Page 14 - Alueviesti_33

14

Keskiviikko elokuun 13. 2008

Valoisa mäntymetsä, merenranta vai vuoristo?

Maaseudun rikkaus

pohditutti nuoria

Marianna Langenoja

Suomessa on ujoja ihmisiä,

pieniä maatiloja, paljon ki-

viä ja punaisia taloja. Näin

ainakin Alankomaista kotoi-

sin olevat Ingrid Haverkamp,

Martina Borecká ja Susanne

Molenkamp väittävät. Tytöt

muistavat mainita myös upe-

at vesistöt, metsät sekä tietys-

ti saunan.

Naiset saapuivat ihastele-

maan Suomen luontoa Maa-

seutunuorten vaihto -leirille

Vammalan Ellivuoreen. Jout-

sentenreitti ry:n, Hollannin

Landschapsbeheer-luontoyh-

distyksen sekä Tsekin Podla-

mickem -maaseudun kehittä-

misyhdistyksen järjestämällä

leirillä keskityttiin Tsekin, Hol-

lannin ja Suomen maisemien

eroavaisuuksiin. Leirillä myös

yritettiin ymmärtää maalais-

maiseman saloja ja tutustuttiin

uusiin ihmisiin ja kulttuurei-

hin yhdessä tekemisen kautta.

Viikon mittaisen leirin ai-

kana hollantilaiset ja tsekki-

läiset nuoret tutustuivat muun

muassa tavallisen suomalai-

sen perheen elämään viettä-

mällä päivän vammalalaisessa

perheessä. Ingridin, Martinan

ja Susannen mielestä kokemus

oli ehkä leirin parasta antia.

-Kun pääsee suomalaiseen

perheeseen päiväksi, sitä tu-

tustuu parhaiten paikalliseen

kulttuuriin, Susanne tietää.

Leirin ohjelmaan kuului

myös vapaaehtoistyötä maa-

tilalla, jossa nuoret pääsivät

keittämään punamultamaalia

ja maalaamaan sillä, sekä te-

kemään heinätöitä. Kyseinen

ohjelmanumero oli nuorten

mukaan yksi mainitsemisen

arvoisista kokemuksista.



Tanssilavalla ensi kertaa

Yksi noin viidestäkymmenes-

tä leiriläisestä, hollantilainen

Wijnand Vander sanoo pitä-

neensä eniten tanssi-illasta

Särkässä. - Tanssitin jopa seit-

semää suomalaista tyttöä, Wi-

jnand kehaisee. Mies selostaa

innoissaan, että joka kerta kun

hän haki uutta tyttöä tanssi-

maan, piti ensin kysyä osaako

nainen puhua englantia, ja sen

jälkeen osaisiko nainen opet-

taa häntä tanssimaan. - Perin-

netanssit ovat kokonaan kuol-

leet meidän kulttuuristamme.

Ei meillä ole mitään kesäla-

voja, joissa tanssitaan tietty-

jen askelten mukaan kulkevia

tansseja, Wijnand ihmettelee.

Joutsentenreitin toimin-

nanjohtaja Petri Rinne nau-

raa, että suunnitelmien mu-

kaan Särkästä piti lähteä ho-

tellille jo kello 24. Nuorten

anottua jatkuvasti lisäaikaa

tanssilavalla liideltiin tappiin

saakka. - Bussikuski naputte-

li närkästyneenä rattia, mutta

nuorilla ainakin oli hauskaa,

Rinne myhäilee.

