13
Keskiviikko elokuun 13. 2008
Paavo -pojan koulutaival alkoi
Marianna Langenoja
Huittislaisen Paavo Takalan
opintaival alkoi Lauttakylän
koululla maanantaina. Ensim-
mäisestä koulupäivästä jäi kä-
teen kolme kirjaa ja rutkasti
hauskoja muistoja. - Paavo lu-
pasi mennä vielä huomenna-
kin kouluun, Paavon äiti Jo-
hanna Takala naureskeli.
Jo viime viikon perjantaina
Paavo oli innoissaan koulun
alkamisesta. Hän riensi suoraa
päätä esittelemään uusia kou-
lutarvikkeitaan toimittajalle.
Paavon matkaan oli ostoksil-
ta tarttunut penaali, kyniä,
värikyniä, teippiä, Monster-
vihkoja ja muita tarpeellisia
pikkumiehen koulutarvikkei-
ta. Suurin ostoksista oli rep-
pu, joka oli kummitädin lahja
koulunsa aloittavalle pojalle.
Reppu on tietysti vihreä, niin
kuin on Paavon lempivärikin.
Koulussa ei saa istua
mihin haluaa
Äidin mukaan Paavo piti jäitä
hatussaan aina koulun alkuun
asti, eikä poikaa juuri jännittä-
nyt. -Paavo viihtyi todella hie-
nosti eskarissa ja sai sieltä pal-
jon hyviä ystäviä, jotka tulevat
nyt samaan kouluun. Siksi kai
poikaa ei jännitä niin paljon.
Paavo kuitenkin itse myön-
si perjantai-iltapäivänä, että
pientä jännityksen makua on
ilmassa vaikka poika oli jo ot-
tanut etukäteen selvää millais-
ta koulussa on. -Siellä ei ai-
nakaan saa valita itse istuma-
paikkaa, siellä on enemmän
kirjoja kuin eskarissa ja pie-
nempi reissari, pikkumies tie-
si. Reissari tarkoittaa reissu-
vihkoa, jonka kautta vanhem-
mat ja opettajat saavat lähettää
toisilleen terveisiä.
Linja-autolla
opiskelemaan
Paavo matkusti kouluun he-
ti ensimmäisenä päivänä lin-
ja-autolla ja tulee matkusta-
maan tästä eteenpäinkin. Mat-
kaa kouluun tulee noin 11km,
mutta silti koulumatka kes-
kustaan kestää tunnin. -Bus-
si kiertelee edestakaisin pit-
kin kyliä. Onneksi keskustas-
ta tänne Lauhaan bussi tulee
puolessa tunnissa, äiti pohti.
Paavolla on jo aiempaa koke-
musta bussikyydistä, kun poi-
ka kävi esikoulussakin linja-
autolla.
Aku Ankat odottavat
lukijaansa
Paavo pääsee koulun makuun
myös kotona. Kun äiti kysyi
ennen koulun alkua pojalta
mihin päin Paavon huonet-
ta koulupöytä sijoitetaan, oli
Paavo vain todennut halu-
avansa ennemmin pulpetin.
Siihen oli helppo ratkaisu. Va-
rastosta löytyi vanha pulpet-
ti, joka kunnostettiin Paavon
koulupöydäksi. Poika on jo
mittaillut miten kaikki tärke-
ät tavarat mahtuvat pulpettiin
läksyjä tehdessä. Kaikista eni-
ten Paavo haluaa oppia kirjoit-
tamaan ja on valmis tekemään
sen eteen töitä. Äiti lisää, että
Paavolla on hyllyllä aika mon-
ta Aku Ankkaa, joiden sisältö
kutsuu poikaa. Myös piirtämi-
nen on pojan mieleen. - Ma-
tematiikkaa en odota yhtään,
Paavo tuhahteli.
Siitä huolimatta Paavo osaa
laskea jo ykkösestä ainakin
kymmeneen saakka.
