Page 6 - Alueviesti_33

6

Keskiviikko elokuun 13. 2008

O

lemme vuoden siinä vaiheessa, että koulut ovat

alkamassa. On aika pysähtyä miettimään, mi-

ten lapsi kokee koululaisen elämän ja elämän

yleensä. Tunteeko pieni tai suurempi koululainen kou-

lunsa hyvänä ja turvallisena paikkana? Turvaa ja hyvää

mieltä tuo lapselle tunne siitä, että hän on hyväksyt-

ty ja pidetty yksilö omassa kouluyhteisössään. Olemme

joutuneet miettimään asiaa seuratessamme surullisia

ja traagisia tapahtumia omassa maassamme. Koulukiu-

saaminen ja syrjintä ovat osaltaan johtaneet näihin ikä-

viin ja paljon tuhoa ja tuskaa aiheuttaviin tapahtumiin.

Lapsen terveyttä on syytä lähestyä mielenterveyden ja

yhteisöllisyyden näkökulmasta. Mielenterveyttä ei tule

nähdä vain häiriöiden puuttumisena, vaan kokonaisval-

taisena hyvinvointina.

Mielenterveyden edistäminen koulussa sisältää jokais-

ta lasta kannustavan ilmapiirin sekä tunteen siitä, että

lapsi on hyväksytty jäsen kouluyhteisössä. Lapset ovat

erilaisia, mutta on oleellista, että myös erilaisuus hy-

väksytään. Oleellista on myös se, että lapsen itsetuntoa

pyritään kasvattamaan. Kun ihmisellä on hyvä itsetun-

to, hän selviää myös aikuisen maailmassa vaikeissakin

kohtaloissa. Paljon riippuu siitä, mitkä arvot ovat oman

koulun arvoja. Jos arvot ovat kilpailun ja menestymisen

arvoja, ei lapsella ole hyvä olla. Mutta jos koulun arvoja

ovat välittämisen, huolenpidon ja jokaisen lapsen yk-

silöllisyyttä korostavia arvoja, on koulu hyvä paikka jo-

kaiselle, myö sellaiselle lapselle, jonka koulumenestys ei

ehkä ole paras mahdollinen..

Koulutoverien lisäksi lapset ja nuoret tarvitsevat elä-

määnsä aikuisen läsnäoloa, välittämistä ja huolenpitoa.

Tämä merkitsee johdonmukaisuutta, turvallisuutta, ra-

jojen asettamista ja mahdollisuuksia testata niitä ilman

pelkoa hylätyksi tulemista. Opettaja on tärkeä ihminen

lapsen elämässä ja hänen suhtautumisensa oppilaihin-

sa vaikuttaa pitkälti lapsen elämään. Koulutovereihin

suhtautuminen riippuu paljolti siitä, miten he näkevät

koulun aikuisten suhtautuvan toiseen ihmiseen.

Toimin pitkään Sylvään yläasteen ystävä- ja myöhem-

min tukioppilaiden ohjaajana. Noina vuosina saatoin

nähdä, kuinka hienosti nuori koululainen osasi tukea

toveriaan, joka oli vaarassa syrjäytyä. Kun huomattiin

jonkun koulutoverin seisovan välitunnilla yksin, men-

tiin hänen luokseen ja otettiin mukaan ryhmään. Yh-

dessä koulun aikuisten kanssa yksinäiselle hankittiin

ystävä, ja uskon, että näin moni koululainen sai kokea

koulunsa hyväksi paikaksi. Kun terveydenhoitajan omi-

naisuudessa kysyin yhdeksännen luokan oppilaalta,

kuka on hänen paras ystävänsä, hän saattoi sanoa tuon

hankitun ystävän nimen. Nämä tukijat tekivät hienoa

ja arvokasta työtä. Tukioppilastoiminta jatkuu edelleen

Sylväällä ja on saanut paljon hyvää aikaan. Koulukiu-

saamiseen puututaan tehokkaasti.

Lapset tarvitsevat myös vanhempiensa tukea koulun-

käynnissä. Mitä pienemmästä koululaisesta on kyse, si-

tä enemmän vanhempien on syytä seurata lapsen oppi-

mista, mutta myös hänen hyvinvointiaan. Rakentavas-

sa hengessä yhteydenpito opettajaan on myös tärkeää.

