Page 8 - Alueviesti_30

8

Keskiviikko heinäkuun 23. 2008

Henri Hersta avaa

Huittisten urkukesän

Urkutaiteilija Henri Hersta on

Huittisten urkukesä -konsert-

tisarjan ensimmäinen urkuri.

Hän konsertoi Huittisten kir-

kossa huomenna torstaina 24.

heinäkuuta klo 19.00. Kon-

serttiin on vapaa pääsy.

Henri Hersta aloitti musiik-

kiopintonsa Heinolan musiik-

kiopistossa Marina Buschin

piano-oppilaana vuonna 1989.

Urkujensoiton opinnot Hers-

ta aloitti yksityisesti vuonna

1997 Maija Laineen ja Birgit-

ta Forsmanin johdolla. Vuo-

sina 1998 – 2002 hän opiskeli

urkujensoittoa Sibelius-Aka-

temian nuorisokoulutuksessa

ja vuosina 2002 - 2007 esittä-

vän säveltaiteen koulutusoh-

jelmassa Ville Urposen (urut)

ja Tarja Penttisen (piano) joh-

dolla. Hersta suoritti urkujen-

soiton A-tutkinnon keväällä

2007 ja pianonsoiton B-tut-

kinnon keväällä 2006 erin-

omaisin arvosanoin. Syksystä

2007 hän on opiskellut Sibe-

lius-Akatemian kirkkomusii-

kin koulutusohjelmassa opet-

tajinaan mm. Timo Nuoranne

(kuoronjohto) ja Pekka Käh-

könen (laulu).

Henri Hersta on konsertoi-

nut ympäri Suomea sekä so-

listina että kamarimuusikko-

na. Hän on täydentänyt opin-

tojaan lukuisilla mestarikurs-

seilla Suomes a ja ulkomailla.

Vuonna 2001 hänet valittiin

Lahden kansainvälisen ur-

kuviikon ja vuonna 2008 Po-

ri Organ -festivaalin nuoreksi

taiteilijaksi.

Hersta soittaa torstai-illan

konsertissa Duprén, Meri-

kannon, Messiaenin, Kuusis-

ton, Raition ja Franckin mu-

siikkia.

Huittisten urkukesä -kon-

serttisarjan ensimmäinen

urkuri on Henri Hersta.

Hän konsertoi Huittisten

kirkossa huomenna kel-

lo 19.

Sastamalan kirkko on

kesäkanttorin suosikki

Pauliina Parto

Tamperelainen Nina Pinni on

käynyt viime viikkojen aika-

na tutuksi Vammalan seura-

kunnan jäsenille. Hän aloit-

ti heinäkuun alussa kanttori

Päivi Vuoriston sijaisena, ja

on nauttinut kesätyöstään täy-

sin siemauksin. -Olen viihty-

nyt aina vaan paremmin ja pa-

remmin, kun olen päässyt si-

sään seurakunnan yhteyteen.

Työkaverit ja seurakuntalaiset

ovat olleet todella mukavia ja

Vammalan kahdeksan kirk-

koa ovat myös tehneet suu-

ren vaikutuksen, kesäkanttori

kertoo. Kirkoista hänet on lu-

monnut erityisesti Sastamalan

kirkko. -Ehdoton suosikkini.

Pieni, aito ja ihana kaiku. En

voi olla ylistämättä sitä kerta

toisensa jälkeen.

Nina Pinni opiskelee par-

haillaan kanttoriksi Pirkan-

maan ammattikorkeakoulus-

sa Tampereella. Työn alla on

opinnäytetyö, ja valmistumi-

nen häämöttää näillä näkymin

jouluna. Pinnin mukaan kesä-

työ Vammalan seurakunnas-

sa on antanut kullanarvoista

kokemusta tulevalle työural-

le. -Sunnuntaina olin muka-

na kolmessa messussa, piti siis

ajella ympäriinsä. Haastavin-

ta tähän mennessä onkin ol-

lut se, miten löytää perille oi-

keisiin osoitteisiin. Olen vaan

seurannut pappeja sujuvasti.

Ja onneksi autosta löytyy na-

vigaattori, Pinni nauraa.