Teoilla on seuraukset

Perjantai-iltapäivään kuului

Ellivuoren alueen kehittämi-

sen ruotiminen. Hotellin pi-

hapiiriin suunnitellaan kaa-

voitusaluetta, jonka hyviä ja

huonoja puolia nuoret pää-

sivät pohtimaan. Yksi ryhmä

tarkasteli asiaa rikkaiden si-

joittajien silmin, toinen pai-

kallisten asukkaiden näkökul-

masta, kolmas turistien vink-

kelistä, neljäs ryhmä pohti

asiaa luonnon puolesta ja vii-

des kaupunginvaltuuston sil-

min. Wijnand Vander kuu-

lui ryhmään, joka pohdiske-

li miten kaavoitusalue tulee

vaikuttamaan luontoon. Mai-

sema-arkkitehdiksi opiskele-

valla miehellä on paljon sa-

nottavaa Suomen luonnosta ja

sen suojelemisesta. -Suomes-

sa on paljon metsää, miksi si-

tä kaadetaan siitä vain, ilman

mitään isompia vaatimuksia?

Suomalaiset eivät välttämättä

ajattele tekojensa seurauksia

luonnon suhteen niin paljon

kuin me hollantilaiset. Jos jo-

takin omistaa paljon, niin sitä

ei huomata eikä siitä välitetä.

Jos Hollannissa kaataa

puun, pitää kaatajan istuttaa

tilalle uusi puu. Jos näin ei tee,

tulee maksaa korvauksia. -

Hollannissa ei ole luonnonva-

raisia metsiä. Ihminen on kos-

kenut joka neliömetriin. Siellä

ei ole näin runsaasti metsiköi-

tä, siksi he eivät voi käsittää,

että meillä metsää saatetaan

karsia hehtaareittain kerralla

pois, Petri Rinne pohtii.

Mielimaisema omasta

ympäristöstä

Maaseutunuorten vaihtoleiri on

järjestetty vuodesta 2004 saak-

ka, mutta tänä vuonna se jär-

jestettiin ensimmäistä kertaa

Suomeen. Viime vuonna lei-

ristä nautittiin Hollannissa ja

sen teemana oli historia. - Tä-

nä vuonna panostamme maise-

man tutkimiseen ja pohdimme,

että maaseudullakin voi olla te-

kemistä. Maalla asuvat nuoret

eri puolilla Eurooppaa eivät ole-

kaanniinerilaisia,kuinluullaan,

Rinne selostaa. Hänenmukaan-

sa maaseudulla asuvien ihmis-

ten arvot ovat hyvinkin saman-

suuntaisia kulttuurieroista huo-

limatta. Leirillä pohdittiinmyös

sitä, millainen on nuorten mie-

limaisema. Vaikka väitetäänkin,

että ruoho on aina vihreämpää

aidan toisella puolella, Rinteen

mukaan ihmisten mielimaise-

ma löytyy omasta ympäristöstä.

-Tutkimusten mukaan suoma-

laisten mielimaisema on valoi-

sa mäntymetsä. Hollantilaisen

mielimaisemaan kuuluu meri

ja tsekkiläisen vuoristo. Ihmiset

lähtevät mieluiten lomailemaan

lempi maisemaansa. Kyllä suo-

malaisten suosikkilomakohde

taitaa olla oma mökki ja järven-

ranta, Rinne miettii.

”

Perinnetanssit ovat

kokonaan kuolleet meidän

kulttuuristamme. Ei meillä

ole mitään kesälavoja, joissa

tanssitaan tiettyjen askelten

mukaan kulkevia tansseja.

”

Bussikuski naputteli

närkästyneenä rattia, mutta

nuorilla ainakin oli hauskaa.

”

Tanssitin jopa seitsemää

suomalaista tyttöä.

Hollantilaisen Wijnand Vanderin mielestä Suomi on todella kaunis maa täynnä met-

sää. Valitettavasti suomalaiset eivät Wijnandin mukaan osaa arvostaa luontoaan, eikä

seurauksia aina ajatella kun arvokasta puuta kaadetaan.

Maaseutunuorten vaihto -leiriläiset pohtivat Hotelli Ellivuoren alueen kehittämisen hyviä ja huonoja puolia. Teh-

tävä oli kinkkinen. Kuvan ryhmä pohtii asiaa rikkaiden sijoittajien näkökulmasta.

Jindrieh Baves esittelee ryhmänsä ideoita Hotelli Ellivuoren kaavoitusalueelle.

Page 14 - Alueviesti_33_2008