Vanhemmat ja opettaja ovat yhdessä se turvapoiju, jon-

ka varassa lapsesta kasvaa ehjä ja itseensä luottava ih-

minen, joka kokee elävänsä onnellista lapsuutta.

• Pirkko Lahtinen

Koulun

alkaessa

Vammalan Shakkikerhosta löytyy nuortakin edustusta

Henri taitaa shakin salat

Shakki kuuluu syvällisimpiin

ja monimutkaisimpiin pelei-

hin, jossa oikeanlaiset stra-

tegiat hioutuvat vasta pit-

kän harjoittelun jälkeen jos

sittenkään. Shakkia voi toki

“pelailla” kuka tahansa, mut-

ta lajin todellinen hallinta on

eri asia.

Nuorten pelaajien määrä

shakkikilpailuissa ei ole aina-

kaan nousussa. Nuorten mää-

rään virkistävän poikkeuksen

tekee Vammalan Shakkikerho,

jonka riveissä on peräti neljä

alle 20-vuotiaiden rankingin

Top-10 pelaajaa.

Martti Mäensivun vetämis-

tä Vammalan Shakkikerhon

nuortenilloista isompiin pelei-

hin on siirtynyt muun muas-

sa alle 16-vuotiaiden kotimai-

nen ranking-ykkönen Henri

Pohjala.

- Mummon luota löytyi en-

simmäinen shakkilauta en-

simmäisiin peleihin. Kave-

reiden kautta tutustuin Vam-

malan Shakkikerhon nuorten

kerhoon, jossa sitten opettelin

varsinaiset alkeet, kertooVam-

malan Shakkikerhoa edustava

Kiikoislainen 15-vuotias Hen-

ri Pohjala.

PM-mitali mielessä

Nuoresta iästään huolimatta

Henri Pohjala on ehtinyt saa-

vuttaa shakin saralla monen-

laista. Palkintokaapista löy-

tyvät muun muassa vuoden

2007 alle 16-vuotiaiden kou-

lulaisten suomenmestaruus

ja vuonna 2008 tullut alle 16-

vuotiaiden SM-hopea. Ai-

kuisille avoimista kilpailuis-

ta mainittakoon pikashakin

vuoden 2008 avoin Satakun-

nan mestaruus ja tämän vuo-

den Levoranta Openin jaettu

toinen sija.

- Vammalan isoimmassa

kilpailussa Levoranta Open-

issa pelasi maamme parhaim-

mistoa, joten olen tyytyväinen

jaettuun toiseen sijaan, kertoo

Henri Pohjala.

Kotimaisten pelien lisäk-

si Henri käy pelaamassa vä-

lillä myös ulkomailla. Viime

vuotinen Islannissa pidetty-

jen PM-kisojen alle 16-vuoti-

aiden sarjan viides sija parani

tänä vuonna Tanskassa käy-

dyissä kilpailuissa yhden py-

kälän, neljänneksi.

- Pohjoismaiden mesta-

ruuskisojen tuloksiin en ole

tyytyväinen, koska en ole saa-

nut vielä mitalia ja pelini ei ol-

lut noissa kilpailuissa kovin

hyvää, toteaa Henri Pohjala

PM-mitali mielessään.

Rauhallisuus on valttia

Shakista tavataan sanoa, et-

tä se kehittää loogista ajatte-

lua ja muistia. Maalaisjärjellä

ajateltuna voi jo päätellä, että

kaikista ekstroverteimmät ta-

paukset eivät välttämättä ole

shakinpelaajia.

- Shakki on kylmän rehel-

linen peli, missä tuurilla ei ole

juurikaan vaikutusta. Olen

melko rauhallinen ja hyvä kes-

kittymään, mistä on varmasti

apua, pohtii Henri. Henri ha-

kee peliinsä uusia ulottuvuuk-

sia vasta solmitun valmentaja-

suhteen kautta. Arto Satosen

suosittelema, Oulussa asusta-

va Vammalasta kotoisin oleva

Jarno Tammiaho on noin kuu-

kauden verran ehtinyt tukea

Henriä tämän shakkiuralla.

- Olemme käyneet yhdes-

sä läpi mitä pelissäni voisi ol-

la parannettavaa, kertoo Hen-

ri Pohjala.

- Pelistrategioiden mietti-

misessä minulla on vielä pal-

jon kehitettävää, hän jatkaa.

