Page 7 - Alueviesti_29_2008
Basic HTML Version
7
Keskiviikko heinäkuun 16. 2008
Hautauspalvelut
Kesäjuhlat
Vammalan
Vapaakirkossa
Vammalan vapaakirkkossa
vietetään kesäjuhlia 18.-20.
heinäkuuta. Vierailijoita on
paljon.
Perjantaina esiintyy Jyväs-
kylästä Suomen suurimman
katulähetyksen työntekijä Es-
ko Jantunen ja lauluryhmä
”Armahdetut”.
Lauantaina ovat vuoroos-
sa pastori Arto Koivukoski
Raision Vapaakirkosta ja lau-
luryhmä. Sunnuntaina tutut
laulajat, Tuula ja Veli-Matti
Selin ja Hanna ja Mikko Sep-
pänen laulavat.
Sunnuntaina vuorossa ovat
myös Juhani Eriksson, laulava
evankelista – pastori ja Pertti
Räty, Kiponniemen toimin-
nanjohtaja.
Myös Vammalan vapaakir-
kon pastori Kari Härkönen on
mukana juhlilla.
Lähetysseuran kesäkeräys
julistus- ja seurakuntatyöhön
Lähetysseuran tämän vuoden
kesäkeräyksen teema on ”Lah-
joita ilosanoma”. Keräyksellä
tuetaan Lähetysseuran yhteis-
työkirkkojen julistus- ja seu-
rakuntatyötä sekä yhteistyö-
järjestöjen toimintaa.
Monet Lähetysseuran yh-
teistyökirkot ovat pieniä vä-
hemmistökirkkoja muiden
uskontojen tai kirkkojen kes-
kellä.
Useimmilla on hyvin vä-
hän varoja kouluttaa ja pal-
kata työntekijöitä, vaikka ne
toimivat ympäristössä, jossa
ihmisillä on hyvin monenlai-
sia hengellisiä, henkisiä ja ai-
neellisia tarpeita. Lähetys-
seuran kesäkeräyksen tuotto
käytetään yhteistyökirkkojen
seurakuntaelämän vahvista-
miseen ja evankeliumin julis-
tamiseen erityisesti uusille ih-
misille ja uusilla alueilla.
Tansanialaiskylässä
rakennettiin kirkko
Tansaniassa pienessä ja syr-
jäisessä Mwamitumain ky-
lässä seurakunta kyllästyi ko-
koontumaan puun varjossa ja
päätti rakentaa oman kirkon.
Aluksi oli puhetta pienestä sa-
vikirkosta, mutta pian ihmi-
set halusivat ”ihan oikean kir-
kon”.
Rakennustöihin ryhdyttiin
vapaaehtoisvoimin. Nuoret
polttivat 10 000 tiiltä.
Kolehtiin tuodut kanan-
munat, tulitikut, maapähkinät
ja muut tavarat huutokaupat-
tiin kirkon pihalla paljon kal-
liimmalla hinnalla kuin mitä
ne olisivat maksaneet torilla.
Rakennusurakka tuli mahdol-
liseksi, kun jokainen antoi vä-
hästään.
Rakennustyössä mukana
ollut Isaka Sai, 27 vuotta, ker-
too yhteisen kirkonrakennus-
urakan innoittaneen kylän vä-
en tekemään paljon muutakin
yhteiseksi hyväksi.
Terveysasema on rakennet-
tu ja talo lääkärille on valmis-
tumassa. Yläaste on rakenteil-
la, ja kirkon yhteyteen suun-
nitellaan kaivoa, josta riittäi-
si vettä kuivallakin kaudella.
-Kirkko on muuttanut paljon
asioita niin Mwamitumaissa
kuin minun elämässänikin,
Isaka toteaa.
Kesäkeräys jatkuu elokuun
puoliväliin asti. Keräykseen
voi osallistua maksamalla
pankkitilille Sampo 800014-
161130, Nordea 101630-
77440, OKO 578007-141240
tai Aktia 405510-2255596 /
Viestiksi ”KES08”, tai netissä
osoitteessa
.!/
lahjoita/nettilahjoitus.
Viime vuoden kesäkeräys
raamatunkäännöstyöhön Pa-
pua-Uudessa-Guineassa tuot-
ti 149 000 euroa.
Vanhusten uhat ja turvattomuus
puhuttavat SuomiAreenalla Porissa
Kenelle kuuluu vastuu lisätä
vanhusten kokemaa turvalli-
suutta ja millä keinoin se teh-
dään? SuomiAreenalla Porissa
pohditaan vanhuudessa koet-
tua uhkaa ja turvattomuutta
tänä perjantaina 18.7. klo 11
alkaen. Tilaisuuden järjestää
Kirkon diakonia ja yhteiskun-
tatyö.
Luterilainen kirkko pitää
tärkeänä pohtia vanhusten
turvallisuuteen liittyviä kysy-
myksiä.
