4
Keskiviikko elokuun 6. 2008
Nro 32. 26. vuosikerta. Keskiviikkona 6.8.2008
.!
JSN
www. alueviesti.! • Kaupunkilehtien Liitto ry:n jäsen, ISSN 1236-0619
KaupunkilehtienLiittoonmukana
hyvän lehtimiestavan vaalinnassa
ja sananvapauden puolustamises-
sa. Liitto on yksi Julkisen Sanan
neuvoston taustayhteisöistä.
Toimitus, konttori, myynti
03-514 1416
TELEFAX 03-511 3097
E-MAIL:
Toimituksen aineisto:
toimitus@alueviesti.!
Ilmoitusaineisto:
ilmoitukset@alueviesti.!
Seurakuntatiedot:
seurakunnat@alueviesti.!
Järjestöpalstailmoitukset:
jarjestot@alueviesti.!
ILMOITUKSET
MAANANTAIHIN
KLO 14 MENNESSÄ.
Aluetori-ilmoitukset,
järjestöpalstat ja srk-tiedot
maanantaihin klo 12 mennessä.
ILMOITUSHINNAT
alv0%
Etusivu
! 1,40/pmm
väri-ilmoitus ! 1,75/pmm
Takasivu
! 1,30/pmm
väri-ilmoitus ! 1,60/pmm
Tekstisivut
! 1,10/pmm
väri-ilmoitus ! 1,30/pmm
Hintoihin lisätään alv. 22 %.
Puhelimitse vastaanotettuun il-
moitukseen mahdollisesti tulevis-
ta virheistä ei lehti vastaa.
Muiden virheiden osalta lehden
vastuu rajoittuu kokonaan ilmoi-
tushintaan.
Toimitus ei vastaa sitoumuksetta
lähetetystä
toimitusaineistosta;
käsikirjoituksista, valokuvista tai
ääninauhoista eikä säilytä niitä tai
palauta niitä lähettäjälle.
TOIMITUS
03-514 1416
Päätoimittaja
Erkki Petman
0500-235 725
Toimituspäällikkö
Maija Latva
050-555 6290
Toimittajat:
Hannu Virtanen
050-5633424
Pauliina Parto
040-7636021
JormaWesterholm
03-5141 416
ILMOITUSMYYNTI
Jerry Stenberg
050-593 0620
Eeva Rasinperä
050-593 0621
Heli Suominen
050-436 5068
Mainospäällikkö
Matti Tolonen
0500-769 261
TOIMISTO
Hopunkatu 1, 38200 VAMMALA
MA-PE klo 8.00-16.00
JULKAISIJA
Kustannusliike Aluelehdet Oy
Toimitusjohtaja
Seppo Lehtinen
0500-634 032
SIVUNVALMISTUS
Keskuskuva Ky, Vammala
PAINOPAIKKA
Allatum Oy, Pori
Mikäli lehden jakelussa on
häiriöitä, ottakaa yhteys
postiin
p. 0200 71000
Lehden voi tilata jakelualuiden
ulkopuolelle Suomessa
! 39,00/vuosikerta
! 12,00/ 3 kk.
Pekka Kares
aloitti kasvatus-
johtajana
!
s. 4
Kaivostoimintaa
valmistellaan
taas
!
s. 4
Ari Virtasen
näyttely aukeaa
Hämeen linnassa
!
s. 13
Pekka Kares aloitti
kasvatusjohtajana
Hannu Virtanen
Elokuun alussa Sastamalan
kasvatusjohtajana aloittaneen
Pekka Kareksen mielestä yh-
tenä keskeisenä haasteena on
saada ison organisaation edut
hyödynnettyä niin, etteivät
pienen paikallisen yksikön
edut häviä.
-Kun tämä kuvio on kun-
nossa, silloin Sastamala on
houkutteleva paikka perheil-
le. Yrityksille on silloin myös
tarjolla ammattitaitoista työ-
voimaa.
