Page 6 - Alueviesti_30

6

Keskiviikko heinäkuun 23. 2008

Eduskuntavaaleille ei, kunnallisvaaleille kyllä

50 vuotta täyttävä

Elina Kimpanpää

on elämänsä huipulla

Paulii a Parto

Ensi viikolla 50 vuotta

täyttävä Vammalan kaupun-

ginvaltuuston ja -hallituk-

sen jäsen, Pirkanmaan liiton

valtuuston varapuheenjohta-

ja Elina Kimpanpää on omi-

en sanojensa mukaan elämän-

sä huipulla. -En ole kokenut

kriisiä ikääntymisen johdosta.

Kriisi iski ennemmin neljän-

kympin tienoilla, kun lapset

olivat muuttamassa pois ja pi-

ti miettiä, että mitäs nyt. Tässä

iässä sitä uskaltaa tehdä ratkai-

suja, jotka vielä aiemmin ovat

arveluttaneet. Sitä ymmärtää,

ettei aika ole loputon.

Elina Kimpanpää syntyi

maatalon tyttäreksi Hämeen-

kyrön Sasiin. Hänen äitinsä

oli paljasjalkainen hämeen-

kyröläinen ja isänsä Karja-

lan kannakselta. Elina on per-

heen kuudesta lapsesta toisek-

si vanhin.

Tänä päivänä Kimpanpää

asuu Vammalan Myllymaas-

sa miehensä Timon kotitilalla.

Pari tapasi Myllymaan Urhei-

lutalolla kohta 32 vuotta sit-

ten. -Mitä sitä kiertelemään,

mies oli ainoa syy, jonka

vuoksi tänne tulin, Elina nau-

raa. Kimpanpään suvun juuret

istuvat tiukassa Elinan ja Ti-

mon tilan maaperässä. Myös

isännän oma isä on syntynyt

samalle tilalle. -Tämän paikan

nimi on aikanaan ollut Kim-

panpää. Timon isoisä vaihtoi

nimekseen Kimpanpää, kun

asettui tälle paikalle asumaan,

Elina taustoittaa.

Pariskunnalle syntyi 80-lu-

vulla kaksi poikaa, Antti ja Ta-

tu, jotka toimivat molemmat

metsäkoneyrittäjinä. -Tatulla

on kaksi lasta ja Antilla yksi,

selvästi ylpeä mummu kertoo.

Elina Kimpanpää on erityisen

iloinen siitä, että pojat päättivät

asettua Vammalaan asumaan. -

Tatu asuu perheensä kanssa ki-

lometrin päässä ja Antti Kal-

lialassa. Olemme todella pal-

jon tekemisissä keskenämme.

Olen saanut olla välillä myös

lapsenlikkana, kun Tatun vai-

mo palasi taas töihin.

Oikea ammatinvalinta

Elina Kimpanpää on ammatil-

taan fysioterapeutti. Hän val-

mistui vuonna 1981, eikä ole

joutunut katumaan ammatin-

valintaansa. -Tykkään työstä-

ni todella, en ole koskaan har-

kinnutkaan muuta. Toki työ-

paikat ja työn kuva ovat vuosi-

en saatossa vaihtuneet ja olen

kouluttautunut lisää, mutta

ammatti on pysynyt samana.

Kimpanpää perusti oman

yrityksensä, Tyrvään Fysio-

terapian, vuonna 2004. Sitä

ennen hän ehti työskennel-

lä sekä kahdessa yksityisessä

fysikaalisessa laitoksessa et-

tä Vammalan terveyskeskuk-

sessa. -Jälkimmäisessä vieräh-

ti 16 vuotta. Sitten tuli hetki,

jolloin piti miettiä haluanko



todella tehdä tätä koko lop-

puikäni. Itse koin, että asiak-

kaan hoitamiseen jäi liian vä-

hän aikaa, kun taas välillinen

työ vei liian paljon aikaa. On-

gelman korjaamiseen ei pysty

yksi ihminen eikä yksi kunta,

kun syy on systeemin pyörit-

tämiseen luoduissa jäykissä

rakenteissa.

Kimpanpään mukaan oma

yritys oli ollut hänen haavee-

naan aina valmistumisesta

saakka. Viime elokuusta hä-

nellä on ollut palkattu työn-

tekijä. -Töitä on saanut teh-

dä ihan niin paljon kuin jak-

saa. Viime elokuu oli viimeisiä

hetkiä saada rinnalle työnteki-

jä, jos olisin vielä yksin, ei tu-

lisi mitään. En pystyisi otta-

maan vastaan kaikkia hoitoon

hakeutuvia asiakkaita.

