkilä
pohdiskelee. Miehen mukaan
siirtymistä konebingoon on
yritetty, mutta pelaajien vas-
tustus on ollut sen verran ha-
nakkaa, ettei myllystä toistai-
seksi ole luovuttu.
Palkinnot bingossa vaih-
televat erilaisista tavaroista
ostokortteihin. Heikkilä pe-
nää muutosta ”kivikautisiin”
säännöksiin, sillä hän uskoo,
että palkintokäytännön muut-
taminen toisi uusia kasvo-
ja bingon pariin. -Moni nuo-
remman polven edustajakin
varmaan kuvittelee, että täällä
jaetaan ainoastaan jauhoja ja
sokereita palkinnoksi, vaikka
se ei paikkaansa pidäkään.
Kanteenmaassa huomaa
bingon olevan selvästi varttu-
neemman väen harrastus. Pa-
rista pöydästä pilkistää kui-
tenkin nuoremmatkin kasvot.
-Etenkin kesäaikaan, kun lo-
malaiset ovat liikkeellä, meil-
läkin käy nuorempaa väkeä.
Monesti jopa pari sukupolvea
samalla kertaa, kun mummu
ja pappa tuovat lastenlapsiaan
pelaamaan.
Heikkilän mukaan bingo
on ennen kaikkea sosiaalinen
harrastus. -Vaikka bingo alkaa
18.45, käy täällä kuhina jo pa-
ri tuntia aikaisemmin. Monet
tulevat tapaamaan tuttujaan ja
varaamaan oman tutun peli-
paikan hyvissä ajoin. Heikkilä
nauraa pelipaikkojen olevan
tarkkaan vahdittuja. -Kyllä sii-
nä saattaa tulla paha mieli, jos
joku muu onkin ehtinyt istah-
taa omalle tutulle paikalle.
”Ei niitä voittoja
niin vaan saa”
Oma pelipaikka löytyy myös
alastarolaiselta Aini Koivistol-
ta. Rouva istuu joka keskiviik-
ko muurin vieressä, lähellä sa-
lin takaseinää, selkä myllyyn
ja väkijoukkoon päin. -Tämä
on vakiopaikka. Ei tunnu ol-
lenkaan bingolta, jos joutuu
eri pöytään. Silloin tuntuu
ihan siltä kuin kylässä olisi.
Koiviston mukaan jokakes-
kiviikkoinen bingo Kanteen-
maassa on välttämätön juttu.
-Tänne on joka viikko pakko
päästä, hän tuumaa ponnek-
kaasti. Viikko sitten onni ei ai-
nakaan ensimmäisillä kierrok-
silla ehtinyt potkaista, mutta
voitoilla ei Koiviston mukaan
muutenkaan ole niin suurta
merkitystä kuin äkkiä saattai-
si ajatella. -Seura on parasta.
Sen takia tänne tullaan, kun
saa seurustella muiden kans-
sa. Uusia ystäviä on löytynyt
paljon. -Eikä niitä voittoja niin
vaan saa, nytkin on ollut kat-
kolla pitkään, rouva hymyilee.
Aini Koivisto on bingonnut
Kanteenmaassa pitkään. Niin
pitkään, ettei itsekään tark-
kaan muista. -En ihan alusta
saakka, mutta melkein. Oma
kyytimies ei ollut bingon alka-
essa vielä eläkkeellä, niin ei sil-
loin ollut aikaa. Tänä päivänä
pelimatkat taittuvat useimmi-
ten miniän kyydissä. Koivisto
ehtii korostamaan, että miniäl-
le pitää antaa myös omaa aikaa.
-Silloin tullaan muilla keinoin,
hän sanoo, ja vieressä istuva El-
len Huhtala tunnustautuu yh-
deksi kyyditsijöistä.
Bingoa ei peruta
23 vuotta bingoa on pitkä ai-
ka. Arto Heikkilä vakuuttaa,
ettei väliin ole jäänyt yhtä ai-
nutta vuotta. -Vaikka taloa on
välillä remontoitu, bingoja ei
ole peruttu. Ainoat tauot ovat
tulleet esimerkiksi joulunpy-
histä. Muuten emme ole näh-
neet järkeväksi pitää esimer-
kiksi mitään kesätaukoa. Sii-
nä käy äkkiä niin, että ihmiset
karkaavat muualle.
Valinnanvaraa Kanteen-
maankin liepeiltä löytyy. Bin-
goa pelataan lähitienoilla ai-
nakin Huittisten Karhinie-
mellä, Koski TL:ssä, Pöytyällä
ja Riihikoskella. Toisaalta vä-
ki myös liikkuu ahkerasti pe-
lin perässä.
-Kanteenmaalaisia ei tai-
da käydä kuin pari, mutta
Urjala, Seinäjoki, Vammala,
Mouhijärvi, Turku ja Pori-
kin saattavat olla edustettui-
na. Meillehän on järjestetty
tänne bussikyydityskin Kan-
kaanpäästä alkaen, Heikkilä
huomauttaa.
Riuttamäen käsi veivaa jäl-
leen myllystä uuden numeron.
Pöydissä käy kuhina, kun kynä
etsii numeroa omasta lapusta.
-Bingo! huutaa joku onnekas
ikkunapöydästä, ja saa salin
huokaamaan. -Ehkä sitten en-
si kierroksella, tuumitaan ta-
karivissä.