Julkisuudessa on usein esil-
lä vain vanhusten fyysinen
turvallisuus.
Turvallisuus koostuu kui-
tenkin fyysisistä, psyykkisistä,
sosiaalisista ja hengellisistä te-
kijöistä.
Pyöreän pöydän keskuste-
lussa ovat mukana piispa Ka-
ri Mäkinen, rikosuhripäivys-
tyksen toiminnanjohtaja Pet-
ra Kjällman, ohjelmajohtaja
Maija Perho, poliisiylijohtaja
Mikko Paatero ja Oikeuspo-
liittisen tutkimuslaitoksen do-
sentti Kati Rantala.
Keskustelun puheenjohtaji-
na toimivat kirkkohallituksen
diakoniasihteeri Irene Num-
mela ja kriminaalityön sihtee-
ri Sami Puumala
Talvi- ja jatkosodan asuja, aseita
ja varusteita esillä Säkylässä
Säkylän Köörnummen teol-
lisuusalueella sijaitseva Sä-
kylän talvi- ja jatkosotamu-
seo on avannut sotahistori-
allisen perusnäyttelynsä täy-
dennykseksi sota-ajan asuja,
vaatteita ja varusteita käsitte-
levän näyttelyn. Esillä on so-
tilaiden ja Lotta Svärd–järjes-
tön naisten asuja ja varusteita.
Sotilaan varustusta esitellään
muun muassa repun sisällöl-
lä. Yleisöllä on myös mahdol-
lisuus koskea osaan esineistä,
esimerkiksi ”Vekotin” -ilma-
torjuntatykkiin ja neljään so-
dan aikaiseen aseeseen, ku-
ten ”Ukko-Pekka”-kivääriin ja
Suomi-konepistooliin. Esillä
on myös muita sodan aikaisia
aseita ja varusteita; panssari-
nyrkki, polttopulloja, käsikra-
naatteja ja miinoja. Museoon
rakennettuun lottakanttiiniin
on koottu sodanaikaisia tuot-
teita, kuten tupakka-askeja,
tulitikkuja, kirjepapereita ja
sikuria.
Syksyllä 1939 Suomi jou-
tui huonosti varustautuneena
mukaan kansainväliseen so-
taan. Armeijalta puuttui lähes
kaikkea sotavarustusta. Ar-
meijalla ei ollut kylliksi lento-
koneita eikä panssarivaunuja,
tykistö oli vanhentunutta ja
siltä puuttui ammuksia. Myös
aivan perusvarustuksessa oli
suuria puutteita. Noin kol-
masosa armeijasta joutui läh-
temään palvelukseen ”mal-
li Cajanderissa” – asussa joka
koostui armeijan kokardista
ja vyöstä sekä siviilivaatteis-
ta. Talvisodan hyvin kylmissä
oloissa välttämättömät läm-
pimät alusasut sekä villaiset
vaatteet, sukat ja käsineet oli-
vat suurelta osin kotoa mu-
kaan otettuja. Lisäksi sodan
aikana kotirintamalta tai jopa
ulkomailta lähetetyt varusteet
paransivat armeijan taistelu-
kelpoisuutta. Vaatteiden li-
säksi sotilaiden varustukseen
kuuluivat myös esimerkiksi
reppu, puukko ja ruokailuvä-
lineet eli pakki ja lusikkahaa-
rukka. Yöpymistä varten oli
vähintään päällystakki, mant-
teli tai turkki ja useimmilla oli
huopa.
Kivääriaseistusta riitti mie-
hille paremmin, koska armeija
sai käyttöönsä suojeluskuntien
asevarastot. Toisaalta esimer-
kiksi Suomi-konepistooleja
riitti vain pääasiassa erikois-
joukoille. Konekivääristä ja
pikakivääreistä oli myös pu-
laa, mutta sotasaaliina saadut
Maxim-konekiväärit ja Dekt-
jarev-pikakiväärit (Emma)
helpottivat kalustopulaa.
Myös esimerkiksi panssa-
rintorjunta-aseistus oli hyvin
puutteellista. Suomalainen 20
mm panssarintorjuntakivää-
ri ”Norsupyssy” olisi ollut te-
hokas talvisodan panssarei-
ta vastaan, mutta valitetta-
vasti niitä oli sodan alkaessa
vain kaksi kappaletta. Puut-
teellinen aseistus oli korvat-
tava miesten rohkeudella ja
panssarit tuhottava molotovin
cocktailien, kasapanosten tai
jopa telaketjujen väliin tun-
gettujen koivuhalkojen avulla.
Välirauhan aika käytettiin ar-
meijan varustamiseen. Jatko-
sotaan lähdettiinkin parem-
min varustautuneena.
Säkylän talvi- ja jatkosota-
museo sijaitsee Säkylän Köör-
nummessa osoitteessa Kier-
totie 2. Paikkaan on viitoitus.
Museo on auki ti – pe klo 10
– 17, la klo 10 – 15 ja su (1.6.
