6
Keskiviikko heinäkuun 23. 2008
Eduskuntavaaleille ei, kunnallisvaaleille kyllä
50 vuotta täyttävä
Elina Kimpanpää
on elämänsä huipulla
Paulii a Parto
Ensi viikolla 50 vuotta
täyttävä Vammalan kaupun-
ginvaltuuston ja -hallituk-
sen jäsen, Pirkanmaan liiton
valtuuston varapuheenjohta-
ja Elina Kimpanpää on omi-
en sanojensa mukaan elämän-
sä huipulla. -En ole kokenut
kriisiä ikääntymisen johdosta.
Kriisi iski ennemmin neljän-
kympin tienoilla, kun lapset
olivat muuttamassa pois ja pi-
ti miettiä, että mitäs nyt. Tässä
iässä sitä uskaltaa tehdä ratkai-
suja, jotka vielä aiemmin ovat
arveluttaneet. Sitä ymmärtää,
ettei aika ole loputon.
Elina Kimpanpää syntyi
maatalon tyttäreksi Hämeen-
kyrön Sasiin. Hänen äitinsä
oli paljasjalkainen hämeen-
kyröläinen ja isänsä Karja-
lan kannakselta. Elina on per-
heen kuudesta lapsesta toisek-
si vanhin.
Tänä päivänä Kimpanpää
asuu Vammalan Myllymaas-
sa miehensä Timon kotitilalla.
Pari tapasi Myllymaan Urhei-
lutalolla kohta 32 vuotta sit-
ten. -Mitä sitä kiertelemään,
mies oli ainoa syy, jonka
vuoksi tänne tulin, Elina nau-
raa. Kimpanpään suvun juuret
istuvat tiukassa Elinan ja Ti-
mon tilan maaperässä. Myös
isännän oma isä on syntynyt
samalle tilalle. -Tämän paikan
nimi on aikanaan ollut Kim-
panpää. Timon isoisä vaihtoi
nimekseen Kimpanpää, kun
asettui tälle paikalle asumaan,
Elina taustoittaa.
Pariskunnalle syntyi 80-lu-
vulla kaksi poikaa, Antti ja Ta-
tu, jotka toimivat molemmat
metsäkoneyrittäjinä. -Tatulla
on kaksi lasta ja Antilla yksi,
selvästi ylpeä mummu kertoo.
Elina Kimpanpää on erityisen
iloinen siitä, että pojat päättivät
asettua Vammalaan asumaan. -
Tatu asuu perheensä kanssa ki-
lometrin päässä ja Antti Kal-
lialassa. Olemme todella pal-
jon tekemisissä keskenämme.
Olen saanut olla välillä myös
lapsenlikkana, kun Tatun vai-
mo palasi taas töihin.
Oikea ammatinvalinta
Elina Kimpanpää on ammatil-
taan fysioterapeutti. Hän val-
mistui vuonna 1981, eikä ole
joutunut katumaan ammatin-
valintaansa. -Tykkään työstä-
ni todella, en ole koskaan har-
kinnutkaan muuta. Toki työ-
paikat ja työn kuva ovat vuosi-
en saatossa vaihtuneet ja olen
kouluttautunut lisää, mutta
ammatti on pysynyt samana.
Kimpanpää perusti oman
yrityksensä, Tyrvään Fysio-
terapian, vuonna 2004. Sitä
ennen hän ehti työskennel-
lä sekä kahdessa yksityisessä
fysikaalisessa laitoksessa et-
tä Vammalan terveyskeskuk-
sessa. -Jälkimmäisessä vieräh-
ti 16 vuotta. Sitten tuli hetki,
jolloin piti miettiä haluanko
todella tehdä tätä koko lop-
puikäni. Itse koin, että asiak-
kaan hoitamiseen jäi liian vä-
hän aikaa, kun taas välillinen
työ vei liian paljon aikaa. On-
gelman korjaamiseen ei pysty
yksi ihminen eikä yksi kunta,
kun syy on systeemin pyörit-
tämiseen luoduissa jäykissä
rakenteissa.
Kimpanpään mukaan oma
yritys oli ollut hänen haavee-
naan aina valmistumisesta
saakka. Viime elokuusta hä-
nellä on ollut palkattu työn-
tekijä. -Töitä on saanut teh-
dä ihan niin paljon kuin jak-
saa. Viime elokuu oli viimeisiä
hetkiä saada rinnalle työnteki-
jä, jos olisin vielä yksin, ei tu-
lisi mitään. En pystyisi otta-
maan vastaan kaikkia hoitoon
hakeutuvia asiakkaita.
Motivaatiota
työhönsä
Kimpanpää ammentaa sekä
asiakkaistaan että lisäkoulu-
tuksesta. -Viimeisin aluevalta-
us on akupunktio, jota olen on
käyttänyt hoitomuotona vuo-
den verran. Yksityispuolella
on paljon potilaita, joita hoi-
detaan lihasjännityksen vuok-
si. Akupunktio on todella hy-
vä hoito nimenomaan kipuun,
särkyyn ja lihasjännitykseen.
