Page 10 - Alueviesti_37_2008

10 Keskiviikko syyskuun 10. 2008
vv

• Hannu Virtanen
Vesilintusaaliista lähes
puolet sinisorsia
Viime vuonna metsästettiin
lähes puolimiljoonaa vesilin-
tua, joista noin puolet oli sini-
sorsia. Koko vesilintusaalis oli
vuonna 2007 noin neljännek-
sen pienempi kuin edellisvuo-
sina keskimäärin.
Metsästäjien toiseksi yleisin
saalislaji sinisorsan jälkeen oli
metsäjänis. Vuonna 2007 met-
sästettiin 210 000 metsäjänistä
ja 66 000 rusakkoa. Supikoiria
pyydettiin aiempaa enemmän,
noin 136 000.
Kanalinnuista pyydettiin eni-
ten teeriä. Myös kanalintujen
kokonaissaalis laski hieman,
koska riekkoja saatiin saaliik-
si huomattavasti aiempaa vä-
hemmän. Yhteensä kanalintu-
ja ammuttiin vajaa 400 000.
Yleinen riistalintu on myös se-
pelkyyhky, joista pataan päätyi
runsaat 150 000.
Hirvenlihaa kahdeksan
miljoonaa kiloa
Suomalaisten metsästäjien
vuonna 2007 pyytämästä riis-
tasaaliista saatiin lihaa noin
yksitoista miljoonaa kiloa,
mikä oli hieman vähemmän
kuin vuotta aiemmin johtu-
en hirvisaaliin pienenemises-
tä. Metsästäjien ylivoimaises-
ti tuottavin saalislaji oli hirvi.
Hirviä kaadettiin noin 63 000,
ja niistä saatiin lihaa noin kah-
deksan miljoonaa kiloa.
Valkohäntäpeuroja kaadettiin
23 000 ja metsäkauriita kolme
tuhatta. Kummankin lajin tär-
keimmät pyyntialueet olivat
Varsinais-Suomessa.
Metsästyskortin
lunastaa 300 000
Metsästyskortin lunasti 307
375 metsästäjää vuonna 2007.
Määrä on pysytellyt vuosittain
300 000 tuntumassa jo 1980-
luvun alusta lähtien.
Metsästäjistä runsas neljännes
piti välivuoden, joten noin
222 300 metsästäjää kävi vuo-
den 2007 aikana vähintään
kerran metsällä. Metsällä käy-
neistä 65 prosenttia sai pien-
riistaa saaliiksi.
Riista- ja kalatalouden tutki-
muslaitoksen laatiman saalis-
tilaston pienriistaa koskevat
tiedot kerättiin kyselytutki-
muksena metsästäjiltä. Kysely
tehtiin yhteistyössä Riista- ja
kalatalouden tutkimuslaitok-
sen ja Metsästäjäin Keskusjär-
jestön kanssa.
Saalistiedot hirvieläimistä ja
suurpedoista, joiden pyyntiin
tarvitaan erillinen lupa, saa-
tiin pyyntilupajärjestelmän
edellyttämistä kaatoilmoituk-
sista.
Metsäntutkimuslaitos:
Puolukkasato
keskinkertainen,
kauppasieniä paljon
Puolukan satotaso vaihte-
lee, sen sijaan sienivuotta voi
luonnehtia hyväksi, summaa
Metsäntutkimuslaitos.
Kesän kosteat ja pilviset
säät ovat myöhästyttäneet
puolukan kypsymistä kahdel-
la viikolla. Vuosina 1997-2007
puolukka on kypsynyt poimit-
tavaksi Etelä- ja Keski-Suo-
messa yleensä elokuun kah-
den viimeisen viikon aikana.
Sääolojen lisäksi kasvupaikal-
la on suuri merkitys puolu-
kan kypsymiselle. Esimerkik-
si eteläisimmän Suomen avo-
hakkuualueilla puolukka on
kypsää syyskuun alusta lähti-
en, mutta puustoisilla mänty-
lat ja pölytyksen epäonnistu-
minen sekä viileät säät laski-
vat satotason heikoksi.
