Page 9 - Alueviesti_37

9

Keskiviikko syyskuun 10. 2008

Sambesian kuvernööri vieraili Joutsenten reitillä

Illon vesihuoltohanke

tunnetaan nyt

Mosambikissa saakka

Hannu Virtanen

Vammalan Illon vesihuolto-

hanke tunnetaan nyt Mosam-

bikissa saakka. Kehittämisyh-

distys Joutsenten reitin vieraa-

na ollut mosambikilaisryhmä

vieraili viime torstaina vesi-

huoltohankkeen puuhamie-

hen Veijo Mäkelän luona ja

kuuli vesiosuuskunnan toi-

minnasta sekä mittavan hank-

keen toteuttamisesta.

Arvovaltaista ryhmää johti

Mosambikin suurimman pro-

vinssin Sambesian kuvernööri

Carvalho Muária. Seitsenhen-

kisessä seurueessa oli muka-

na sekä provinssin että maan



keskus- ja paikallishallinnon

edustajia.

-Vesiongelmat ovat meille

tuttuja, sillä alueemme sijait-

see suoperäisellä maalla, ku-

vernööri Muária kertoi.

Vesi tulee ja menee

Illon vesihuoltohanke sisältää

sekä puhtaan veden johtami-

sen talouksiin että jäteveden

johtamisen keskuspuhdista-

molle. Kokonaisuudessaan

suomalaisten haja-asutusalu-

eiden kunnianhimoisena ta-

voitteena on lähivuosina huo-

lehtia siitä, ettei jätevesistä tu-

le päästöjä vesistöihin.

Illon vesihuolto-osuuskun-

nan toiminta on laajentunut

myösmuualleVammalaan. Par-

haillaan rakennetaan Heinoon

aluetta, jossa 200 kotitalouden

vesihankkeen kustannusarvio

on 1,9 miljoonaa euroa.

Kuvernöörin mukaan vesi-

huoltohankkeesta saatava oppi

on se, että ongelmien ratkaisu

pitää jakaa paikallisten asuk-

kaiden ja kaupungin kesken.

-On hienoa kuulla, miten

paikalliset ihmiset pystyvät

ratkomaan ongelmia. Ratkai-

sut ovat tällöin kestävämpiä.

-Meidän on hyvä kuulla, et-

tä kaikki voivat osallistua täl-

laisiin hankkeisiin. Osuustoi-

minta näkyy toimivan käytän-

nössä, kuvernööri sanoi.

Veijo Mäkelä muistutti tal-

koohengen vähentyneen maa-

seudulla, mutta että yhdistyk-

sillä ja seuroilla on vielä ha-

lu toimia talkooperiaatteella.

Kuvernööri Muária piti asiaa

maailmanlaajuisena ilmiönä,

kun itsekeskeisyys lisääntyy

kaikkialla.

Ensimmäinen

ryhmä Afrikasta

Ryhmän vierailu liittyi ulko-

ministeriön ja maaseutupoli-

tiikan yhteistyöryhmän hank-

keeseen, jonka tavoitteena on

löytää suomalaista lisäarvoa

kehitysyhteistyöhön.

-Meillä on nyt ensimmäinen

ryhmä Afrikasta vierailulla, sa-

noi Joutsenten reitin toimin-

nanjohtaja Petri Rinne, joka on

ehtinyt isännöidä jo useiden ul-

komaalaisryhmien vierailuja.

Vieraat kävivät muun mu-

assa Vammalan Illon ja Lan-

tulan kylillä, Huittisten Sata-

food-kehittämisyhdistyksessä

sekä Pirkanmaan Työvoima-

ja elinkeinokeskuksessa.

Yksi köyhimmistä

Mosambik on yksi maailman

köyhimmistä maista ja Suo-

men valtion merkittävin ke-

hitysavun kohde. Inhimillisen

kehityksen indeksillä mitattu-

na se sijoittuu 177 maan jou-

kosta sijalle 168.

Mosambik itsenäistyi Por-

tugalista vuonna 1975, jon-

ka jälkeen maata raunioitti

16 vuotta kestänyt sisällisso-

ta. Jälleenrakentaminen pääsi

kunnolla käyntiin vasta rau-

hansopimuksen solmimisen

jälkeen vuonna 1992.

Sen jälkeen maata ovat ko-

etelleet tuhoisat tulvat, ruo-

kapula, kasvava valtionvelka

ja yhä paheneva aids-tilanne.

Viime vuosina Mosambikin

talous on kuitenkin kehittynyt

suotuisasti, ja maan hallitus

on onnistunut vähentämään

köyhyyttä.

Veijo Mäkelä avasi kotinsa ovet kaukaisille vierailleen ja

kertoi Illon kuulumiset.

Sambesian kuvernööri Carvalho Muária kuunteli mutta

myös kyseli kiinnostuneena vesihuoltohankkeesta.

Sirpa Kartanon kattamassa kahvipöydässä virisi iloinen keskustelu.

Aaa, sauna! Vieraat kuvasivat kiinnostavia paikkoja, joihin lukeutui ihka oikea ulko-

sauna.

