ALUEVIESTIN PALVELUHAKEMISTO
Silmälääkäripalvelut
Siivous- ja kotipalvelut
Tieisännöinti
Työtarjouksia
Työtarjouksia
Rakennuspalvelut
Näillä sivuilla
alueen parhaat
palvelut!
Työtarjouksia
Valokuvaamot
Ruosteenestoa
Tämä hinta on voimassa kun
ilmoitus on lehdessä
yhtäjaksoisesti vähintään
2 kuukauden ajan.
Alueviestin
palvelu-
hakemistossa
ilmoitat
edullisesti
0,39
!
/pmm/ilm.
+alv 22% yht. 0,48
!
Yleisöltä
Hyvin menee,
mutta menköön
Tyrvääläiset kärvistelevät sa-
teen helteessä, mutta johan
sitä on odotettukin, meinaan
lämmintä keliä.
Tiistai-aamuna 22.7. lu-
kiessani porvarin hätähuu-
toa, siis Aamulehteä, oli siinä
juttu ruoan arvonlisäveron
alennuksesta. Tarinassa itse
valtion kirstunvartija kehoit-
ti perustamaan ruokapolliis-
si-komppanioita vahtimaan
tulevan arvonlisäveron las-
kemisen siirtymistä suoraan
kuluttajahintoihin, jotta ”pa-
ha” kauppias ei veron alen-
nusta kääräise lompakkoon-
sa. Se onkin soma näky kun
piilopolliissit syynäävät hin-
talappuja helmitaulu kouras-
sa ja tarkastavat, että suuri
veron alennus siirtyypi suo-
raan kuluttajalle.
Ihan hyvää tarkoittava aja-
tus, mutta olisipa herätty vii-
me syksynä. Nyt onpi hinnat
nousseet ja lehdissäkin jul-
kaistu artikkeleita liian suu-
rista katteista. Tosiaan sa-
puskan hinta on nyt nostet-
tu sopivalle tasolle vedoten
hirveästi nousseisiin tuotan-
tokustannuksiin. Ja nyt kun
arvonlisäveroa hieman las-
ketaan niin valtion verotulot
pienenevät, mutta vastaava
määrä on tulonsiirtoina siir-
tynyt johonkin muualle. Ei
sen puolesta, vyötärönimit-
ta näyttää jo siltä, että leivän
voi syödä paljaaltaankin. Ja
olihan lehdessä jo Marttojen
juttu juurespitoisista herkuis-
takin, pettuleivän teko-oh-
jeet vain puuttuivat. Ja ollaan
2000-luvun Suomessa. En-
pä valita, porkkana huuleen
ja menoksi ja jos tuuli yltyy
niin kiviä taskuun.
Se oli hienoa aikaa 90-lu-
vun alussa. Korot pukkasivat
pilviin ja palkansaajat pää-
sivät Tupo-ruotuun pelasta-
maan isänmaamme taloutta.
Verotus muuttui yksinker-
taisemmaksi kun ei tarvin-
nut enää laittaa asuntovelko-
jen korkoja ja lapsivähennys-
juttuja veroilmoitukseen ja
sai näin ollen tukea hairah-
duksia, joita peruskorkosi-
donnaisilla asunto- ja kulu-
tuslainoilla kasvaneet olivat
epähuomiossa tehneet. Päi-
vähoitomaksukin nousi vuo-
den aikana 450:stä markasta
ainoastaan 1400:aan mark-
kaan kuukaudessa eli vähän
yli kahteensataan euroon.
Siinä muuten olisi var-
maan nykyään nostamisen
paikka koska se ei varmaan
vaikuttaisi niihin heikkotu-
loisimpiin. Mutta en valita,
hyvin selvittiin ja hyvä kun
sain osaltani tukea hyvivoin-
tiamme tällekin tasolle, il-
man taulukauppoja.
