Page 12 - Alueviesti_35

12

Keskiviikko elokuun 27. 2008

Sylvään koulun keittiöllä

kokataan haasteista

huolimatta maittavaa ruokaa

Aukusti Vatanen, teks-

ti Marianna Langenoja,

kuvat

Vammalassa on käytössä yh-

tä kouluruokailijaa kohden

2,4 euroa päivässä. Palkka-

kustannusten ja muiden kulu-

jen jälkeen raaka-aineisiin jää

alle euro. Alueviesti kävi Syl-

vään koulun keittiössä tutus-

tumassa, minkälaista ruokaa

annetuilla määrärahoilla saa.

- Jonain päivänä kustannuk-

set ovat korkeammat ja silloin

budjetista tingitään seuraava-

na päivänä. Puuropäivät ovat

yleistyneet raaka-aineiden

kallistumisen vuoksi, mutta

puuro kuuluu kyllä suosikki-

ruokiin, kertoo ravitsemisesi-

mies Helena Mäkinen Sylvään

keittiöltä.

Ravitsevaa ja

terveellistä ruokaa

Kouluruoka

valmistetaan

tarkkojen ohjeiden mukaan,

jotta ruoka olisi terveellis-



tä. Terveellinen ja maukas ei-

vät välttämättä kuulu aina sa-

maan lauseeseen, näin moni

ainakin ajattelee. Toimittajan

pinttyneet koulumuistot vuo-

sien takaa tulivat mieleen, kun

kuulin, että minun toivotaan

maistavan kouluruokaa. Vie-

railupäivänäni oli tarjolla ka-

laa. - Olisi mukava jos mais-

taisit päivän ruokaa. Tarjolla

on kalaruokaa, josta monet

koululaiset eivät oikein pidä,

kertoi Helena Mäkinen mi-

nulle etukäteen puhelimessa.

Ruokaa maistettuani voi vain

todeta häpeissäni, että keltai-

nen uunikala keitetyillä peru-

noilla ja punajuuriomenasa-

laatilla oli paljon parempaa

kuin muistin. Allekirjoitta-

neen lapsuuden huono maku-

aisti on todistettavasti paran-

tunut.

- Kaalikeiton nimi muu-

tettiin sadonkorjuukeitoksi,

mutta ei se oikein vieläkään

maistu, kertoo suurtalouskok-

ki Armi Tähtinen vähemmän

pidetyistä kouluruuista.

Niille skeptisille vanhem-

mille, joiden mielestä kou-

luruoka ei ole riittävän mait-

tavaa tai siitä ei lähde lapsen

nälkä, löytyy vastaus Sylvään

koulun keittiöstä. - Tänne

voi varata ajan ja tulla tutus-

tumaan minkälaista ruokaa

täällä tarjoillaan, toteaa Hele-

na Mäkinen.

Kalapuikot avaruuteen

Sylväälaisten lempiruokien lis-

talle kuuluvat perinteiset suo-

sikit spaghetti ja lihapullat, se-

kä uudet tulokkaat kebabkiu-

saus ja wrapit. Suosikkiruuat

eivät ole välttämättä niitä ter-

veellisimpiä. - Kalapuikot voi-

sivat lentää avaruuteen toteaa

hymyillen Helena Mäkinen.

Vammalan koulujen ruo-

kalistan laatii ravitsemisesi-

miehistä koostuva ruokalista-

tiimi. - Terveellinen arkiruoka

muodostaa listanrungon, ker-

too Mäkinen.

- Selkeä ja yksinkertainen

maistuu parhaiten, tiivistää

sylvääläisten maun tietävä Ar-

mi Tähtinen.

Oodi kokeille

Koulujen keittiöissä syntyy

hyvää ja terveellistä ruokaa

ammattitaidolla. Koulun keit-

tiössä vierailu avasi silmii-

ni avain uuden näkökulman

kouluruuan tekemisestä.

- Keittiössä työskentelee

viisi ihmistä ja jos yksinkin on

pois sen huomaa, kertoo He-

lena Mäkinen rajallisista re-

sursseista.