”
Jos vieraassa pöydässä joutuu
pelaamaan, tuntuu ihan
siltä kuin olisi kylässä.
Bingon lyhyt
oppimäärä
Bingo on onneen perustuva peli, jossa arvotaan numeroi-
ta 1-75 tai 1-90 numeron väliltä. Lapuilla pelattaessa kul-
lakin pelaajalla on pelattavanaan lappu, jossa on yleisim-
min 3 kappaletta 5 x 5 numeron ruudukkoja, ja arvottujen
numeroiden toivotaan muodostavan omalla ruudukolla
vaaka- tai vinorivejä. Bingoa voidaan pelata myös auto-
maattitaulussa, joita on lähes jokaisessa Suomen bingo-
hallissa. Bingoa pelataan yleensä rahapelinä, vaikkakaan
Suomessa bingovoittoja ei saa lain mukaan jakaa rahana
vaan voittojen on oltava tavarapalkintoja.
Todellisuudessa lakia toteutetaan jakamalla voitoksi
ostokortteja, jotka käyvät joko tiettyihin liikkeisiin bin-
gopaikkakunnalla tai johonkin valtakunnalliseen ketjuun
(kuten S-ryhmän myymälät). Näin ollen pelaaja saa voi-
toillaan periaatteessa tavaraa eikä rahaa.
Bingo on saapunut Suomeen 60-luvulla ja ajoittain se
on ollut hyvinkin suosittu rahapeli. Tällä vuosituhannella
bingohallien määrä on vähentynyt, mutta vanhempi väki
pelaa peliä edelleen aktiivisesti lähes jokaisella suurem-
malla paikkakunnalla ympäri Suomen.
Lähde: wikipedia.!.
Kanteenmaan bingosta vastaava Arto Heikkilä on ollut
mukana remmissä ensimmäisestä bingosta lähtien.
Viime keskiviikkona ”vanhaa myllyä” lavalla pyöritti Ilkka Riuttamäki. Tupa oli täyn-
nä väkeä.
Alastarolainen Aini Koivisto (edessä) on todellinen
bingokonkari. Hän yrittää päästä Kanteenmaahan pe-
laamaan joka viikko. Vierellä ystävä Ellen Huhtala, joka
tällä kertaa toimi kuljettajana.
Kieleen vakiintuu ilmaisuja, joiden vanhenemista
ei itse huomaa. Lapset hahmottavat tuoreem-
min nykytilaa ja huomauttavat – ihan aiheesta.
Vessa harvemmin enää vedetään, puhelinnumeroa ei
väännetä ja säästöpossukin on harvoin nykyisin possu.
Oli hämmentävää kuulla ensimmäistä kertaa karjalais-
taustaisen ystävän kutsuvan isoisäänsä äijäksi. Tiesin
vain sanan epäkunnioittavan merkityksen.
Tutuksi tulleiden sanojen takana voi olla myös sisäl-
töjä, jotka valkenevat aivan yllättäen. Tavasin tänään
naistenlehdestä patalapun tekstiä Baka baka bulla. Äi-
din hellä loruleikki Paka paka pullaa kirkastui sillä sei-
somalla. Leipomistahan se ”paka”, toisella kotimaisella.
Latinan lukijat oppivat, kuinka on saanut alkunsa vei-
keä taikatermi hokkuspokkus. Roomalaiskatoliset kuu-
livat papin toistavan ehtoollista asetettaessa “hoc est
corpus meum” eli ”tämä on minun ruumiini”. Opetuk-
sesta meni perille vain, että jotain suurta tapahtuu, kun
hokkuspokkus lausutaan.
Politiikan kielessä tietyille lausahduksille kuulee kylläs-
tyksen iskiessä uusia kärjistettyjä sisältöjä. Perustamme
työryhmän tarkoittaa, että kiusallinen asia siirretään
hamaan tulevaisuuteen. Samalla voi korostaa äänestä-
jille, että ongelma on tiedostettu ja hallituksen hoidos-
sa. Kentältä on tullut paljon yhteydenottoja tarkoittaa,
että naapurin Jaska on sanonut puulaakiottelussa, että
”tällekin asialle tarttis tehrä jotain”. Voisi sanoa, että ha-
lutaan olla mielin kielin eli käyttää kieltä niin, että py-
sytään mielessä. Eduskunnan täysistunnossa on hiljai-
nen sääntö, ettei valehdella-sanaa sovi käyttää toisista
edustajista puhuttaessa. Hyvä näin, mutta kautta linjan
toivoisi poliittisiin puheisiin ymmärrettävyyttä, pyrki-
mystä tuoda asian sisältö esiin eikä kätkeä sitä.
Verraton naurattaja Mr Bean unohtaa eräällä kirkko-
käynnillä ottaa mukaansa virsikirjan. Hän hymisee il-
man sanoja muun osan virttä, mutta kertosäkeen ”hal-
leluja” tulee muistista korkealta ja kovaa. Hepreaan
pohjautuva halleluja tarkoittaa kiittäkää Herraa. Meillä
autossa yllättäen alkava lasten halleluja-veisuu on saa-
nut Mr Beanin myötä toisenkin sisällön. Popmuseoon
joutava äiti yrittää hyräillä radion mukana, mutta sanat
löytyvät satunnaisesti.
Mukavaa kesää! Minulla se kuluu lainhuutoja myönnel-
lessä.
• Marjo Anttoora
Kesäistä
kielipeliä