Pelaamisen lisäksi Hen-

riä kiinnostaa shakin historia.

Nuorimies kertoo venäläis-

ten ja amerikkalaisten shak-

kilegendojen kohtaamisista ja

heidän sanomisistaan tuntien

heidät kuin omat taskunsa.

Historiankokeen kysymyksiin

tulee välillä niin pitkiä vasta-

uksia, että opettajalla on kuu-

leman mukaan ihmettelemis-

tä. Lavian Suomelan koulun

yhdeksännen luokan nyt syk-

syllä aloittava Henri on shakin

myötä historian lisäksi har-

jaantunut myös kielissä.

- Ulkomaille suuntautuvil-

la pelireissuilla puhutaan vain

englantia ja monet shakkijul-

kaisut ovat englanninkielisiä,

kertoo Henri.

Shakkimatka

eduskuntaan

Maailman ja mantujen kier-

täminen ei ole rikastuttanut

Henriä rahallisesti, mutta ko-

kemuksia on karttunut sitäkin

enemmän. Vuoden 2006 jouk-

kuepikashakin parhaan nuor-

tenjoukkueentittelin myötä

Vammalan Shakkikerhon nuo-

ret pääsivät haastamaan edus-

kunnan shakkikerhon. Kamp-

pailu päättyi lopulta nuorten

hyväksi. Eräs toimittaja olikin

lohkaisut tuloksesta seuraavas-

ti: - Tulos ei ollut yllätys sillä

shakki on älypeli!

Henri Pohjala ei pistäisi pahakseen, jos shakista saisi ammatin.

Vuoden kiirein aika edessä

Kesä ei hiljentänyt A-klinikkaa

Aukusti Vatanen

Tyyntä myrskyn edellä, kuu-

luu vanha sanonta. Kyseinen

sanonta on aikaisempina vuo-

sina pätenyt Vammalan A-kli-

nikalla. Kesäkuukaudet ovat

olleet yleensä muuta vuotta

hiljaisempia, mutta tänä vuon-

na kesäkään ei ole hiljentänyt

Vammalan A-klinikkaa.

- Päivystys ei ole tänä

vuonna hiljentynyt kesäksi-

kään. Vuoden kiireisin aika on

vielä tulossa elokuun lopulta

alkaen, Vammalan päihdekli-

nikkatoimen aluejohtaja Han-

nu Kuronen ennustaa edellis-

vuosien perusteella.

Jonot kasvussa

Vammalan A-klinikan histo-

rian pisimmät jonot koettiin

viime talvena, kun klinikan

lääkärille oli kahden kuukau-

den jono. - Jonon pituus vaih-

telee 4-5 viikkoon. Sairaan-

hoitajan päivystykseen pää-

see toki joka arkipäivä, toteaa

Hannu Kuronen.

Alkohli komeilee

kuolinsyiden kärjessä

Hoitoon pääsyn odottelulla

voi olla pahoja seurauksia.

- Hoidon viivästyessä juo-

minen usein jatkuu ja sen ai-

heuttamien sairauksien varaa

kasvaa, toteaa Kuronen.

Alkoholin liikakäyttö aihe-

uttaa maksa- ja haimasairauk-

sien lisäksi myös sydämen li-

hasrappeumaa. Sepelvaltimo-

tauti ja rintasyöpä ovat saaneet

väistyä kuolinsyytilastoissa al-

koholin aiheuttamien sairauk-

sien tieltä. Vuonna 2006 alko-



holisairauksiin ja -myrkytyk-

siin menehtyi hieman yli 2000

suomalaista, 30 % enemmän

kuin vuonna 2003.

Suomesta tulossa Länsi-

Euroopan kostein maa

Kun alkoholin kulutus useim-

missa Länsi-Euroopan maissa

kääntyi laskuun 1970-luvul-

la, on kulutuksen kasvu vain

jatkunut Suomessa. Suomi

on ohittanut tilastoissa muun

muassa Italian ja lähestyy

vauhdilla Ranskaa.

- Tällä menolla Suomi on

Länsi-Euroopan kostein maa.

Koko maan tilastot vastaavat

hyvin alueellisia tilastoja mei-

dän osaltamme, toteaa Vam-

malan päihdeklinikkatoimen

aluejohtaja Hannu Kuronen.