Sylväällä valmistetaan ruo-

ka oman koulun oppilaille,

mutta Sylväällä tehtyä ruo-

kaa syövät myös lukiolaiset ja

Marttilan ala-asteen oppilaat

sekä Tyrväänkylän koulun vä-

ki. - Ruuan pakkaaminen vie

runsaasti aikaa, selvittää Mä-

kinen.

- Kiire on lisääntynyt ja ei-

neksiä käytetään vähemmän.

Kiireestä huolimatta täällä

tarjoillaan kuitenkin laadu-

kasta ruokaa, kumiperunoil-

le kintaalla viittaava Mäkinen

sanoo.

Sylvään koulun keittiönväki tekee ruokaa iloisella mie-

lellä

Armi Tähtinen (vasemmalla) ja Eija-Liisa Leino laitta-

vat keltaista uunikalaa paistumaan

Perunoita ei enää kuorita

valmiiksi, jotta ne säilyisi-

vät lautaselle asti hyvinä

Maittavaa kotiruokaa Sylvään keittiöstä

Kouluruualle tyydyttävä arvosana

Sylvään koulun 9E -luokalta poimitut

oppilaat olivat suhteellisen tyytyväi-

siä kouluruokaan, vaikka parannet-

tavaakin joittenkin mielestä riittää.

Kalaruuat eivät kuuluu koululaisten

suosioon, se tuli selväksi tässäkin ky-

selyssä. Gallupiin osallistuneet antoi-

vat koulun ruualle kouluarvosanan,

jonka keksiarvoksi muodostui 7.

Tyyne Heikkinen

- Ruuan maistuminen riippuu

ruokalajista, osa ruuista mais-

tuu, osa ei.

- Suosikkini on hernekeitto,

mutta kalaruuat eivät oikein

maistu.

Elina Hoilijoki

- Kouluruoka on ihan hyvää. Pi-

naattiletut ovat parhaita, mutta

kala ei maistu minulle.

Sami Mäki-Laurila

- Minulle maistuvat melkein kaik-

ki ruokalajit.

Martti Laurila

- Välillä jää vähän nälkä ja maus-

teita saisi olla enemmän. Koulun-

ruokalistalta löytyy turhan tiu-

haan samoja ruokia.

• Marjo Anttoora

E

lämäntapojen muuttaminen ei ole koskaan help-

poa. Se ei ole helppoa, kun kyseessä on tupa-

koinnin lopettaminen, liikunnan aloittaminen

tai terveellisemmät ruokailutavat. Se ei ole helppoa sil-

loinkaan, kun kyseessä on energiankulutuksen järkeis-

täminen.

Ympäristökysymyksissä päätyy nopeasti samaan toivot-

tomuuteen kuin pohtiessa maailman nälkäongelmaa.

Mitä minä sille voin tehdä? Valtakunnallisten päättä-

jien työssä on pohdittava globaaleja ongelmia, mutta

keskeisen tärkeää olisi saada läpi myös ajatus, että yh-

denkin ihmisen ratkaisuilla on merkitystä. Teollisuus

on merkittävä energian kuluttaja, mutta tavalliset arki-

elämän valinnat eivät ole merkityksettömiä. Villasukat

jalassa on mukava olla, vaikka huonelämpötilaa laskee

parilla asteella. Todelliset ekoilijat, roskisdyykkarit ja

toppatakissa sisällä istujat voivat vielä naurattaa. Saat-

taa olla, että pian hymy hyytyy.

Välinpitämättömyys ja laiskuus kuvaavat monia meidän

valintojamme. Uudet toimintatavat vaativat mukavuu-

denhalusta luopumista. Itse kamppailen pian alkavan

lämmityskauden aikana sohvan ja liiterin välillä. Puut

on haettava liiteristä sisään ja tuli sytytettävä, vaikka

meillä pelaa loistava palvelu puunhuollon alkutaipaleel-

la. Eläkkeellä olevat vanhempani harrastavat kuntoilu-

mielessä tuntikausia kestäviä polttopuutalkoita.