- 31.8.) klo 12 – 16.
Säkylän talvi- ja jatkosotamuseoon avattu uusi näyttely esittelee muun muassa Lotta
Svärd -järjestön naisten asuja ja varusteita.
Maaseudun naisten
tarinat talteen
Suomen maatalousmuseo Sa-
ran, Maaseudun Sivistyslii-
ton ja Maaseudun Tulevai-
suuden järjestämä MoniNai-
nen Emäntä -kirjoituskilpailu
jatkuu elokuun loppuun asti,
joten kisaan ehtii vielä osal-
listua.
Kilpailun tarkoituksena on
saada talteen tosipohjaisia ku-
vauksia maaseudun naisten
arjesta ja sen muutoksista eri
ajoilta.
Kirjoittajien toivotaan ker-
tovan omasta tai muiden tun-
temiensa naisen arjesta. Siitä,
millaisia töitä, toimia ja roole-
ja päivään kuuluu, ilon ja su-
run aiheista, vapaa-ajasta tai
sen puutteesta sekä muutok-
sista vuosien varrella. Kirjoit-
taa voi myös emännyydenmo-
nista ulottuvuuksista. Kuka on
emäntä, mitä kaikkea emän-
nyyteen kuuluu, miten emän-
näksi on opittu ja mitä emän-
nyys antaa tai edellyttää?
Raati kiinnittää arvioinnis-
saan huomiota muistikuvien
rikkauteen ja omakohtaisuu-
teen sekä kerrontatavan oma-
peräisyyteen. Tyyli ja laajuus
ovat vapaat, mutta kertomus-
ten on oltava tosipohjaisia.
Palkintosummat ovat 2000,
1000 ja 500 euroa. Tarinat tal-
letetaan Suomen Maatalous-
museo Saran arkistoon.
Omalla nimellä ja nimi-
merkillä varustetut kirjoi-
tukset palautetaan osoitteel-
la Suomen maatalousmuseo
Sarka, Vanhankirkontie 383,
32200 Loimaa. Kuoreen tun-
nus ”MoniNainen Emäntä”.
Tarkemmat kilpailuohjeet löy-
tyvät internetistä osoitteesta
.! -> Emäntä. Kil-
pailuohjeet voi tilata järjestä-
jiltä myös kirjeitse.
Ensiapua vai
byrokratiaa?
Yleisöltä
Olen syntyperäinen kark-
kulainen ja edelleen kesäi-
sin eli noin viisi kuukaut-
ta vuodessa kotiseudulla-
ni asustava, mutta kirjoil-
la Tampereella. Miehelläni
on myös muutaman heh-
taarin metsä- ja peltoti-
la sekä osuus isommas-
ta tilasta Karkussa, joten
maksamme erinäisiä ve-
roja Vammalaankin.
Juhannuksen edellä
minulle sattui Vamma-
lassa tapaturma, jossa ol-
kapääni murtui kahdesta
kohtaa pahanlaisesti, ku-
ten myöhemmin röntgen-
kuvista ilmeni. Luonnol-
lisesti kiirehdimme Vam-
malan ensiapuun. Siellä
minulle ei suostuttu teke-
mään mitään (paitsi an-
nettiin särkypilleri koviin
tuskiini), vaan käskettiin
lähteä Tampereelle ensi-
apuun. Mitkään selityk-
set osa-aika-karkkulai-
suudesta eivät auttaneet.
Määräykset ovat sellaiset,
että sadan kilometrin sä-
teellä on mentävä oman
kunnan tai kaupungin en-
siapuun. Byrokratia jyllää,
inhimillisyydestä viis!
Meidän oli vielä pakko
ajaa Karkun mökin kautta,
koska emme voineet jät-
tää lemmikkiämme sinne
yksinään, kun emme voi-
neet tietää, millaiset jo-
not Hatanpään ensiavus-
sa taas odottavat. Tuskani
sen kuin yltyivät, ennen
kuin Hatanpäälle pääsim-
me. Siellä onneksi sain he-
ti kipupiikin. Röntgenissä
käynteineen ja lääkärille
pääsyineen useita tunte-
ja kului.
Vammalassa ei sen si-
jaan näkynyt ristin sielua
odottamassa.
Aiempina kesinä pa-
rikin kertaa, kun minulle
Karkussa on jokin tapa-
turma sattunut, olen kyl-
lä saanut nopeasti avun
Vammalan ensiavussa.
Olenpa saanut viettää siel-
lä sairaalassakin viikon
verran ”steriilissä teltas-
sa” yhtenä juhannuksena
tapahtuneen kaasuräjäh-
dyksen aiheuttamien pa-
lovammojen vuoksi. Sain
silloin erinomaisen hyvän
hoidon ja kohtelun.
Näin ovat ajat ja tavat
kylmenneet, ja pieni ih-
minen jätetty byrokratian
rattaisiin jauhaantumaan!
Leena Tomperi
