Page 18 - Alueviesti_33_2008

Basic HTML Version

Keskiviikko elokuun 13. 2008

Seuran historiaa kestaa esitellä

Kallialan Vesa, yhä vireä

kuusikymmentävuotias

Kuusikymmentävuotias Kal-

lialan Vesa on koko toiminta-

aikansa tarjonnut toiminnas-

saan mukana olevalle nuori-

solle mahdollisuuden tutussa

ympäristössä kokeilla eri ur-

heilumuotoja. Näin tulee var-

maankin olemaan myös tule-

vaisuudessa.

Juhlavuottaan Kallialan

Vesa juhlistaa lauantaina en-

si 16.8 kello 20 Jokisen suulil-

la alkavissa Vesan tansseissa,

joissa lipun lunastaneille tar-

jotaan kakkukahvit kello 20

– 21.

Elokuun alussa vuonna

1948 kokoontui 42 silloisen

Tyrvään kunnan Kallialan,

Pohjolanjärven ja Vihattulan

kylien innokasta urheiluih-

mistä Kallialan kansakoulul-

le urheiluseuran perustavaan

kokoukseen, jossa puheenjoh-

tajana toimi Tyrvään Voiman

edustajana paikalla ollut Valle

Stenvall.

Kokous päätti perustaa

alueelle uuden urheiluseuran,

jonka nimeksi tuli Kallialan

Vesa. Kokouksessa myös pää-

tettiin, että seura tulisi toimi-

maan Tyrvään Voiman ala-

osastona.

Vesan ensimmäiseksi pu-

heenjohtajaksi valittiin Aar-

no Niemi, joka toimi pu-

heenjohtajana vuosina 1948

- 51. Hänen jälkeensä Vesan

puheenjohtajina ovat toi-

mineet Hannu Haapaniemi

1952 - 67, Timo Äijälä 1968

- 80, Kari Inkinen 1981 – 84,

Antti Jokinen 1985 – 2002 ja

nyt Pauli Pitkäkoski vuodesta

2003 alkaen.

Yleisurheilua ja hiihtoa

Alkuvuosina Vesan toimin-

ta keskittyi yleisurheilun ja

hiihdon pariin ja harrastus-

mielessä pelattiin pesäpalloa.

Taloutta pyöritettiin paljol-

ti huvitilaisuuksista saaduil-

la tuloilla. Silloisen Tyrvään

ulkopuolellakin tunnetuista

Vesan tansseista saadut tulot

olivat seuralle tärkeitä pitkäl-

le 1960 -luvulle asti.. Toimin-

ta oli vilkasta ja omia kilpai-

luja järjestettiin hiihdossa,

maastojuoksussa ja yleisur-

heilussa.

Hiljeni vaan

ei hiipunut

Kuntaliitoksen tapahduttua

1950- luvun lopulla ja osan

Kallialan alueesta siirryttyä

Vammalan kaupunkiin sekä

nuorison muutoinkin vähen-

tyessä seuran toiminta- alu-

eella, Vesan toiminta alkoi

hiljentyä 1960 - luvun lopul-

la, mutta ei missään vaiheessa

kuitenkaan kokonaan hiipu-

nut, mistä kiitos kuuluu silloi-

sille puuhamiehille.

Lentopallo tuli mukaan Ve-

san toimintaan varsinaisesti

1970-luvulla vaikka sitä har-

rastusmielessä oli pelattu jo

aiemminkin, lähinnä kesäisin

Kallialan koululla. Lentopal-

lotoiminnan käynnistäjänä ja

ansiokkaana vetäjänä Vesassa

toimi pitkään Kari Inkinen.

Osallistuminen lentopal-

lon V-sarjaan 1970-luvun al-

kupuolelta lähtien johti sar-

janousuun keväällä 1988. IV -

sarjaa pelattiin muutama vuo-

si ja kakkosjoukkue palloili

V-sarjassa.