Samassa
aamukahvipöydässä
Paitsi fysioterapeutti, Elina
Kimpanpää on myös maata-
lon emäntä. -Koen kyllä ole-
vani emäntä, mutta esimer-
kiksi navetassa olen käynyt lä-
hinnä kiireapulaisena silloin
kun peltotyöt ovat käynnissä.
Traktorin ajo on jäänyt liian
vähälle harjoittelulle, sillä lap-
suudenkodissani pojat olivat
isän apuna koneiden kanssa
ja tytöt äidin apuna. Traktoria
olen ajanut silloin, kun omilla
pojilla ei vielä ollut kortteja.
Viime vuosien aikana tilan
pinta-alan kasvaessa ja työ-
määrän lisääntyessä Kimpan-
päillä päätettiin luopua karjas-
ta. -Sen myötä suurin muutos
minulle oli se, että ehdimme
aamulle isännän kanssa yh-
dessä juoda aamukahvit. 27
vuotta naimisissa, mutta vas-
ta kaksi vuotta yhteiset aamu-
kahvit, Elina nauraa.
Aika ei ole vielä
Politiikan pariin Elina Kim-
panpää ajautui jo nuorena.
Hän uskoo kiinnostuksen yh-
teiskunnallisia asioita kohtaan
kumpuavan lapsuudenkodin
ilmapiiristä. -Isäni otti paljon
kantaa asioihin, ja vaikkei eh-
dolla koskaan ollutkaan, toimi
aktiivisesti Keskustan paikal-
lisosastossa.
Koulussa nuori Elina kiin-
nostui yhteiskuntaopista. -Mi-
ten yhteiskunta toimii, miten
asioista päätetään ja millä yh-
teiskuntaa ohjataan, ne oli-
vat hirveän mielenkiintoisia
kysymyksiä. Edelleen myö-
hemmissä opinnoissaan hän
muistelee kuunnelleensa ”sil-
mät kiiluen” opettajan luento-
ja sosiaalipolitiikasta ja sosio-
logiasta.
-Kuuluin jo Hämeenkyrös-
sä nuorena tyttönä Keskus-
tanuoriin. Täällä Vammalas-
sa Timo oli mukana Pohjois-
Tyrvään paikallisosastossa, ja
minut Pakarisen Reijo puhui
Myllymaan koulun johtokun-
taan mukaan. Se taisikin olla
ensimmäinen kaupungin luot-
tamustoimeni 80-luvun puoli-
välissä, Kimpanpää muistelee.
Kunnallisvaaleissa hän oli
ehdolla ensimmäisen kerran
1992 päästen 3. varavaltuute-
tuksi -Siitä poiki mielenkiin-
toisia toimia, kuten jäsenyys
sosiaalilautakunnassa ja muu-
ta. Muistan, kuinka jonkun
kokouksen jälkeen tulin kotiin
myöhään, enkä jaksanut laittaa
paikkoja ihan viimeisen pääl-
le kuntoon. Seuraavana päivä-
nä toinen pojista totesi minul-
le, että kyllä huomaa että äiti ei
ole ollut kotona. Sillä kohtaa
ajattelin, ettei minun aikani ole
vielä. Jätinkin vuoden -96 vaa-
lit kokonaan väliin.
Vaalit jäivät, mutta Kimpan-
pää valittiin 90-luvun lopulla
kunnallisjärjestön puheenjoh-
tajaksi ja Pirkanmaan Keskus-
tan piiritoimikuntaan. Vuonna
2000 Kimpanpää lähti jälleen
kunnallisvaaleihin mukaan,
ja tällä kertaa omien sanojen-
sa mukaan ihan tosissaan. Sii-
tä lähtien hän on istunut Vam-
malan kaupunginvaltuustossa
ja -hallituksessa. Myös muiden
luottamustoimien määrä on li-
sääntynyt: Kimpanpää valittiin
ensin maakuntaliiton hallituk-
sen jäseneksi ja viime kunnal-
lisvaalien jälkeen Pirkanmaan
maakuntavaltuuston varapu-
heenjohtajaksi. Kimpanpää
kuuluu myös Suomen Keskus-
tan puoluevaltuuskuntaan.
”Olen saanut paljon”
Eduskuntavaaleissa
Elina
Kimpanpää on ollut ehdolla
kahdesti. Kolmatta kertaa ei
tällä tietoa ole luvassa. -Kah-
desti vaalitmahtuivat elämään,
mutta eivät enää. Se tunnelma
on tällä hetkellä. Elämäni on
nyt niin täynnä kaikkea, mistä
en ole valmis luopumaan. Ar-
ki ja läheiset menevät vaaleista
ohitse, Kimpanpää sanoo.