Kuntien
yhdistymisen
eduksi Kares juuri näkee
mahdollisuuden saada osaa-
vaa työvoimaa suurempaan ja
houkuttelevampaan kokonai-
suuteen. Henkilöstön koulut-
taminen ja ammattilaisille an-
nettava tuki ovat tässä merkit-
täviä tekijöitä.
Päivähoidosta lukioon
Kares siirtyi Sastamalan palve-
lukseenHuittisten koulutusjoh-
tajan tehtävistä, joita hän ehti
hoitaa tammikuusta 2001 läh-
tien. -Tämä on selkeämpi ko-
konaisuus, joka kohdistuu sel-
keästi nuoriin ja lapsiin. Huitti-
sissa tehtäväkenttääni kuuluivat
myös kirjasto ja kulttuuri, ihmi-
set lapsista vanhuksiin.
Sastamalassa kasvatusjohtaja
huolehtii kokonaisuudesta, jo-
ka tarjoaa palveluita päivähoi-
dosta lukioon. Mukaan mahtu-
vat myös nuorisotyö ja nuorten
vapaa-aika. Ammatillinen kou-
lutus sen sijaan hoidetaan kun-
tayhtymän puitteissa. Liikunta
ei myöskään kuuluu kasvatus-
johtajan tehtäväkenttään.
Onko työsi asioiden vai ih-
misten johtamista? -Siinä on
molempia. Ihmiset kuitenkin
tekevät ne asiat. -On olemas-
sa helppoja asioita ja vaikeita
asioita. Jos henki on hyvä, vai-
keitakin asioita pystytään hy-
vin hoitamaan.
Mies Kokemäenjoen partaalta
-Vakituinen asuinpaikka-
ni ei koskaan ole ollut kahta
kilometriä kauempana Ko-
kemäenjoesta, Pekka Kares
(41) tiivistää elämänsä mai-
seman.
Syntymäpaikka Kokemä-
ellä sijaitsee parin kilometrin
päässä joesta. Koti perheelle
löytyi myöhemmin Äetsästä,
täällä sitten jo aivan Pirkan-
maan ja Satakunnan valta-
virran rannalta.
Maiseman kiinnekohtina
ovat Äetsän voimalaitos ja
maankuulu riippusilta.
Perheeseen kuuluvat Jaa-
na-puolison lisäksi lapset
Lauri ja Laura.
Kares tuli Äetsään heti val-
mistuttuaan1991. Ensimmäi-
nen vakituinen työ oli Äetsän
yläasteen ja lukion historian
ja yhteiskuntaopin lehtorin
virka. Vuosikymmenen puo-
livälissä hänet valittiin lukion
rehtoriksi. Sittemmin rehtori
sai hoidettavakseen myös si-
vistysjohtajan tehtävät. Uusi
vuosituhat vei Äetsän sivis-
tystoimen päällikön Huitti-
siin koulutusjohtajaksi.
-Ensimmäiset päivät me-
nevät nyt siihen, että pää-
see asioihin kiinni. Ensim-
mäinen Sastamalan työva-
liokunnan kokous on tänään
keskiviikkona.
Kaivostoimintaa valmistellaan taas Stormissa
Polar Mining Oy valmistelee
ainakin koeluonteisen kaivos-
toiminnan herättämistä Stor-
min vanhan kaivoksen alueil-
la ja tuntumassa. Valtaushake-
muksia on neljä ja niiden nimet
ovat Käärmeenmaa, Eko, Ian-
kaikkisuudenmäki ja Ahonoja.
Vammalan kaupunginhallitus
Sastamalan nimen
valinta on laillinen
Vammalalalainen Aimo Mati-
kainenon jättänyt valtioneuvos-
ton päätöksestä korkeimmal-
le hallinto-oikeudelle14.5.2008
päivätyn valituksen, jossa hän
pyytää KHO:ta tutkimaan val-
tioneuvoston Vammalaa kos-
kevan nimipäätöksen laillisuu-
den. Matikainen on toimittanut
korkeimmalle hallinto-oikeu-
delle lisäksi 9.6.2008 päivätyn
täydennyksen. Vammalan kau-
punginhallitus antoi vastineen-
sa maanantaina ja totesi, että
Matikaisen valitus on sen mie-
lestä aiheeton.