Tyrvään liigan mestari

1990-luvun puolivälissä myös

Vesan joukkueet siirtyivät pai-

kalliseen Tyrvään -liigaan mo-

nen muun paikallisen joukku-

een tavoin. Vesa pelaa edel-

leenkin Tyrvään liigassa on

juhlavuotenaan liigan hallit-

seva mestari.

Lentopallon pariin ovatkin

ohjautuneet viime vuosien ai-

kana menestyneimmät Kallia-

lan Vesassa ensimmäiset lii-

kunnalliset kilpailunsa käy-

neet urheilijat eli sisarukset

Kaisa ja Timo Jokinen. Kaisa

pelaa lentopalloa ammatik-

seen Ranskassa ja Timo Va-

lepan lentopallon SM- liiga-

joukkueessa

Tuttuja nimiä

vuosien takaa

Vesalla on ollut aina antaa

menestyksekkäitä urheilijoita

myös Vammalan seudun Voi-

man tai sen edeltäjien käyt-

töön. Yleisurheilupuolella

Kauko Koskelo, Timo Äijälä

ja monet muut olivat aktiive-

ja 1950 -ja 1960-luvulla. Vam-

malainen urheilutoiminta on

aina onnistunut saamaan jal-

keilla hyviä junioriurheilijoita

niin yksilö kuin joukkuelajeis-

sakin. Sama suunta on pätenyt

myös Kallialan Vesassa. Vain

muutama urheilija on jaksa-

nut jatkaa uraansa aktiivimie-

lessä aikuisikään asti.

Menestyksekkäin Kallia-

lan Vesasta lähtöisin oleva ur-

heilija on Tarja Koskelo, joka

1970 -luvulla ja 1980-luvun

alkupuolella oli sisulisäikäi-

sestä lähtien Suomen parhai-

ta sarjassaan pikajuoksussa ja

pituushypyssä keräten lukui-

sia SM -mitaleja. Myös monet

maaotteluedustukset mahtui-

vat Tarjan aktiiviuraan, jo-

ka jatkuu nyt valmennus- ja

huoltopuolella omien lasten

urheillessa.

Yleisurheilukauden 1998

alkaessa Tarjan 15-vuotiaana

100 metrillä 1976 juoksema

12,1 on käsiajanotolla edel-

leen ikäluokan Satakunnan

piirin ennätys.

Johanna Vainiomäki oli

toinen lahjakas vesalainen pi-

kajuoksija, joka 1990-luvun

alussa juoksi ja hyppäsi lu-

kuisia piirin mestaruuksia ja

edelleenkin voimassaolevia

ennätyksiä sisulisäsarjoissa.

Hiihtopuolella

menes-

tyksekkäitä hiihtäjiä ovat ta-

kavuosilta mm. Lauri Heis-

kanen, Salme Luukkanen ja

Markku Koskelo.

Pekka Laurilalla

kansainvälinen ura

Kamppailulajien edustajista

on mainittava Pekka Laurila,

joka pitkään oli mukana Ve-

san toiminnassa ja oli myös

1960- luvun alkupuolella sar-

jassaan maamme kärkitason

nyrkkeijlijöitä. Pekan ottelu-

kirjasta, joka on nähtävissä

VsV:n juhlanäyttelyssä Vam-

malan seudun museossa, il-

menee Pekka Laurilan otel-

leen Suomen ja Pohjoismai-

den lisäksi Keski-Eurooppaa

myöten.

Kotikylän maisemat

yhä toimintapaikkana

Kallialan Vesan liikuntatoi-

minnan keskipisteenä on vuo-

sikymmenien aikana ollut

Kallialan koulun ympäristö.

Edelleenkin koulun pihassa

pelataan kesäisin lentopalloa.

Myös Muistolan koulun, am-

mattikoulun ja käsi- ja taide-

teollisuusoppilaitoksen salit

ovat olleet lentopalloilijoiden

käytettävissä.