Oppia Keijo Vätöltä

Kanttorin virat jaotellaan A-,

B- ja C-luokkiin. Pirkanmaan

ammattikorkeakoulussa suori-

tettava kanttorin tutkinto vas-

taa C-luokkaa, ja on niin sa-

nottu muu piispainkokouksen

hyväksymä tutkinto. Lisäop-

pia voi ammentaa esimerkik-



si Suomen ainoassa musiikki-

yliopistossa Sibelius-Akatemi-

assa. Nina Pinni aikoo tyytyä

ainakin alkuun C-luokkaan. -

Kyllähän sitä kaikenlaisia jat-

kokoulutusajatuksia käväisee

mielessä, mutta katsotaan nyt.

Ensin eletään toivossa, että

valmistuminen tapahtuu ajal-

laan.

Lisäoppia hän on pääs-

syt ammentamaan kesätyös-

säänkin, nimittäin seuraamal-

la Vammalan seurakunnan

kanttori Keijo Vätön soittoa.

-Jos A on korkein kanttori-

luokka, Vätön luokka on var-

masti A + +, Pinni ylistää ja

toivoo, että omaisi joskus edes

kymmenesosan kesäkollegan-

sa taidoista.

Kanttori mukana

iloissa ja suruissa

Nina Pinniä viehättää kant-

torin työssä eritoten ihmisten

kohtaaminen. -Saan olla mu-

kana heidän iloissaan ja su-

ruissaan, auttaa heitä musiikin

avulla. Mielestäni seurakunta-

laiset voisivat olla vielä enem-

män yhteydessä kanttoriin en-

nen toimituksia ja toivoa, mitä

haluaisivat kuulla. Siten mu-

siikista voisi ammentaa vie-

lä enemmän lohtua. Maailma

kun on pullollaan hienoa mu-

siikkia.

Pinnin parhaillaan työs-

tämä opinnäytetyö käsittelee

hautajaismusiikkia. Hän teki

35. kohdan kyselyn ja lähet-

ti sen 745 suomalaiselle kant-

torille. 140 vastasi. -Kysyin

esimerkiksi suosituimmista

virsistä, hautajaismusiikista

yleensä sekä siitä, tapaavatko

kanttorit omaisia ennen toi-

mituksia. Kyselyssä kävi ilmi,

että kanttoreilla on ylipäänsä

hyvin erilaiset toimintatavat

seurakunnista riippuen. Yh-

teistä vastauksissa olikin, että

kanttorit kaipaisivat yhtenäi-

siä käytäntöjä työtä helpotta-

maan, Pinni kertoo.

Raja kulkee iskelmässä

Nina Pinni kokee, että kant-

torin olisi hyvä tavata esimer-

kiksi vainajan läheiset ennen

hautajaisia. -Siten kanttorin

ei tarvitsisi arvailla, millai-

nen musiikki kyseiseen tilai-

suuteen sopisi. Kokeneimmat

kanttorit kertovat pystyvänsä

lukemaan toimituksen luon-

netta vaikkapa kukkien kieles-

tä tai siitä, onko kyseessä iso

vai pieni kappeli, mutta aloit-

telijalle se ei ole helppoa. Esi-

merkiksi itse haluaisin harjoi-

tella hyvin etukäteen.

Kirjavat käytännöt näkyvät

Nina Pinnin mukaan myös

siinä, minkälaista musiikkia

kukin kanttori suostuu soitta-

maan. -Lähes jokainen on var-

maan saanut toiveita, joihin ei

ole suostunut. Siunauksissa on

kuitenkin joskus soitettu esi-

merkiksi Aerosmithin kappa-

le I don’t want to miss a thing

cd-levyltä kukkienlaskun ai-

kaan. Erilaiset tapaukset, jois-

ta kanttorit opinnäytetyöhöni

kertoivat, olivat olleet hyvin

puhuttelevia ja sopineet lop-

pujen lopuksi tilanteeseen hy-

vin. Kappaleet, joiden kohdal-

la kanttorit ovat kieltäytyneet,

ovat olleet luokkaa Juokse po-

rosein. Sellaisia on kuitenkin

toivottu hyvin vähän.

Avoimempaa

suhtautumista toiveisiin

Pinni itse on avoin erilais-

ten musiikkityylien suhteen.