Mustikan kukkia oli
koeruuduilla runsaasti, keski-
määrin 204 kappaletta neliö-
metrillä, mutta kypsiä marjoja
poimittiin vain 62 marjaa ne-
liömetriltä. Mustikkametsis-
sä oli tänä vuonna mustikan
kukkia enemmän kuin puo-
lukan kukkia puolukkamet-
sissä.
Tattisatoa
vaikea ennustaa
Herkkutatit ja männynherk-
kutatit eivät ilmestyneetkään
kangasmetsiin heinä-elokuun
vaihteessa, kuten moni poimi-
ja odotti. Koivun- ja männyn-
punikkitatteja poimittiin koh-
talaisesti, mutta määrät eivät
nousseet kovin suuriksi.
Herkkutattien satoa ja ajan-
kohtaa on vaikea ennustaa.
Tänä kesänä sienirihmasto
kasvoi kosteassa humusker-
roksessa hyvin, mutta herkku-
tatit ovat silti antaneet odottaa
itseään.
Heinäkuussa päästiin poi-
mimaan yksittäisiä herkkutat-
teja. Elokuun alku lupaili hy-
vää: pieniä tattipäitä oli nou-
sussa, mutta suurempia saalii-
ta ei poimijoille silti kertynyt.
Samoin kävi elokuun puolen-
välin tietämillä, sato hiipui.
Vihdoin aivan elokuun lo-
pulla poimijat ilmestyivät ko-
reineen mäntykankaille. Nuo-
ria männynherkkutatteja alkoi
nousta enemmän kuin aikai-
semmin elokuussa.
Satoa on jo saatu muka-
vasti, mutta vielä ei voi puhua
huippuvuodesta. Tämän vuo-
den satoa ei myöskään kan-
nata verrata vuoden 2003 en-
nätysmäisiin herkku- ja män-
nynherkkutattisatoihin.
Kuusimetsien herkkutat-
teja on esiintynyt tänä vuon-
na vähemmän kuin männyn-
herkkutatteja mäntykankail-
la. Mikäli säät pysyvät suo-
tuisina eikä kovia yöpakkasia
esiinny, herkkutatteja voi poi-
mia ainakin syyskuun puoli-
väliin asti.
Kantarelleja runsaasti
Keltavahveroita eli kantarelleja
on esiintynyt runsaasti koivu-
metsissä eri puolilla maatam-
me. Keltavahveron satokausi
on pitkä. Mikäli kovia yöpak-
kasia ei esiinny, keltavahveroi-
ta voi poimia myöhäiseen syk-
syyn asti.
Kangasrouskut ilmestyivät
elokuun alkupuolelta lähtien
mäntymetsiin, samoin haapa-
ja kalvashaaparouskut kuu-
simetsiin. Karvarouskuja on
poimittu koivumetsistä, usein
samoilta kasvupaikoilta kuin
keltavahveroita. Nyt on me-
neillään rouskujen paras poi-
minta-aika.
Elokuun puolivälissä on jo
raportoitu suppilovahveroista,
jotka kasvoivat tuoreissa ha-
vumetsissä. Suppilovahveroita
voi poimia myöhäiseen syk-
syyn, yleensä lumen tuloon
asti. Suppilovahveron pääsa-
tokausi on vielä edessä.
Mäntykankailta voi poimia
lisäksi satoisaa kehnäsientä
sekä Etelä- ja Keski-Suomen
lehtomaisilta kankailta musta-
torvisientä.
Mouhijärvi-Sääksjärvi sateisinta aluetta
Kesän sateet nostaneet
järvivedet korkealle
Kuivan kevään jälkeen ku-
luva kesä on ollut selvästi
keskimääräistä sateisempi.
Lounais-Suomen ympäris-
tökeskuksen mukaan kesä-
kuun puolivälin jälkeen ovat
sademäärät nousseet useilla
alueilla Varsinais-Suomessa
ja Satakunnassa 300 milli-
metriin ja sateisimmilla alu-
eille (Sääksjärvi-Mouhijär-
vi) jopa lähes 400 millimet-
riin, mikä on yli puolet koko
vuoden sademäärästä.