Hiihtokilpailut järjestettiin

alkuvuosikymmeninä pelloil-

le ja metsäpoluille tehdyillä

laduilla.

Hiihtovälineiden kehitty-

minen on vaatinut myös la-

tupohjien parantumista ja ke-

väällä 1990 seuran talkoolai-

set pohjustivatkin Vihattulan

Salukanmäkeen n. 700 metriä

pitkän pururadan, jossa käy-

tiin niin seuran maastojuoksu

kuin hiihtokilpailujakin 1990

– luvun alkupuolella.

Lumiolosuhteiden vaihte-

lun johdosta kilpailut siirtyi-

vät kuitenkin Lousajan radalle

ja aivan viime vuosina Pohjo-

lanjärvelle tehtyihin latupoh-

jiin.

Yleisurheilukilpailut on pe-

rinteisesti järjestetty keskus-

kentällä.

Kallialan Vesa on saanut nuoret lapsesta pitäen innostumaan liikunnasta. Tässä tulevia toivoja lähtöviivalla muutama vuosi sitten.

Kiikoinen voitti

hirviporukoiden

joukkuekisan

Lavian seudun riistanhoitoyh-

distyksen hirviseurueiden vä-

lisen hirviammunnan ensin-

mäinen osa käytiin Kiikoisten

Eräkorvessa.

Joukkuekisan tulos:

1. Kiikoinen 73, 2. Lavia 634

ja 3. Suodenniemi, 425 pistet-

tä.

Sarja N:

1. Kaisa Järvenpää S 83, 2.

Marja Kaistamo K 50.

1. Seppo Kaistamo K 93,

2. Mika Kulku S 88, 3. Jarmo

Ala-Järvenpää K 85, 4. Markku

Kaistamo K 84, 5. Heikki Kul-

ku K 77.

M60:

1. Jouko Välimäki K 86, 2. Jor-

ma koivuniemi K 74, 3. Risto

Joensuu L 71, 4. Pauli Ylitalo L

70, 5. Roland Kyllfält S 66.

Nuoret:

1.Ville Kaasalainen K 55, 2. Jy-

ri Sirola K 44, 3. Juha Venes-

mäki L 30.

Oppikirjojen

määrärahat

vaihtelevat

Opetus- ja sivistystoimen asi-

antuntijat ry:n (Opsia) kun-

nille tekemä kysely paljastaa,

että ero oppikirjoihin eniten

ja vähiten rahaa käyttävän

kunnan välillä on yli kolmin-

kertainen. Opsian kyselyssä

on selvitetty yli sadan kunnan

panostukset perusopetuksen

oppikirjoihin. Valtakunnalli-

sesti oppikirjakulut ovat noin

1,5 prosenttia perusopetuksen

kokonaisbudjeteista.

Kuntien toisistaan poikkea-

vat menettelytavat, asenteet ja

taloudellinen tilanne johtavat

siihen, että oppikirjoihin käy-

tetty rahamäärä vaihtelee suu-

resti kuntien välillä. Tämän

kyselyn mukaan eniten rahaa

käyttänyt Haapajärven kau-

punki hankki oppilasta koh-

den kirjoja vuodessa 220 eu-

rolla, kun taas vähiten rahaa

käyttänyt Lemun kunta käyt-

ti hankintoihin 65 euroa. Yli

sadan kunnan otoksessa on

niin suuria kaupunkeja kuin

maaseutukuntiakin. Otokses-

sa olivat mukana muun muas-

sa Mouhijärvi ja Urjala, joissa

kirjoihin käytetään oppilasta

kohden vuodessa 114 euroa.

Nokialla ja Äetsässä selvitään

107 eurolla, kun Tampereel-

la kulut on jouduttu purista-

maan 87 euroon.