Paitsi yksityiselämässään,
Kimpanpää kokee olevansa po-
liittisestikin elämänsä huipulla.
-Vaikkaminulla riittääkin kun-
nianhimoa, olen jo poliittisella
saralla saanut paljon. Kunnal-
lispolitiikkaan paloa vielä riit-
tää, ja olen jo allekirjoittanut
suostumuksen lähteä ehdolle
Sastamalan valtuustoon.
Perhe on Elina Kimpanpäälle ykkösasia, työ ja politiikka tulevat selvinä kakkosina. Perheeseen kuuluu myös Kes-
su-koira.
Mitä sitä kiertelemään, mies
oli ainoa syy, jonka vuoksi
tänne tulin.
Traktorin ajo on jäänyt
liian vähälle harjoittelulle.
V
iikonvaihteessa kansanvallan päivää juh-
littiin sekä Mouhijärvellä että Vammalas-
sa. Valtakunnallisesti kansanvallanpäivän
tilaisuuksia järjestetään varsin vähän. Voisi sanoa
liiankin vähän, sillä kansanvalta on arvokas asia.
Suomessa kansanvaltaa pidetään niin itsestään-
selvyytenä, että sitä ei monellakaan paikkakun-
nalla pidetä juhlimisen arvoisena. Se on kuiten-
kin vähän kuin tilojen pitäminen siistinä. Siivo-
jan työn arvo huomataan vasta sitten kun siivoja
ei ole työtään tehnyt. Sama on kansanvallan lai-
ta. Sen merkityksen arvo huomataan vasta silloin
kun sitä ei ole.
Kansanvallan vertailussa matkailu avartaa. Ei tar-
vitse kuin ylittää itäraja, niin huomaa mihin sellai-
nen maa on ajautunut, jossa kansanvallalla ei ole
perinteitä ja nykyisessäkin on toivomisen varaa.
Siellä ei kanneta erityistä huolta sen enempää hei-
kommin toimeentulevista ihmisistä, ympäristös-
tä, teiden kunnosta kuin korruption kitkemises-
täkään. Vieläkin järkyttävämpiä esimerkkejä löy-
tyy niistä maista,joissa kansanvallalle ei ylipäätään
anneta mitään arvoa.
Kansanvaltaan kuuluu olennaisena osana vapaat
ja demokraattiset vaalit, joihin eri puolueet ja
yhdistykset asettavat runsaan joukon ehdokkai-
ta, joista päättäjät valitaan. Kansanvaltaan kuu-
luu myös vapaa ja valvova lehdistö, joka toteuttaa
omaa tehtäväänsä parhaiten silloin kun keskittyy
kansalaisten elämän kannalta olennaisten asioi-
den esilletuomiseen.
Suomalainen kansanvalta perustuu edustukselli-
seen demokratiaan. Kansanäänestyksiä järjeste-
tään vain isoista linjaratkaisuista, kuten EU-jä-
senyydestä ja mahdollisesti tulevaisuudessa NA-
TO-jäsenyydestä. Kansanäänestyskin on aina vain
neuvoa-antava, vaikka se poliittisesti ohjaakin
päätöksentekijöitä.
Suomessa kansanvaltaa on pyritty vahvistamaan
kehittämällä osallistuvaa demokratiaa. Se tarkoit-
taa sitä,että esimerkiksi kaavavalmisteluissa kuul-
laan jo alkuvaiheissa maanomistajia, alueen asuk-
kaita ja eri järjestöjen mielipiteitä. Lopputulos
tuskin koskaan voi täysin tyydyttää kaikkia, mut-
ta eri näkemysten yhteensovittaminen on silti tär-
keää.
Kansanvaltaan kuuluu myös demokraattisesti teh-
tyjen päätösten kunnioittaminen. Tässä suhtees-
sa on huolestuttavaa, että tehdyistä maankäyttö-
ratkaisuista valittaminen on pikemminkin sääntö
kuin poikkeus. Valitusoikeus toki kuuluu yhtenä
elementtinä oikeusvaltioon, mutta sitäkin pitäisi
käyttää harkitusti. Silloin kun motiivina on vain
asioiden pitkittäminen ollaan väärillä jäljillä.
Sastamalassa uusi laajempi kunta avaa uuden
ulottuvuuden myös kunnallispolitiikkaan. Toi-
voa sopii, että mahdollisimman moni uusikin ni-
mi asettuu ehdolle kaupunginvaltuustoon ja antaa
siten oman panoksensa kaupungin kehittämiselle.
Demokratiaan kuuluu,että äänestäjille on tarjolla
paljon erilaisia vaihtoehtoja,siitä hyötyvät lopul-
ta kaikki.
• Arto Satonen
Kansanvalta,
arvokas asia
1,2,3,4,5 7,8,9,10,11,12,13,14,15,16,...28