Motivaatiota

työhönsä

Kimpanpää ammentaa sekä

asiakkaistaan että lisäkoulu-

tuksesta. -Viimeisin aluevalta-

us on akupunktio, jota olen on

käyttänyt hoitomuotona vuo-

den verran. Yksityispuolella

on paljon potilaita, joita hoi-

detaan lihasjännityksen vuok-

si. Akupunktio on todella hy-

vä hoito nimenomaan kipuun,

särkyyn ja lihasjännitykseen.

Samassa

aamukahvipöydässä

Paitsi fysioterapeutti, Elina

Kimpanpää on myös maata-

lon emäntä. -Koen kyllä ole-

vani emäntä, mutta esimer-

kiksi navetassa olen käynyt lä-

hinnä kiireapulaisena silloin

kun peltotyöt ovat käynnissä.

Traktorin ajo on jäänyt liian

vähälle harjoittelulle, sillä lap-

suudenkodissani pojat olivat

isän apuna koneiden kanssa

ja tytöt äidin apuna. Traktoria

olen ajanut silloin, kun omilla

pojilla ei vielä ollut kortteja.

Viime vuosien aikana tilan

pinta-alan kasvaessa ja työ-

määrän lisääntyessä Kimpan-

päillä päätettiin luopua karjas-

ta. -Sen myötä suurin muutos

minulle oli se, että ehdimme

aamulle isännän kanssa yh-

dessä juoda aamukahvit. 27

vuotta naimisissa, mutta vas-

ta kaksi vuotta yhteiset aamu-

kahvit, Elina nauraa.

Aika ei ole vielä

Politiikan pariin Elina Kim-

panpää ajautui jo nuorena.

Hän uskoo kiinnostuksen yh-

teiskunnallisia asioita kohtaan

kumpuavan lapsuudenkodin

ilmapiiristä. -Isäni otti paljon

kantaa asioihin, ja vaikkei eh-

dolla koskaan ollutkaan, toimi

aktiivisesti Keskustan paikal-

lisosastossa.

Koulussa nuori Elina kiin-

nostui yhteiskuntaopista. -Mi-

ten yhteiskunta toimii, miten

asioista päätetään ja millä yh-

teiskuntaa ohjataan, ne oli-

vat hirveän mielenkiintoisia

kysymyksiä. Edelleen myö-

hemmissä opinnoissaan hän

muistelee kuunnelleensa ”sil-

mät kiiluen” opettajan luento-

ja sosiaalipolitiikasta ja sosio-

logiasta.

-Kuuluin jo Hämeenkyrös-

sä nuorena tyttönä Keskus-

tanuoriin. Täällä Vammalas-

sa Timo oli mukana Pohjois-

Tyrvään paikallisosastossa, ja

minut Pakarisen Reijo puhui

Myllymaan koulun johtokun-

taan mukaan. Se taisikin olla

ensimmäinen kaupungin luot-

tamustoimeni 80-luvun puoli-

välissä, Kimpanpää muistelee.

Kunnallisvaaleissa hän oli

ehdolla ensimmäisen kerran

1992 päästen 3. varavaltuute-

tuksi -Siitä poiki mielenkiin-

toisia toimia, kuten jäsenyys

sosiaalilautakunnassa ja muu-

ta. Muistan, kuinka jonkun

kokouksen jälkeen tulin kotiin

myöhään, enkä jaksanut laittaa

paikkoja ihan viimeisen pääl-

le kuntoon. Seuraavana päivä-

nä toinen pojista totesi minul-

le, että kyllä huomaa että äiti ei

ole ollut kotona. Sillä kohtaa

ajattelin, ettei minun aikani ole

vielä. Jätinkin vuoden -96 vaa-

lit kokonaan väliin.

Vaalit jäivät, mutta Kimpan-

pää valittiin 90-luvun lopulla

kunnallisjärjestön puheenjoh-

tajaksi ja Pirkanmaan Keskus-

tan piiritoimikuntaan. Vuonna

2000 Kimpanpää lähti jälleen

kunnallisvaaleihin mukaan,

ja tällä kertaa omien sanojen-

sa mukaan ihan tosissaan. Sii-

tä lähtien hän on istunut Vam-

malan kaupunginvaltuustossa

ja -hallituksessa. Myös muiden

luottamustoimien määrä on li-

sääntynyt: Kimpanpää valittiin

ensin maakuntaliiton hallituk-

sen jäseneksi ja viime kunnal-

lisvaalien jälkeen Pirkanmaan

maakuntavaltuuston varapu-

heenjohtajaksi. Kimpanpää

kuuluu myös Suomen Keskus-

tan puoluevaltuuskuntaan.

”Olen saanut paljon”

Eduskuntavaaleissa

Elina

Kimpanpää on ollut ehdolla

kahdesti. Kolmatta kertaa ei

tällä tietoa ole luvassa. -Kah-

desti vaalitmahtuivat elämään,

mutta eivät enää. Se tunnelma

on tällä hetkellä. Elämäni on

nyt niin täynnä kaikkea, mistä

en ole valmis luopumaan. Ar-

ki ja läheiset menevät vaaleista

ohitse, Kimpanpää sanoo.