Elokuussa sademäärät
vaihtelivat yleisesti 120 ja
150millimetrin välillä. Satei-
simpien alueiden (Mouhijär-
vi-Sääksjärvi) sademäärä oli
noin 200 millimetriä ja kui-
vimmilla alueilla (Kiskonjo-
en alue) sademäärä jäi noin
100 millimetriin. Sateet ovat
olleet kuurosateita, joten alu-
eelliset erot ovat suuria.
Jokien virtaamat
Kokemäenjoen vesistöalu-
eella on ollut sateista niin
Satakunnan jokiosuudella
kuin laajalla järvialueella-
kin. Juoksutus Harjavallasta
on noussut elokuun aikana
300-350 kuutiometriin se-
kunnissa, kun yleensä elo-
kuussa juoksutus on ollut
150 kuutiometrin luokkaa.
Loimijoella Maurialan-
koskella virtaama on vaih-
dellut vähäjärvisen vesistön
tapaan käyden elokuussa
noin 33 kuutiometrissä.
Eurassa Kauttuan padol-
la juoksutus Säkylän Pyhä-
järvestä oli kesällä noin 2,5
kuutiometriä sekunnissa.
Minimijuoksutussuositus
on 2 kuutiometriä sekun-
nissa. Elo-syyskuun aikana
juoksutusta on nostettu 5,5
kuutiometriin sekunnissa.
Eurajoen Pappilankos-
kella virtaama on elokuus-
sa sateiden nostamana käy-
nyt suurimmillaan noin 22
kuutiometrissä. Yläneenjo-
ella ja Pyhäjoella virtaamat
ovat olleet keskimääräistä
suurempia ja elokuun puo-
livälissä rankkasade nosti
virtaamat hetkellisesti tul-
vavirtaamiksi.
Karvianjoella virtaamat
ovat olleet elokuussa suu-
ria. Isojärven säännöste-
lypadoilta on juoksutettu
Lankoskelta Merikarvianjo-
keen 19-29 kuutiometriä se-
kunnissa ja Salmukselta 4-8
kuutiometriä.
Eteläjoen (18-28 kuu-
tiometriä) ja Pohjajoen (4-
7 kuutiometriä) virtaamat
ovat ajankohtaan nähden
suuria, moninkertaisia.
Karhijärven lähtövirtaa-
ma on ollut 16-18 kuutio-
metriä sekunnissa, kun vir-
taama heinäkuussa oli puo-
lesta yhteen kuutiometriä.
Järvien
vedenkorkeudet
Säkylän Pyhäjärven veden-
korkeus on noin kymme-
nen senttiä ajankohdan kes-
kimääräistä vedenkorkeut-
ta ylempänä. Juoksutus on
jo nyt ajankohtaan nähden
suurehko, mutta juoksutus-
ta nostetaan tällä viikolla.
Sateisinta on ollut Sääks-
järven-Kiikoisjärven-Mou-
hijärven -alueella sekä La-
vian Karhijärvellä. Alueen
järvien vedenkorkeudet,
kuten Sääksjärven veden-
korkeus, ovat ajankohtaan
nähden ylhäällä.
Sääksjärvestä lähtevä
virtaama on noin 20 kuu-
tiometriä sekunnissa, mikä
on lähellä keskiylivirtaa-
maa. Karhijärven veden-
korkeus nousi elokuussa,
mutta on nyt laskusuun-
nassa. Vesistömallin en-
nusteiden mukaan Karhi-
järven ja Isojärven juoksu-
tukset ovat syksyn mittaan
suurehkoja.
Korkeisiin pintoihin
syytä varautua
Mikäli syksy jatkuu elokuun
tapaan sateisena on ranta-
asukkaiden syytä varautua
vesistöjen korkeisiin veden-
pintoihin ja suuriin virtaa-
miin, Lounais-Suomen ym-
päristökeskus sanoo.
Laiturien kiinnitykset tu-
lisi tarkistaa järvien ja eten-
kin jokien rannoilla ja ve-
neet tulisi säilyttää riittävän
kaukana rannasta. Rikkou-
tuvat rakenteet ja tavarat tu-
lisi siirtää pois vesirajan lä-
heisyydestä, etteivät jäät ja
isot virtaamat talven mit-
taan aiheuttaisi turhia vau-
rioita.
kankailla vasta syyskuun toi-
sella viikolla.
