Page 11 - Alueviesti_37_2008

11 Keskiviikko syyskuun 10. 2008
Peruskoulun opettajille tietoa ammatillisesta koulutuksesta
”Työmarkkinoilla
tulee olemaan pula
käden taitajista”Maija Latva
Peruskoulun yläkoulun opet-
tajat ovat tärkeitä sanansaat-
tajia ja opastajia, kun perus-
koulun yhdeksäsluokkalaiset
alkavat miettiä opiskeluvaih-
toehtoja.
Vammalan seudun amma-
tillisen koulutuksen kuntayh-
tymän johtava rehtori Antti
Lahti joukkoineen kutsui vii-
me viikolla Sylvään koulun ai-
neopettajat kuulemaan ajan-
kohtaista asiaa toisen asteen
ammatillisesta koulutuksesta.
-Onhan ammatillinen kou-
lutus nopein tapa siirtyä työ-
elämään, Lahti totesi.
Kuntayhtymän tarjoamat
mahdollisuudet paranevat en-
tisestään ensi vuoden alus-
sa, kun Huittisten ammatti-
ja yrittäjäopisto liittyy osaksi
toimintansa aloittavaa Sasta-
malan koulutuskuntayhtymää.
Uuden kuntayhtymän tavoit-
teena on turvata nykyistä pa-
remmin koko toiminta-alueen
osaavan työvoiman saatavuut-
ta ja aikuiskoulutusmahdolli-
suuksia.
Koulutusta
työelämän tarpeisiin
Lahti esitteli tilaisuudessa
myös Opetusministeriön am-
matillisesta koulutuksesta te-
 kemää mielikuvatutkimus-
ta. Sen mukaan ammatillinen
koulutus on yhä useammal-
le nuorelle kiinnostava kou-
lutusvaihtoehto ja mielikuvat
ammatillisesta koulutuksesta
ja sen tuottamasta osaamises-
ta ovat parantuneet.
-Ammatillisissa oppilaitok-
sissa opiskelevilla tai ammatil-
lisesta koulutuksesta kiinnos-
tuneilla on selkeät ammatilli-
set tavoitteet, Lahti painotti.
Hänen mukaansa yksi tär-
keä ammatillisen koulutuksen
positiivisia mielikuvia edistä-
nyt asia on parantuneet jatko-
opintomahdollisuudet. Kun
aikaisemmin ainoastaan lu-
kio avasi ovet korkeakoului-
hin, niin nykyään myös am-
matillisten opintojen jälkeen
voi jatkaa korkeakouluun.
Tutkimukseen haastateltiin
myös yrityksissä henkilöstö-
asioista vastaavia päättäjiä ja
heiltä saatu palaute puhuu se-
kin ammatillisen koulutuksen
puolesta.
Koulutuksen käytännön-
läheisyyttä ja oppimista käy-
tännön työssä kiiteltiin ja lä-
hes kaikki päättäjät olivat si-
tä mieltä, että tulevaisuudessa
työmarkkinoilla tulee ole-
maan pulaa nimenomaan kä-
den taitajista.
Yrityspäättäjien mielestä
tulevaisuuden suurin haaste
on kohdistaa koulutusta työ-
elämän tarpeiden mukaisesti
ja Lahden mukaan tähän on-
kin Vammalan seudulla kiin-
nitetty erityistä huomiota.
Rakennusalan
perustutkinto
kiinnostaa nuoria naisia
Vammalan ammattikoulun
rakennusalan perustutkinnon
on tänä lukuvuonna aloittanut
20 oppilasta, joista peräti kah-
deksan on nuorta naista. Am-
matinopettaja Hannu Ränsi
kiittelee, että heillä tuntuukin
olevan tulevaisuuden suun-
nitelmat selvillä. -Rakennus-
mestari ja arkkitehti esimer-
kiksi, Ränsi kertoo heidän tu-
levaisuuden haaveammateis-
taan.