Vielä sata vuotta sitten palkkatyössä käyvältä kului puo-

let palkasta ruoan hankintaan. Nyt enää noin 10 %. Kä-

teen jäävällä lisällä ostetaan monenlaista välttämätön-

tä, jota ilman ennen hyvin selvittiin. Entä jos alamme

säästää energiaa ostamalla vähemmän tarpeetonta ta-

varaa? Mikä pitää talouden pyörät pyörimässä, jos me

emme enää osta? Suomalaisten uskoa tulevaisuuteen-

kin mitataan sillä, kuinka he uskovat pystyvänsä sijoit-

tamaan erilaisiin hankintoihin. Mistä löytyy työtä niil-

le, jotka nyt valmistavat tavaraa, kun ostaminen lopete-

taan? Ratkaisut vaativat ajattelua ja tutkimusta. Ne vaa-

tivat mukautumista. Ja rahaa.

Lapset ostavat virtuaalimaailmassa huonekaluja omaan

virtuaalihuoneistoonsa. Raha menee tyhjään. Toisaalta,

onko tulevaisuuden kuluttaminen juuri sitä - materian

tarve tyydytetään virtuaalisesti. Ulkomaanmatkat teh-

dään kotikoneella, jonka ruutu on kytketty kuntopyö-

rään. Polkaiset Pariisin kadulla putiikista sisään ja teet

nettikaupassa kuvitteelliset ostokset.

Ympäristökysymyksiä ratkaistaan välillä merkillisesti.

Voiko olla järkevää kuljettaa jätevedenpuhdistamolta

kompostoitavaa jätettä säiliöautolla sata kilometriä toi-

saalle? Joukkoliikenteessä ihmettelen esimerkiksi sitä,

ettei junalla ole juurikaan halvempaa matkustaa kuin

autolla eikä työmatkoihin sopivia aikatauluja onnistuta

järjestämään tunnin matkan säteellä Tampereesta.

Itse uskon, että energia ja ympäristökysymyksissä vä-

linpitämättömyys ei muutu välittämiseksi sillä, että

ihmiset kootaan tiiviisiin kaupunkeihin. Vaikka näin

saadaan tiettyä energiatehokkuutta, menetetään elä-

mä lähellä luontoa, joka muistuttaa siitä, kuinka kau-

nis, herkkä ja haavoittuva tämä rakas maailmamme on.

Meillä on siitä vastuu yksilöinä ja yhteisesti.

Villasukat

jalkaan ja

maailma

pelastuu

Suomalainen kuuntelee

radiota 13 eri tavalla

Radiota kuunnellaan yhä use-

ammissa arjen tilanteissa.

Kännyköiltä, mp3-soittimilta

ja jopa kuulosuojaimilta halu-

taan radionkuuntelumahdol-

lisuutta varsinaisen käyttötar-

koituksen lisäksi.

RAB Finlandin TNS Gal-

lupilla teettämässä tutkimuk-

sessa selvisi, että suomalaiset

kuuntelevat radiota 13 eri ta-

valla. Suosituimmiksi radi-

onkuuntelulaitteiksi nousivat

autoradio, pöytäradio ja ste-

reoiden kautta kuultava ra-

dio. Näiden lisäksi radiota

kuunnellaan julkisissa tilois-

sa, kannettavien musiikkisoi-

tinten, kuten kännykän, mp3-

soittimen ja nappiradion, sekä

tietokoneen kautta. Radiota

kuunnellaan myös veneillessä

ja moottoripyöräillessä sekä

kuulonsuojainten ja turvaky-

pärien kautta.

-Radion kuunteleminen ei

ole pitkään aikaan ollut pai-

kalleen sidottua. Kaikenlaiset

päätelaitteet kuten kännyk-

kä, nappiradiot ja kannettavat

musiikkisoittimet ovat tehneet

radionkuuntelemisesta entis-

täkin helpompaa jokapäiväi-

sissä tilanteissa, kertoo RAB

Finlandin toimitusjohtaja Ste-

fan Möller.

Päätelaitteiden käyttötot-

tumuksissa on kuitenkin ero-

ja eri ikäryhmissä. Eläkeläi-

set viihtyvät eniten perintei-

sen pöytäradion ääressä (69

%), 35–49-vuotiaille suosituin

tapa kuunnella radiota on au-

tossa (78 %) ja alle 25-vuoti-

aista lähes joka kolmas viihtyy

nettiradion ääressä.

Page 12 - Alueviesti_35_2008