Iso elämänmuutos
Kun Paavolta kysyy miksi hän
haluaa tulla isona, poika vain
kohottelee olkiaan. Äidin mu-
kaan Paavo ei ole koskaan
osannut sanoa tulevaa uraansa.
-Paavo kysyikin minulta, että
pitäisikö hänen nyt tietää mikä
hänestä tulee isona, kun koulu-
kin alkaa, mutta minä sanoin,
ettei todellakaan tarvitse vie-
lä, äiti naureskeli. Vanhempien
haaveena on, että ainakin joku
lapsista voisi jatkaa maanvilje-
lyä, mikä on myös äidin ja isän
ammatti. Paavolla tuntuu ole-
van alaan ainakin suurta kiin-
nostusta, sillä hän kaiveli esil-
le pienoispuimurinsa ja kuor-
ma-autonsa. -Minä olen ollut
pyöräkuormaajankin kyydissä
ja ajanut traktoria isän sylissä,
poika iloitsi. -Haluan ainakin
asua maalla tulevaisuudessa.
Ei kaupungissa pysty elämään,
Paavo totesi samaan hengen-
vetoon.
Äiti on onnellinen siitä, että
pystyy olemaan kotona silloin
kun Paavo lähtee kouluun ja
tulee takaisin koulusta. -Monet
äidit taistelevat sen kanssa, että
miten saavat lapsen lähtemään
kouluun, kun ovat itse siihen
aikaan töissä. Olen todella on-
nellinen, ettei minulla ole si-
tä ongelmaa, maatilan emän-
tä huokailee. Äidillä ei ole eri-
tyisemmin haikea olo, vaikka
lapsella on iso elämänmuutos
edessä. -Taistelin itseni kanssa
silloin kun poika lähti esikou-
luun. Ala-aste ei tunnu enää
sen vuoksi niin pahalta.
Paavo valmistautui koulunalkuun monella tavalla. Vihkoon ilmestyy hienoja piirus-
tuksia. Matematiikasta Paavo sanoo olevansa vähän kiinnostunut.
Kummitädin lahja koulunsa aloittavalle on iso reppu, johon kaikki tarpeellinen mahtuu.
Herukkasato poimintakunnossa
Herukan satokausi on pääse-
mässä vauhtiin. Puna- ja mus-
taherukkaa on jo ollut myyn-
nissä kauppatoreilla maan
eteläosissa, mutta laajemmat
herukan poiminnat alkavat
elokuun puolivälin tienoilla.
Satoa korjataan aina syyskuun
alkupuolelle asti.
Herukkasato on tänä vuon-
na määrältään normaalia pie-
nempi. Oikukkaan kevään
säät ja kukinnan aikaan osu-
neet hallat ovat verottaneet
marjamäärää.
Hallavaurioita on ollut eri-
tyisesti puna- ja valkoherukal-
la, mutta myös mustaherukal-
la. Kaikkien herukoiden mar-
jat ovat kuitenkin hyötyneet
sateista ja kehittyvät marjat
ovat nyt kookkaita.
Puna- ja valkoherukkaa
saataneen yhteensä noin 1,2
miljoonaa kiloa, mustahe-
rukkaa lähes 2 miljoonaa ki-
loa. Mustaherukka on eniten
viljelty herukkalajimme. Si-
tä kasvatetaan 1865 hehtaa-
rin pinta-alalla. Punaheruk-
kaa viljellään 197 hehtaarin ja
valkoherukkaa 115 hehtaarin
alalla. Herukan pääviljelyalu-
eita ovat Etelä- ja Pohjois-Sa-
vo, Pohjois-Karjala, Pirkan-
maa, Keski-Suomi ja Pohjois-
Pohjanmaa.
Herukkaa säilötään
kotitalouksissa
Suomalaiset osaavat arvostaa
C-vitamiinipitoista mustahe-
rukkaa, joka on myös tärkeä
fenoliyhdisteiden lähde ruo-
kavaliossamme. Herukoita
käytetään erilaisiin mehuihin
ja hilloihin sekä maustamaan
jogurtteja, myslejä ja puuro-
ja. Perinteinen mustaheruk-
kamehu on pitänyt pintansa
!unssakauden ykkösjuoma-
na.