Tämä tulos vahvistaa viime

vuonna tehdyn kyselyn tulok-

set. Erojen määrä on niin iso,

ettei ole liioiteltua väittää op-

pilaiden olevan eriarvoisessa

asemassa eri kunnissa. Huo-

lestuttavaa on se, etteivät erot

näytä vähentyvän. Maailma

muuttuu jatkuvasti eikä pe-

ruskoulussa ole varaa käyttää

vanhentunutta tietoa sisältä-

vää oppimateriaalia, sillä op-

pikirja on kuitenkin oleellisin

opetusväline, Opsia ry:n halli-

tuksen jäsen Markku Suorta-

mo toteaa.

Opsia ry:n näkemyksen

mukaan suomalaisten toistu-

va menestys eurooppalaisessa

PISA-tutkimuksessa selittyy

hyvän opetuksen tason lisäksi

osin myös suomalaisten kou-

lukirjojen erinomaisella laa-

dulla.

Vanhasen toisen hallituk-

sen ohjelman mukaisesti ope-

tustoimen työolosuhteiden

laadulliseen kehittämiseen tu-

lisi panostaa.

Lasten tanssikurssit

alkavat Vammalassa

Vammala ja ympäristökun-

tien alueella vakituista, tavoit-

teellista harrastustoimintaa

on huomattavan vähän useil-

la tanssin osa-alueilla. Tans-

sikoulu TanssinTahti pyrkii

vastaamaan tähän haastee-

seen ja aloittaa Vammalassa

lastentanssin, showtanssin ja

latinobicin sekä lasten ja ai-

kuisten paritanssin kurssitoi-

minnan tavoitteenaan saada

aikaan pysyvää harrastustoi-

mintaa näissä lajeissa.

Koulun toimintaa johtaa

Liisa Kontturi, joka kouluttaa

päätyökseen tanssinopettajia

Oulun seudun ammattikor-

keakoulussa sekä tanssinoh-

jaajia Suomen Seuratanssilii-

tossa. Tanssikoulu Tanssin-

Tahdin ohjaajat ovat Liisan

kouluttamia ja työskentelevät

tiiviissä yhteistyössä hänen

kanssaan. Vammalan toimi-

pisteessä kursseja tulevat vetä-

mään Marjukka Koivuniemi

ja Pauliina Utoslahti.

Lastentanssikurssit

suunnattu 3-4 –vuotiaille Taa-

peroille ja 5-6 –vuotiaille Te-

naville ja niissä tutustutaan

omaan kehoon ja sen mehdol-

lisuuksiin, tutkitaan suuntia,

tasoja ja liikelaatuja sekä ope-

tellaan pieniä tansseja sekä yk-

sin että parin kanssa. Nuorille

suunnattu showtanssiryhmä

pitää sisällään kehonhallin-

nan perusteita sekä jazztans-

sin ja hiphopin pohjalta teh-

tyjä tansseja. Latinobic on

nuorille ja aikuisille suunnat-

tu kurssi, jossa opetellaan lat-

tareiden perusteita yksintans-

sittavien yksinkertaisten tans-

sisarjojen avulla. Tunneilla on

reipasta meininkiä ja paljon

hyvää mieltä. Paritanssin ope-

tus tapahtuu kerran kuukau-

dessa pidettävien tiiviskurs-

sien avulla. Jokaisella kurssi-

kerralla on oma teemansa, jo-

ten syksyn aikana ehtii saada

hyvät eväät perustanssitaidon

kehittämiseen.

Tanssikoulun toimintaan

on mahdollista tutustua lau-

antaina 23.8. Raivion työvä-

entalolla klo 12 alkaen. Tar-

jolla on ilmaisia näytetunteja

aloitettavista lajeista ja päivän

aikana voi ilmoittautua syksyn

kursseille.

Ville ja Sara taipuvat tans-

si tahdissa jo hienosti.

Page 19

Page 17

1...,8,9,10,11,12,13,14,15,16,17 19,20,21,22,23,24,25,26,27,...28