-Ei oikein voi sanoa, ettenkö

soittaisi kappaleita, joissa ei

ole kristillistä sanomaa. Sano-

ma on vaikea määritellä ja voi

vaihdella ihan jokaisen oman

kokemusmaailman mukaan.

Olen soittanut esimerkiksi

hautauksissa Petri Laaksosen

kappaletta Täällä Pohjantäh-

den alla, vaikka siinäkään ei

ole kristillistä sisältöä. Häis-

säkin käytetään paljon ei-kris-

tillistä musiikkia, mutta nämä

kappaleet ovatkin jo vakiin-

nuttaneet paikkansa häämu-

siikkina.

Siunausten musiikki on

Pinnin saamien vastausten

mukaan muuttunut etenkin

viime aikoina kevyempään

ja valoisampaan suuntaan, ja

gospelmusiikki on saanut li-

sää sijaa toimituksissa. -Ehkä

kanttoreiden ei muutenkaan

pitäisi enää olla niin ”tiukka-

pipoisia” seurakuntalaisten

toiveiden suhteen, kesäkant-

tori punnitsee.

”

Kappaleet, joista kanttorit

ovat kieltäytyneet, ovat olleet

luokkaa Juokse porosein.

Vammalan seurakunnan kesäkanttori Nina Pinni on

viihtynyt kesätyössäänmainiosti. Haastetta ovat tuoneet

kahdeksan eri puolilla kuntaa sijaitsevaa kirkkoa. -On-

neksi autossa on navigaattori, Pinni nauraa.

Rippikoulutapaaminen

50 vuoden jälkeen

6.7.2008 Keikyässä

Niin paljon tuo vanha kirkonmäki

on nähnyt, saatossa vuosien.

On nähnyt surun ja ilon päivät,

myötäeläen hetken jokaisen.

Nyt oli ilon ja onnen päivä

kun viidenkymmenen vuoden takaa

me silloin ripille päässeet saimme

taas nähdä, nuoruuden muistot jakaa.

Silloin viisitoista, nyt kolmetoista

saman alttarin ääreen polvistuimme.

Meidän jokaisen katseesta kiitollisuutta

elämästä ja tästä päivästä luimme.

Kirkkoherra Sorvan lämpimät sanat

”vanhat rippilapset” sydämeen sulki.

Kauniin kesäsunnuntain auringonsäde

kirkon ikkunan läpi hymyillen kulki.

Kun ripille päästiin oli maailma avoin,

kaikkeen vaikuttaa voimme, näin uskottiin.

Paljon koettu on - mutta, olemme tässä

siipi enkelin ollut on lähellä niin.

Yhden meistä, Oittisen Jukan soitto

saksofonilla hiljensi kuuntelijan.

Niin hartaina kuulimme parvelta kirkon

”Ave Marian” ja ”Kauniin uneksijan”.

Seurakunnan talolla saimme jatkaa,

mutta aluksi hiljennyttiin siellä.

Häntä muistaen, joka jo joukostamme

on käynyt kulkemaan tähtien tiellä.

Siellä kerrottiin miten on elämänpolku

meitä vienyt eteenpäin, päivään tähän.

Koulumuistojen kirjo sai aikaan hymyn,

ehkä kosteaakin tuli silmiin vähän.

Lämmin kiitos Reijolle, kumppaneille

kun ”pitkin Suomea” meitä haitte.

Sai kangas elämän raidan kirkkaan

ja tähtihetken Te meille saitte.

Ja kuvan niin kauniin sydämeen

saimme painaa, se voimia antaa:

Kotikirkkomme, takanaan poutapilvet,

joen laineet syleillen rantaa.

Nämä tunteet tapaamisesta 50 vuoden jälkeen välittää

Hely Harpala os. Pärssinen Lohjalta. Siirtolaiskoti sijaitsi

Keikyän Kiviniemessä.

Rippikoulutapaamisessa olivat läsnä Esko Elo (yl-

häällä vas.), Paavo Kömi, Seppo Kankaanranta,

Jukka Oittinen, Reijo Jalo, Jouko Kuusisto, Pekka

Suutari, Oili Liljeblad os. Kinnari, Sirkka Tähti-

nen, Airi Hämäläinen os. Lähde, Hely Harpala os.