Kirpakan makuiset heru-
kat maistuvat monille myös
tuoreeltaan. Ne, jotka pitävät
herukkaa liian voimakkaana
sellaisenaan syötäväksi, voivat
valmistaa loppukesän herkut-
teluhetkiin herukkahyvettä,
minttu-mustaherukkavaahtoa
tai viinimarjapiirakkaa.
Herukkahyve
Pohjaan:
1 pkt (400 g) pakastettua
murotaikinaa
Täytteeseen:
2 l musta- tai punaherukoita
1,5 dl vettä
1,5 dl hillosokeria
2 tl vaniljasokeria
Pinnalle:
4 munanvalkuaista
1 dl sokeria
Anna taikinan sulaa jääkaapis-
sa. Voitele halkaisijaltaan noin
27 cm:n piirakkavuoka. Kau-
li taikinaa sen verran, että saat
sen taputelluksi tasaisesti vuo-
an pohjalle ja reunoille. Siirrä
kovettumaan jääkaappiin.
Kuumenna vesi ja hillo-
sokeri kiehumispisteeseen ja
lisää joukkoon peratut heru-
kat. Keitä noin 10 minuut-
tia. Siirrä kattila pois liedeltä,
mausta hilloke vaniljasokerilla
ja anna hieman jäähtyä.
Pistele piirakkapohja haaru-
kalla ja lisää täytteeksi heruk-
kahilloke. Kypsennä 200-astei-
sessa uunissa alimmalla ritilä-
tasolla noin 20 minuuttia.
Vatkaa valkuaiset kovak-
si vaahdoksi ja kääntele soke-
ri joukkoon vähin erin. Nos-
tele valkuaisvaahto nokareina
piirakan päälle. Jatka paista-
mista edelleenuunin alaosassa
reilun viiden minuutin ajan,
kunnes marenki saa väriä.
Tarjoa herukkahyve jäähty-
neenä vaniljajäätelön tai vanil-
jakastikkeen kanssa.
Minttu-musta-
herukkavaahto
4 dl mustaherukoita
(ja/tai vadelmia)
2 dl maitorahkaa
2 rkl tuoretta,
hienonnettua minttua
2 tl vaniljasokeria
2 munanvalkuaista
0,75 dl sokeria
Pinnalle:
muutamia mustaherukoita
mintunlehtiä
Soseuta marjat sauvasekoitti-
men avulla. Sekoita joukkoon
rahka sekä mausteeksi mint-
tua ja vaniljasokeria.
Vatkaa valkuaiset kovaksi
vaahdoksi ja kääntele sokeri
sekaan vähin erin.
Yhdistä valkuaisvaahto va-
roen marja-rahkaseokseen.
Annostele marjavaahto tar-
joiluastioihin ja jäähdytä jää-
kaapissa ennen tarjoamista.
Koristele kokonaisilla mar-
joilla ja mintunlehdillä.
Viinimarjapiirakka
(uunipellillinen,
25 - 30 palaa)
2 dl maitoa
1 pussi kuivahiivaa
(tai 30 g tuorehiivaa)
1 muna
0,5 dl sokeria
2 tl kardemummaa
0,5 tl suolaa
5 dl vehnäjauhoja
1 dl kauraleseitä
0,5 dl öljyä
Pinnalle:
1 l viinimarjoja
0,5 dl sokeria
1,5 rkl perunajauhoja
Lämmitä maito reilusti kä-
denlämpöiseksi, jos käytät
kuivahiivaa ja kädenlämpöi-
seksi tuorehiivaa varten. Se-
koita kuivahiiva vehnäjauhoi-
hin, tuorehiiva maitoon. Vat-
kaa muna, sokeri ja mausteet.
leseet sekä osa jauhoista mai-
toon. Lisää rasva.