Toivottavasti vaan val-
tion rahat riittävät. Se on
ihme kun nykyinen infra-
struktuuri rakennettiin pää-
osin luottaen Suomi-hevo-
sen sitkeyteen ja luistones-
ton toimivuuteen, rukiilla
luodun kouran pitävyyteen
ja !skars-lapion ja ”pilnääs-
sin” terävyyteen. Syntyi tiet
ja kadut, radat ja kanavat ja
viemärit ja tuomarit. Ja jopa
Seutulan lentokenttäkin, eh-
kä hieman pakotettuna mut-
ta kuitenkin. Mutta mitenkäs
nyt, mikään ei riitä verkos-
ton ylläpitoon tahi laajenta-
miseen. Huimat palkankoro-
tuksetko ovat syynä vaiko ne
katteet ja kohonneet tuotan-
tokustannukset.
Enpä valita. Pekingissä
kun kajahtaapi Maamme-
laulu, se meidän omamme
kertosäkeineen, keihään hei-
ton jälkeen niin enpä muu-
ten kellahda Suomi-so"alle
vaan tukevasti puupenkille.
Ja leuka pystyssä. Ja puhtaal-
la omallatunnolla ja kehtaan-
pa muuten katsoa kansamme
nöyriä valittuja silmiin vaik-
kapa Helssingin mäellä. Vaan
onko vastapuolella siihen va-
raa...
J. Jones
Pyörävarkaalle!
Hei, sinä joka varastit minun
polkupyöräni 26. heinäkuu-
ta klo 11-21välisenä aikana
Uusitie 4:n asunto 2:n pihas-
ta: Pyörä oli vanha Lautta-
kylässä valmistettu matala-
painerenkain varustettu har-
vinaisuus. Kun sen keskellä
kirkasta päivää varastit, voit
sen palauttaa keskellä yötä
samaan paikkaan.
Palautusta odottava
Surkea
tieosuus
Käymme usein Vamma-
lassa ja reittimme kulkee
Halkivahan kautta Sam-
maljoelle ja siitä keskus-
taan.
Halkivaha-Sammaljoki-
tie on ollut huonossa kun-
nossa jo kauan mutta nyt
se on täysin ala-arvoinen!
Varsinkin Vammalan puo-
lelta.
Kehottaisin/toivoisin
tieihmisten käyvän tutus-
tumassa kohteeseen, vaik-
kapa ajaen sen läpi pariin
kertaan...
Osuudelle on nyt laitet-
tu 50 km:n nopeusrajoitus
mutta ei siinä voi ajaa kuin
kolmeakymppiä, muutoin
hajoaa auto ja ihmiset.
(Eilenkin piti purra
hampaita yhteen ettei ne
kalisseet).
Tällä reitillä on runsaas-
ti asutusta ja olisi ihan rei-
lua heillekin tie kunnos-
taa.
Meiltä Kylmäkoskelta-
kin kun 60 km:n säteellä
on monta kaupunkia, niin
on kurjaa jos asiointimat-
kat siirtyy meiltä ja muilta
toiseen kaupunkiin huono-
kuntoisen tien takia!
Sisääntuloväylät on
tärkeitä mielikuvanluo-
jia: hyvät tiet houkuttavat
keskustaan, huonot är-
syttävät niin paljon, että
mielikuva jää miinuksen
puolelle.
Toivottavasti siis tulevan
Sastamalan tämäkin nurk-
ka kunnostettaisiin.
Susanna Riekkinen
Kalakannat pysyvät hyvinä istutusten ansiosta
Vammalan seudulla
riittää kalastettavaa
Aukusti Vatanen
Vammalan seudun hienouk-
siin kuuluu alueen luonnon-
kauniit sisämaan vesistöt ja
niiden luomat mahdollisuu-
det. Yksi vesistön käyttäjä-
ryhmä on kalastajat. Järviä
ja jokia rasittavat monet
ulkoiset ihmisen luomat
tekijät sisäisenkuormituk-
sen lisäksi.