Kaupunginhallitus toteaa, et-
tä uuden kaupungin valmistelu-
työssä lähdettiin kuntien välisis-
sä neuvotteluissa alusta alkaen
siitä, että nyt ryhdytään perus-
tamaan kokonaan uutta kuntaa
ja nykyisiä kuntia esitetään lak-
kautettaviksi. Kun lähtökohtana
oli siis uusi kunta, on sillä olta-
va uusi nimi. Tätä pidettiin ta-
savertaisena lähtökohtana.
Hallitus toteaa, että nimiky-
symystä pohdittiin syksyn 2007
aikana perusteellisesti. Ohjaus-
ryhmä mm. järjesti 20.9.2007
kaikille avoimen asiantunti-
jaseminaarin uuden kaupun-
gin nimestä ja että Kotimais-
ten kielten tutkimuskeskuksel-
ta pyydettiin lain edellyttämä
lausunto, jossa asetuttiin Vam-
mala -nimen kannalle.
Kuntien valtuustot hyväksyi-
vät Sastamala -nimen yhtäpitä-
vin päätöksin. Sastamala -nimi
perustui vahvasti myös suorite-
tun mielipidekyselyn tuloksiin.
Se oli suosituin esitetyistä vaih-
toehdoista kaikissa kunnissa.
Kunnannimi onkunnanval-
tuuston päätettävissä. Kun kun-
nat kuntaliitoksen yhteydessä
ovat olleet yksimielisiä uuden
kunnan nimestä, kuntien päät-
tämä nimi on otettu valtioneu-
voston päätökseen. Kaupungin-
hallitus esittää korkeimmalle
hallinto-oikeudelle, että Vam-
malan kaupungin näkemyksen
mukaan Sastamalan kaupun-
gin perustamisen valmistelussa
ja valtioneuvoston päätöksessä
8.5.2008 ei ole tapahtunut uu-
den kunnan nimen osalta vir-
hettä, joka antaisi aihetta pää-
töksen muuttamiseen.
rimineralisaatioiden hyödyntä-
mismahdollisuuksia. Vanhojen
valtausalueiden malminetsin-
täaineistoa on tarkoitus hyö-
dyntää nykyaikaisten paikka-
tieto-ohjelmistojen avulla. Lu-
paavimpia kohteita tutkittaisiin
timanttikairauksella ja mahdol-
lisesti myös uusilla geofysiikan
maasto- ja reikämittauksilla.
Myös tutkimuskaivantoja teh-
täisiin. Ministeriöstä saadun
tiedon mukaan valtaus kestää
yleensä enimmillään viisi vuot-
ta, jonka jälkeen voi saada enin-
tään kolmen vuoden jatkoajan.
antoi maanantaina lausunnon
valtaushakemuksista Työ- ja
elinkeinoministeriölle.
Kaupunginhallitus tähden-
tää ympäristöarvoja vastauk-
sessaan. Hakemuksen kohtee-
na olevilla valtausalueilla ei ole
voimassa oikeusvaikutteista
asema- tai yleiskaavaa. Pirkan-
maan maakuntakaavassa valta-
tie 12:n eteläpuolisilla valtaus-
alueilla ei ole merkintöjä. Tien
pohjoispuolella Evon valtaus-
alue onmaakuntakaavassaMY-
aluetta ja kuuluu valtakunnal-
lisesti arvokkaaseen Karkun-
Tyrvään maisema-alueeseen.
Myös vuonna 2003 ylei-
sölle esitellyssä Lopenkulman
osayleiskaavan luonnoksessa
Evon alueen ympäristöarvot
tulevat esiin korostetusti. Vam-
malan kaupunki suunnittelee
parhaillaan vesihuoltotoimen-
piteitä, jotka antavat mahdolli-
suuden valtausalueen lähiym-
päristön asutuksen kehittämi-
seen ja lisäämiseen. Sen vuok-
si Eko-nimiselle valtausalueelle
suunnattavat toimenpiteet tuli-
si ajoittaamahdollisimman no-
peiksi ja sellaisiksi, että niistä ei
ole haittaa alueen kulttuurihis-
toriallisesti arvokkaalle maise-
malle tai aluetta ympäröivälle
asutukselle tai sitä palveleville
parannustoimenpiteille.