Pärssinen, Maija-Leena Järvinen-Kekäle os. Virta-

nen ja Pirkko Valmunen os. Ojala.

NaistenPankki rahoittaa

uusia hankkeita

Perussa ja Liberiassa

Kehitysmaiden naisten yrit-

täjyyttä ja toimeentuloa tu-

keva NaistenPankki rahoittaa

yhteensä kolmea uutta Kir-

kon Ulkomaanavun hanketta

Perussa ja Liberiassa. Ennes-

tään NaistenPankki on tuke-

nut hankkeita Kambodzhassa,

Etiopiassa ja Ugandassa.

NaistenPankki on rahas-

to kehitysmaiden naisten

omaehtoisen toimeentulon

ja yrittäjyyden tukemisek-

si. Sen perustivat Liberiassa

käyneet suomalaiset vaikut-

tajanaiset ja Kirkon Ulko-

maanapu yhteistyössä tou-

kokuussa 2007.

NaistenPankin avulla han-

kitaan kotieläimiä, peruste-

taan yrityksiä ja opitaan omia

oikeuksia

Perun uudessa pienlaina-

hankkeessa perustetaan An-

dien ylängöille Cajamarcan

alueelle 30 kyläpankkia, jot-

ka myöntävät 45-180 euron

lainoja vähävaraisille naisille

elinkeinotoiminnan turvaa-

miseksi ja kehittämiseksi.

NaistenPankki rahoittaa

jo 23 toimivaa kyläpankkia

Kambodzhassa ja tänä vuon-

na siellä aloitetaan 36 uutta

kyläpankkia.

-Kambodzhan kyläpank-

kitoiminta on lähtenyt hyvin

liikkeelle, suunnittelija Ulla

Sarasalmi Kirkon Ulkomaan-

avusta kertoo.

Kyläpankkien turvin on

rahoitettu esimerkiksi kaup-

pojen ja katukeittiöiden pe-

rustamista, kampaamokou-

lutusta ja kampaamojen pe-

rustamista sekä kotieläinten

hankintaa.

Kyläpankeille

peruspääoma

Naiset osallistuvat aktiivises-

ti kyläpankkien toimintaan

ja alueen kehityksen suunnit-

teluun; he saavat perehdytyk-

sen pankkitoiminnan hallin-

nointiin ja koulutusta yritys-

toimintaan liittyvissä asioissa,

kuten kirjanpidossa ja mark-

kinoinnissa.

NaistenPankin rahastosta

kyläpankit saavat peruspää-

oman pankkitoiminnan pyö-

rittämistä varten.

Liberiassa kehitetään yh-

teensä 21 paikallisen naisyh-

distyksen toimintaa ja erityi-

sesti niiden tulonhankintaa.

Hankkeessa yhdistetään

yhteisöpohjainen tulonhan-

kinta sekä tyttöjen ja naisten

koulutuksen edistäminen uu-

della tavalla. Tulevaisuudes-

sa vahvimmista yhdistyksis-

tä voi muodostua omia kylä-

pankkeja.

Liberian toisessa hankkees-

sa edistetään naisten oikeuksi-

en toteutumista.

Tavoitteena on kasvattaa

naisten mahdollisuuksia toi-

mia itsellisinä taloudellisina

toimijoina.

Hankkeessa annetaan 80

naiselle perusvalmiudet tie-

dottaa ja kouluttaa väestöä

naisten perintö- ja avioliit-

to-oikeutta säätelevästä laista

neljän maakunnan alueella.

Varainhankinta

jatkuu

-Kolmen uuden hankkeen ra-

hoittaminen on mahdollista

hyvin sujuneen varainhankin-

nan ansiosta, NaistenPankin

ohjausryhmän puheenjohtaja

Satu Mehtälä iloitsee.

Tähän mennessä hankkei-

siin on kerätty varoja yhteensä

lähes 525 000 euroa ja 750 eu-

ron virtuaaliosakkeita on lu-

nastettu jo yli 380.

Osakkeiden ja kertalah-

joitusten lisäksi Naisten-

Pankkia voi nyt tukea myös

säännöllisillä kuukausilah-

joituksilla.

Page 8 - Alueviesti_30_2008