Alusta loput jauhot taiki-
naan ja anna taikinan koho-
ta peitettynä lämpimässä pai-
kassa kaksinkertaiseksi. Kauli
taikina suoraan leivinpaperin
päälle ja siirrä pellille koho-
amaan liinalla peitettynä 20
- 30 minuutiksi. Sekoita pe-
rattuihin viinimarjoihin so-
keri ja perunajauhot. Ripotte-
le marjaseos tasaisesti kohon-
neelle taikinapohjalle. Paista
marjapiirakkaa 200-asteisessa
uunissa noin 20 minuuttia.
Ohje: Kotimaiset Kasvik-
set ry
Syyskukat kannattaa
istuttaa jo nyt
Monet kesäkukat ovat vielä
voimissaan, mutta iltojen vä-
hitellen pimentyessä ja öiden
viiletessä niiden kukinta alkaa
hiipua. Varsinkin kylmänar-
kojen kasvien tilalle kannattaa
vaihtaa ajoissa syyskasvit, jot-
ka viihtyvät juuri lähestyvän
syksyn tunnelmissa ja kestävät
jopa jonkin verran pakkasta.
Riittävän ajoissa istutettuina
ne ehtivät tuuhettua komeiksi
ennen säiden viilenemistä.
Syyskasvit tai syyskukat –
rakkaalla lapsella on monta ni-
meä – ovat kas-
vattaneet suo-
siotaan vuosi
vuodelta. Osa-
syynä on lasitet-
tujen parvekkei-
den yleistymi-
nen, sillä niissä
lämpötila pysyy
pitkään muuta
ympäristöä kor-
keampana ja kukinta jatkuu
pitempään. Laajaan syyskasvi-
en joukkoon kuuluu sekä yksi-
että monivuotisia kasveja, jois-
ta osa on jo kevään valikoimis-
ta tuttuja ryhmäkasveja.
Syyskasveissa luotetaan pe-
rinteisiin ja uskotaan uutuuk-
siin. Perinteikkäin syyskasvi
on krysanteemi, josta suosi-
oon ovat nousseet pallomaiset
muodot. Muhkea pallokry-
santeemi on näyttävä yksik-
seenkin tukevassa ulkoruu-
kussa. Parvekelaatikko taas
täyttyy helposti kolmella tai
neljällä keskikokoisella pallo-
krysanteemilla.
Sisätiloista tutut ruukkuku-
kat ovat ryntäämässä myös ul-
kokäyttöön syyskukkamark-
kinoille. Gerbera on monen
yllätykseksi melko hyvin vii-
leää kestävä kasvi, ja siitä on
lisäksi jalostettu erillisiä ulos
tarkoitettuja maisemagerbe-
ralajikkeita. Niiden kukinta
jatkuu pitkälle syksyyn. Pe-
rinteinen, sisällä yleensä kas-
vatettu ruukkusyklaami sopii
myös erinomaisesti ulos, sillä
se todella nauttii syksyn vii-
leydestä ja kosteudesta. Sii-
täkin on tarjolla varta vasten
ulkokäyttöön hyvin sopivia
lajikkeita. Lasi-
tetulla parvek-
keella syklaami
voi viihtyä Ete-
lä-Suomessa jo-
pa marraskuul-
le asti.
Muita viile-
ässä viihtyviä
kasveja ovat esi-
merkiksi ajania,
hopealanka, kannusruoho, ke-
säalpi, koristekaali ja orvokit.
Kukkivien kasvien lisukkeeksi
ja tehosteeksi sopii myös esi-
merkiksi muratti.
Hyvin kasteltu
kestää paremmin
Syyskukkia kannattaa kastel-
la säännöllisesti koko niiden
kasvuajan. Kastelu on erityi-
sen tärkeää hallojen alettua,
sillä se auttaa kasveja kestä-
mään kylmää.
Runsaasti kukkiville kas-
veille voi myös antaa laime-
aa lannoiteliuosta joka kaste-
lun yhteydessä aina pakkasiin
saakka.
1...,3,4,5,6,7,8,9,10,11,12 14,15,16,17,18,19,20,21,22,23,...28