Vuonna 2004 tullut alkoho-

liveron lasku näkyy tilastoissa.

Suomalaiset kuluttivat vuon-

na 2003 jo 9,4 litraa puhdas-

ta alkoholia henkeä kohden.

Vuonna 2004 sama lukema oli

10,3 litraa, jonka jälkeen luke-

ma on on vakiintunut 10,5 lit-

ran lähistölle.

Naiset ja iäkkäät

kasvava asiakasryhmä

Tilastoja tarkasteltaessa voi-

daan huomata, että naisten

määrä A-klinikalla on lisään-

tynyt ja tyypillinen asiakas on

parhaassa työiässä.

- Suurin osa meillä käyvistä

on 25-59 -vuotiaita työssä ole-

via ihmisiä. Työttömien osuus

on 30 %, listaa Hannu Kuro-

nen.

Nuorten alle 25-vuotiaiden

tilanne näyttää paremmalta,

kuin 90-luvun lopulla.

Vanhukset ovat kasvava

ryhmä päihdehuollossa.

- Sodan jälkeen syntynei-

den alkoholinkäyttö on entistä

arkipäiväisempää ja runsaam-

paa, kertoo Hannu Kuronen.

Vammalan

päihdeklinikkatoimi

hoitaa ison alueen

Päihdeklinikka (A-klinikka,

perustettu vuonna 1982) on

avohoitoyksikkö, josta voi ha-

kea apua päihderiippuvuuk-

siin.

Päihdeklinikan tavoittee-

na on pyrkiä ehkäisemään ja

vähentämään päihteiden on-

gelmakäyttöä ja siihen liitty-

viä fyysisiä, psyykkisiä ja so-

siaalisia haittoja sekä edistä-

mään päihderiippuvuuksista

kärsivien ja heidän läheisten-

sä toimintakykyä ja elämän

hallintaa. Vammalan päihde-

klinikkatoimi hoitaa Vamma-

lan lisäksi seitsemän muunkin

kunnan päihdeongelmaiset.

- Yhdelle lisätyöntekijälle

olisi tarvetta. Viimeksi olem-

me palkanneet uutta vakituis-

ta työvoimaa 90-luvun puoli-

välissä. RAY:n tuella meillä on

ollut projekteja varten lisätyö-

voimaa määräaikaisesti, ker-

too aluejohtaja Hannu Kuro-

nen.

Vammalan päihdeklinik-

katoimen sairaanhoitaja vie-

railee kerran viikossa jokaisen

toimialueen kunnan toimipis-

teessä.

Mikäli asiointi ei onnistu

oman kunnan vastaanottopäi-

vänä, asiakkaan on matkus-

tettava Vammalaan.

- Toisissa kunnissa yksi päi-

vä viikossa riittää, toisissa ei,

toteaa Kuronen.

Hoitoon pääsyy ei välttä-

mättä kuitenkaan tuo aina rat-

kaisua.

Mikäli henkilö on jo päih-

detoimen asiakas, häntä ei

oteta mielellään päihdeasiois-

sa vastaan terveyskeskuksen

lääkärille.

- Terveyskeskuksista oh-

jataan meille tutut tapaukset

reseptiasioissa suoraan tänne,

kertoo Hannu Kuronen.

Tilanne ei ole kuitenkaan

yksinkertainen, sillä päihde-

klinikkatoimen lääkärin vas-

taanottoajat ovat varattuja jo-

pa yli kuukaudeksi.

Tämä johtaa siihen nurin-

kuriseen tilanteeseen, että jo

terapiasuhteessa oleminen voi

vaikeuttaa tilannetta akuutilla

hetkellä.

A-klinikoiden ruuhkista

puhuttaessa unohtuu helposti

asian positiivinen puoli.

- Ketään ei voi tuomita etu-

käteen, sillä hyvinkin huo-

nossa tilanteessa olevien olen

nähnyt toipuvan, kertoo Han-

nu Kuronen.

Ihmeitä ei tapahdu hetkes-

sä, ja kaikki lähtee omasta tah-

dosta.

- Toipuminen on usein pit-

kä prosessi, joka vaati omaa

tahtoa ja lujaa työtä, muistut-

taa Hannu Kuronen.

Päihdeklinikan ovi on käynyt tasaisesti myös kesällä.

Page 6 - Alueviesti_33_2008