Alueen hyvin tunteva
Vammalan seudun kalas-
tusalueen puheenjohtaja
Esko Piranen kuvailee ti-
lannetta seuraavasti.
- Veden laatu on tyydyttävä
ja saalit ovat kouluasteikolla
hyviä, arvio Esko Piranen.
- Pelloilta ja ojista tulevan
kuormituksen osalta tilanne
on parantunut. Toisaalta tun-
tuu siltä, että nykyisin sadeve-
si epäpuhtaampaa ilmaston-
muutoksen vuoksi, jatkaa Pi-
ranen.
Vähentynyt kalastus
ja voimalaitokset
kuormittavat
Kokemäenjoen varressa on si-
jaitsee voimalaitoksia, jotka
estävät kalojen luonnollisen
liikkumisen ja lisääntymisen.
- Lakimäärä vesistön luon-
nollisen tilan muuttajia pak-
koistutuksiin, jonka lisäksi
muun muassa kalastusalue te-
kee istutuksia kalastusluvista
saaduilla rahoilla, kertoo Pi-
ranen.
- Kalansaaliiden määrä on
pysynyt suhteellisen hyvä is-
tutusten ansiosta, jatkaa Pi-
ranen.
Tämän vuoden syysistu-
tuksissa istutetaan alueen ve-
sistöihin muun muassa kuhaa
ja pieni määrä täplärapua.
- Muuttajat istuttavat tänä
syksynä myös lohikaloja, ker-
too Esko Piranen.
Vuodet ovat
muuttaneet kalastuksen
tarkoitusperiä
Menneinä vuosina ihmiset
ovat kalastaneet enemmän
syömisen vuoksi. Nykyään
kalastuksesta haetaan pääsial-
lisesti elämyksiä.
- Nykyään on hyvin vähän
kalastajia, jotka tavoittelevat
suuria saaliita. Vesistöjämme
vaivaa ilman muuta alikalas-
tus, toteaa Piranen. Vähäisen
kalastuksen seurauksena voi
olla vesistön sisäisenkuormi-
tuksen kasvaminen. Käytän-
nössä sisäinenkuormitus tar-
koittaa kalojen ulosteita, jotka
rehevöittävät vesistöä.
- Verkot ovat välillä melko
limaisia ja vesi joissakin koh-
dissa sameaa, kertoo rehevöi-
tymisen vaikutuksista Esko
Piranen.
Pitempiaikaisten
kalastuslupien määrä
noin 700
Vammalan seudun kalas-
tusalue sijaitsee Kokemä-
enjoen vesistössä Vamma-
lan ja Nokian kaupunkien
sekä Äetsän kunnan alueil-
la. Vesialueen pinta-ala on
noin 10 000 vesihehtaaria.
Alue muodostuu jokialueesta,
Lieko-, Rauta- ja Kulovedes-
tä sekä yli 150 pienemmästä
järvestä. Osa kalastuskunnis-
ta on liittynyt yhtenäislupa-
alueeseen. Yhtenäislupa-alue
käsittää Lieko- ja Rautaveden
sekä osan Kulovettä. Lupa-asi-
oita hoitaa kalastusalue.
- Hallintoon riittää innok-
kaita, mutta kalastusalueen
osakasalueille tarvitaan lisää
ruohonjuuritason aktiiveja,
peräänkuuluttaa Vammalan
seudun kalastusalueen pu-
heenjohtaja Esko Piranen.
- Koko vuodelle luvan ostaa
vuosittain 600-800 kalastajaa,
arvio Piranen. Mikäli harras-
taa kalastusta vain omalla koti-
seudullaan, oman kalastusalu-
een lupa on luontevin ratkaisu.
Mikäli haluaa harrastaa uistelua
laajemmalla alueella läänin vie-
hekortti on hyvä vaihtoehto.
Jatkuu sivulla 22
1...,9,10,11,12,13,14,15,16,17,18 20,21,22,23,24