Paitsi yksityiselämässään,

Kimpanpää kokee olevansa po-

liittisestikin elämänsä huipulla.

-Vaikkaminulla riittääkin kun-

nianhimoa, olen jo poliittisella

saralla saanut paljon. Kunnal-

lispolitiikkaan paloa vielä riit-

tää, ja olen jo allekirjoittanut

suostumuksen lähteä ehdolle

Sastamalan valtuustoon.

Perhe on Elina Kimpanpäälle ykkösasia, työ ja politiikka tulevat selvinä kakkosina. Perheeseen kuuluu myös Kes-

su-koira.

”

Mitä sitä kiertelemään, mies

oli ainoa syy, jonka vuoksi

tänne tulin.

”

Traktorin ajo on jäänyt

liian vähälle harjoittelulle.

V

iikonvaihteessa kansanvallan päivää juh-

littiin sekä Mouhijärvellä että Vammalas-

sa. Valtakunnallisesti kansanvallanpäivän

tilaisuuksia järjestetään varsin vähän. Voisi sanoa

liiankin vähän, sillä kansanvalta on arvokas asia.

Suomessa kansanvaltaa pidetään niin itsestään-

selvyytenä, että sitä ei monellakaan paikkakun-

nalla pidetä juhlimisen arvoisena. Se on kuiten-

kin vähän kuin tilojen pitäminen siistinä. Siivo-

jan työn arvo huomataan vasta sitten kun siivoja

ei ole työtään tehnyt. Sama on kansanvallan lai-

ta. Sen merkityksen arvo huomataan vasta silloin

kun sitä ei ole.

Kansanvallan vertailussa matkailu avartaa. Ei tar-

vitse kuin ylittää itäraja, niin huomaa mihin sellai-

nen maa on ajautunut, jossa kansanvallalla ei ole

perinteitä ja nykyisessäkin on toivomisen varaa.

Siellä ei kanneta erityistä huolta sen enempää hei-

kommin toimeentulevista ihmisistä, ympäristös-

tä, teiden kunnosta kuin korruption kitkemises-

täkään. Vieläkin järkyttävämpiä esimerkkejä löy-

tyy niistä maista,joissa kansanvallalle ei ylipäätään

anneta mitään arvoa.

Kansanvaltaan kuuluu olennaisena osana vapaat

ja demokraattiset vaalit, joihin eri puolueet ja

yhdistykset asettavat runsaan joukon ehdokkai-

ta, joista päättäjät valitaan. Kansanvaltaan kuu-

luu myös vapaa ja valvova lehdistö, joka toteuttaa

omaa tehtäväänsä parhaiten silloin kun keskittyy

kansalaisten elämän kannalta olennaisten asioi-

den esilletuomiseen.

Suomalainen kansanvalta perustuu edustukselli-

seen demokratiaan. Kansanäänestyksiä järjeste-

tään vain isoista linjaratkaisuista, kuten EU-jä-

senyydestä ja mahdollisesti tulevaisuudessa NA-

TO-jäsenyydestä. Kansanäänestyskin on aina vain

neuvoa-antava, vaikka se poliittisesti ohjaakin

päätöksentekijöitä.

Suomessa kansanvaltaa on pyritty vahvistamaan

kehittämällä osallistuvaa demokratiaa. Se tarkoit-

taa sitä,että esimerkiksi kaavavalmisteluissa kuul-

laan jo alkuvaiheissa maanomistajia, alueen asuk-

kaita ja eri järjestöjen mielipiteitä. Lopputulos

tuskin koskaan voi täysin tyydyttää kaikkia, mut-

ta eri näkemysten yhteensovittaminen on silti tär-

keää.

Kansanvaltaan kuuluu myös demokraattisesti teh-

tyjen päätösten kunnioittaminen. Tässä suhtees-

sa on huolestuttavaa, että tehdyistä maankäyttö-

ratkaisuista valittaminen on pikemminkin sääntö

kuin poikkeus. Valitusoikeus toki kuuluu yhtenä

elementtinä oikeusvaltioon, mutta sitäkin pitäisi

käyttää harkitusti. Silloin kun motiivina on vain

asioiden pitkittäminen ollaan väärillä jäljillä.

Sastamalassa uusi laajempi kunta avaa uuden

ulottuvuuden myös kunnallispolitiikkaan. Toi-

voa sopii, että mahdollisimman moni uusikin ni-

mi asettuu ehdolle kaupunginvaltuustoon ja antaa

siten oman panoksensa kaupungin kehittämiselle.

Demokratiaan kuuluu,että äänestäjille on tarjolla

paljon erilaisia vaihtoehtoja,siitä hyötyvät lopul-

ta kaikki.

• Arto Satonen

Kansanvalta,

arvokas asia

Page 6 - Alueviesti_30_2008