Satotaso vaihteleva
Tutkimusmetsien 250 koeruu-
dulla puolukan kukkia ja raa-
kileita oli tänä vuonna kes-
kinkertainen määrä. Tähän
mennessä laskettujen kypsien
marjojen perusteella yllätyk-
siä ei ole tulossa, ja puolukan
satoennuste säilyy keskinker-
taisena.Sen sijaan lähekkäin-
kin sijaitsevien metsäkuvioit-
ten väliset satoerot voivat ol-
la suuria.
Tämä johtuu siitä, että puo-
lukka kukki eri aikoina eikä
pölyttäviä hyönteisiä ollut ta-
saisesti kaikissa metsissä par-
haaseen kukinta-aikaan.
Viileä ja kostea heinä- ja
elokuu vaikuttaa omalta osal-
taan siihen, että marjat kypsy-
vät epätasaisesti. Puolukkakas-
vustojen yläosien marjat voi-
vat olla syyskuun alussa täysin
kypsiä, mutta alaosissa lehtien
suojissa vielä raakileina. Puo-
lukan kukinnan ja raakileitten
määrien erot eivät kuitenkaan
ole niin suuria kuin mustikal-
la, jolla kukinnan aikaiset hal-
Vammalan seudulle perustettavan uu-
den kaupungin synnyttäjät valitsivat
yhteiselle lapselleen nimen Sastama-
la. Suomen kielen lautakunta suhtautui nui-
vasti Sastamala-nimeen, koska Merikarvian
ruotsinkielinen nimi on jo Sastmola.
Muinainen eränkäynti vei Sastamalan pyynti-
miehiä Tyrvään ja Karkun vaiheilta aina Poh-
janlahden rannoille saakka riista- ja kalasaa-
liiden toivossa. Tästä juuri on muistona Meri-
karvian ruotsinkielinen nimi, Sastmola.
Väitin taannoin Radio Mantan Totta vai tarua
-kilpailussa, että Sastmolan lisäksi samoilta
Pohjanlahden rannoilta löytyy myös huittis-
laisiin ja keikyäläisiin viittaavat paikannimet.
Niin, totta vai tarua? Ettäkö Sastamala ja
Huittinen naapureita sielläkin!?
Sastmolaa vähemmän tunnettu nimi lienee
Ahlaisten ruotsinkielinen nimi Vittisbo!ärd,
jonka vanhempi muoto kertookin paremmin
taustastaan. Se on Hvittisbo!ärd, Huittisten-
selkä.
Eikä tässä vielä kaikki. Ahlaisista Merikarvi-
alle johtavan rantatien lounaispuolelle avau-
tuu Keikvesi, entisaikojen keikyäläisten oma
kalavesi.
Väinö Voionmaa on mainiossa tutkimukses-
saan Hämäläinen eräkausi (WSOY 1947) ku-
vaillut alueemme eräyhteydet Pohjanlahdelle
näin:
-Sastamalalaisten erämaaliikenne suuntau-
tui pääasiallisesti Mouhijärven ja Kiikois-
ten vesistöjen puolelta Karhijärvelle ja sieltä
edelleen Inhottujärven ja Isojärven vesistön
kautta Merikarvialle Pohjanlahden rannikol-
la, missä Merikarvian ruotsinkielinen nimi
Sastmola on säilyttänyt tämän esihistorialli-
sen muiston; Merikarvian eteläisen naapurin
Ahlaisten ruotsinkielinen nimi Hvittisbo!ärd
on vastaavanlainen muisto muinaisten huit-
tislaisten rannikkoretkistä niin kuin Ahlaisis-
sa olevan merenlahden nimi Keikvesi Huittis-
ten Keikyän seutulaisten matkoista.
Erällä
Sastmolan
suunnalla
”
Merikarvian eteläisen
naapurin Ahlaisten
ruotsinkielinen nimi
Hvittisbo!ärd on
vastaavanlainen muisto
muinaisten huittislaisten
rannikkoretkistä niin
kuin Ahlaisissa olevan
merenlahden nimi Keikvesi
Huittisten Keikyän
seutulaisten matkoista.
URHEILUTARVIKE
HÄIJÄÄN
h a i j a a . f i
Ostimme maahantuojan loppuvaraston
SIMMONS laatuoptiikkaa nyt halvalla