Polar Mining Oy:llä on voi-
massa Ekojoen valtaus ja Stor-
min kaivospiiri. Hakemuksen
kohteena olevat alueet sijaitse-
vat näiden tuntumassa. Tarkoi-
tuksena on tutkia kaivoksen lä-
hiympäristön nikkeli- ja kupa-
Kuoleville vesille,
runnelluille
maisemille
P
olar Mining Oy virittelee ainakin koeluonteis-
ta kaivostoimintaa Stormin seudulle. Hank-
keeseen liittyy tutkimuksen lisäksi mm. se, et-
tä vanha kaivos tyhjennettäisiin vedestä.
Koska Vammalassa ei ole niin suurta saavia eli ämpä-
riä, johon kaivosvesi voitaisiin säilöä, ainoaksi vaihto-
ehdoksi jää nytkin laskea vesi Kokemäenjokeen, tar-
kemmin sanottuna Evonlahteen, jonka pohjassa ma-
kaa jo aivan riittävästi kaivoksesta tulleita myrkkyjä.
Muistamme talven 2003 katastrofin, jolloin rikasta-
mon jätealtaan pato murtui ja vedet hulahtivat edellä
mainittuun lahteen.
Kaivostoiminnan aloittelemista uudelleen on valmis-
teltu niin, että paikallinen asujaimisto ei ole siitä pal-
jonkaan tiennyt. En sano että salaa, mutta vähin ää-
nin. Toisekseen, niin on kerrottu asiantuntevalta ta-
holta, julkiset kuulutukset ja torikyselyt eivät tässä ta-
pauksessa olisikaan tarpeellisia.
Mäntymäen nikkelikaivoshakemus Äetsän puolella
kaatui ankaraan vastustukseen. Maisema säilyi ehjä-
nä eikä avokaivantoa syntynyt.
Kaivostoiminnan luonne on muuttunut Suomessa vii-
me vuosina. Se on kansainvälistä kilpailua, jonka kou-
rissa viime vuosina on ollut varsinkin pohjois-Suomi.
Uraani, nikkeli ja kupari ja nyt myös timantit ovat
kiinnostuksen kohteena eivätkä karvalakkilähetystöt
tai nimilistat ole hankkeiden etenemistä juurikaan
hiljentänyt. Lappi, jota ennen pidettiin viimeisenä pe-
rukkana, joka kaivetaan paljaaksi pintakerroksista, ei
enää nauti tätä suojaa.
Vammalassakaan kaivostoiminnan mahdollista uu-
delleen aloittamista ei voida estää menemällä kis-
koille makaamaan. Niin täällä kuin muualla rakkaas-
sa maassamme pelkäämäni kehityksen voi estää vain
kaivostoiminnan omatunto, jos sellaista on.
Muistutan tässä yhteydessä myös Tampereen jätevesi-
hankkeesta, siitä että suurkaupungin ns. tekninen ve-
si puhdistuksen jälkeen johdettaisiin Kuloveteen. Tai
siitä, että Vammalasta puhdistettua jätevettä johdet-
taisiin Huittisiin. Tai siitä, että Huittisista otetaan Ko-
kemäenjoesta raakavettä, josta harjussa suodattamal-
la tehdään keinotekoista pohjavettä Alastaron kautta
turkulaisille johdettavaksi.
Saas nähdä, missä paska seuraavaksi eniten lentää.
Nyt tämä kyseenalainen ennätys on toistaiseksi no-
kialaisten hallussa. Ja Nokia on, kuten useimmat
muistavat, yksi Kokemäenjoen vesistön varren kau-
pungeista, tuossa Tampereen alapuolella ja Vamma-
lan yläpuolella, saman joen varressa.
Voi heitä, jotka ovat tässä ketjussa perimmäisiä, tai
edes ketjun varrella.
Erkki Petman