ESP täyttää 115 vuotta

Hannu Virtanen

Etelä-Satakunnan Puhelin Oy

täyttää syyskuun lopulla 115

vuotta. Puhelinyhtiö järjestää

myymälässään museonhoitaja

Pekka Koskisen toteuttaman

näyttelyn, joka on esillä syys-

kuun 26. päivään saakka.

Toimitusjohtaja Antti Kor-

pelan mukaan yhtiö viettää



juhliaan järjestämällä näyttelyn

lisäksi senioripäivän 24. syys-

kuuta. Silloin esitellään laaja-

kaistaa, kaapeli-tv:tä, turvapal-

velua ja mobiilipalveluita.

Henkilökunnalle järjeste-

tään oma tilaisuus pari päi-

vää myöhemmin Ellivuoressa.

Tuolloin huomioidaan työn-

tekijöiden pitkäaikainen pa-

nos yhtiössä.

-Yli puolet henkilökunnas-

ta on ollut palveluksessa vä-

hintään 20 tai 30 vuotta, Kor-

pela sanoo uskollisesta väes-

tään.

Tällä hetkellä yhtiön palve-

luksessa on 47 työntekijää.

Määrä kasvoi kolmella jo-

kin aika sitten tehdyn yritys-

kaupan myötä.

-Henkilökunnalla on pal-

jon tietoa, sanoo asiakaspal-

veluhoitaja Anri Perälä talon

vahvuustekijästä, sen osaavas-

ta väestä.

Ala alati muuttuva

Puhelinala on pyörinyt vinhas-

ti muutoksissaan viime vuo-

det. Tekniikka kehittyy, mutta

myös yhtiöissä tapahtuu.

-Elisa ja Dna ostiskelevat

toisiaan. Eivät ne laita huvik-

sensa miljoonia kiinni, Antti

Korpela tuumii alan ajankoh-

taisista yhtiökuvioista.

Asiakkaiden

tarpeiden

muuttuminen näkyy paikal-

lisessa puhelinyhtiössä. Lan-

kaliittymistä luovutaan, mut-

ta laajakaistapuolella on koh-

tuullista kasvua. Perinteisessä

toiminnassa on hiipumisen

merkkejä.

-Laajakaistassa nopeudet

ja tarpeet kasvavat. Ennen oli

puhelintekniikkaa, nyt kaik-

kea muuta, tiivistää osasto-

päällikkö Mauri Tuominen

ajan hengen.

ESP pystyy toimittamaan

alueellaan laajakaistan jokai-

seen talouteen. Tämä on ollut

mahdollista jo pitkään. Yh-

tiö on mukana myös uusilla

asuntoalueilla tietoyhteyksien

rakentajana.

Kaapeli-tv:n puolella ku-

vaan mukaan ovat tulleet

maksukortit, joiden käyttö on

lisääntynyt.

Museonhoitaja Pekka Koskinen on koonnut ESP:n vuosia esittelevän näyttelyn. Oi-

kealla ovat toimitusjohtaja Antti Korpela, asiakaspalveluhoitaja Anri Perälä ja osas-

topäällikkö Mauri Tuominen.

Puhelimen ja ESP:n vaiheita

1876 Bell patentoi apulaisensa kanssa keksinnön siitä, miten ääntä voidaan siir-

tää metallilankaa pitkin ja miten samaa lankaa pitkin voidaan lähettää saman-

aikaisesti useita sanomia.

1877 Suomen ensimmäinen puhelinkokeilu, jonka teki helsinkiläinen Johan

Nissinen.

1882 Ensimmäiset puhelinlaitokset perustettiin Suomeen.

1893 Hopun ratsutilan päärakennuksessa perustettiin Tyrvään Telefooni Osa-

keyhtiö.

1895 Telefooniosakeyhtiön toimialueen puhelinluettelossa oli kuusi nimeä Tyr-

väästä, Karkusta seitsemän ja Kiikasta kuusi.

1901 Tyrvään seudulla myytiin puhelinosakkeita viisinkertainen määrä edellis-

vuoteen verrattuna - peräti viisi kappaletta.

1909 Puhelinyhtiö asensi Tampereen-linjalle toisen johdon. Ruuhka purkautui

ja kuuluvuus parani, kun uusi suora linja ohitti välissä olleet keskukset.

1953 Tyrvään Puhelin Osakeyhtiön toimilupa siirrettiin Vammalan seudun Pu-

helin Oy:lle.

1955 Oma toimitalo valmistui Marttilankadulle.

1958 Kaikki Vammalan Seudun Puhelin Oy:n toimialueen käsivälitteiset puhe-

linkeskukset saatiin automatisoitua.

1959 Mouhijärven Puhelin Oy ja Vammalan Seudun Puhelin Oy fuusioituivat.

1974 Vammalan Seudun Puhelin Oy muuttui Etelä-Satakunnan Puhelin Oy:

ksi.

1977 Uusi toimitalo valmistui.

1993 ESP täytti 100 vuotta.

1999 ESP luopui omasta emokeskuksesta ja osti kytkentäpalvelut Soonilta kus-

tannussäästöjen ja toimintavarmuuden vuoksi.

2008 ESP täyttää 115 vuotta.

•

Page 9 - Alueviesti_37_2008