Ensimmäisenä vuonna
“raksalla” harjoitellaan pääasi-
assa erilaisia perustus- ja run-
kotöitä, kakkosella on enem-
män korjausrakentamista ja
esimerkiksi autokatoksen ja
varaston rakentamista ja kol-
mantena vuonna päästään
Vammalan Mäntykadulla ra-
kenteilla olevan omakotitalon
kimppuun.
”
Ammatillinen koulutus
on yhä useammalle
nuorelle kiinnostava
koulutusvaihtoehto ja
mielikuvat ammatillisesta
koulutuksesta ja sen
tuottamasta osaamisesta ovat
parantuneet.
Iida Haapaniemi ja Sonja
Ranta muuraavat taidokkaasti
harjoitusseinäänsä.
Molemmilla on tulevai-
suuden suunnitelmat selvillä,
nuoret naiset aikovat opiskel-
la rakennusmestariksi perus-
opintojen jälkeen.
Iida ja Sonja ovat valinneet
ammattilukion, joten heillä jo
perusopinnot kestävät neljä
vuotta.
-Voihan se välillä käydä
rankaksi, mutta siihenkin on
varauduttu, Sonja toteaa.
Iida Haapaniemi (vasemmalla) ja Sonja Ranta ovat valinneet ammattilukion. Jos kaik-
ki menee suunnitelmien mukaan, nuorilla naisilla on neljän vuoden päästä rakennus-
alan perustutkinto taskussa ja valkolakki päässä.
Nuoret joutuvat jo
varsin aikaisin teke-
mään isoja ratkaisu-
ja oman tulevaisuutensa suh-
teen pohtiessaan jatkokoulu-
tusvaihtoehtoja yläkoulun
viimeisillä luokilla. Valinnat
vaikuttavat ennen kaikkea jo-
kaisen lapsen henkilökohtai-
seen elämään, mutta lisäksi
työvoiman saatavuuteen ja
jopa seudun kehitykseen.
Nuorten valintoihin vaikut-
tavat monet asiat. Keskei-
simpinä näistä ovat nuor-
ten haaveet, kasvuympä-
ristön luomat arvostukset,
mielikuvat eri ammateista,
omista taidoista ja ystävi-
en tekemät valinnat. Nuor-
ten haaveisiin vaikuttaa voi-
makkaasti media. Jokin ai-
ka sitten katselin televisios-
ta, miten Idols-kilpailussa
laulajan tähtiuraa tavoitteli
satapäinen nuorisojoukko.
Samaan aikaan perintei-
set ammatit ja perinteinen
työ menettävät nuorten sil-
missä kiinnostavuuttaan.
Idols-tähden uralle pääsee
muutama vuosittain, mut-
ta mm. kaivinkoneenkuljet-
tajan tai vanhustenhoitajan
töihin on nuoria yhä vai-
keampi saada houkuteltua.
Töitä näissä hyvissä ja pe-
rinteisissä ammateissa kyl-
lä riittäisi.
Nuorten käsitykset eri am-
mateista syntyvät pitkälle
omien vanhempien amma-
teista saaduista mielikuvis-
ta. Joku haluaa seurata am-
matissaan aikaisempien su-
kupolvien malleja, toisen
kohdalla isän tai äidin am-
matti saa ajattelemaan: - ei
ikinä. Entä silloin, kun van-
hemmat ovat vuosia ilman
työtä, millaiseksi muokkau-
tuu silloin nuoren mieliku-
va ammateista ja työelämäs-
tä. Opettajan ammatti tulee
nuorelle tutuksi, sillä sitä
hän seuraa vuosia oppilaan
roolista. Tähän ammattiin
onkin pyrkijöitä. Peruskou-
lun opetussuunnitelmassa
onkin hyvä vahvistaa työ-
elämäyhteyksiä nykyisten
työelämäjaksojen (TET) li-
säksi. Työelämäjaksoistakin
osa suuntautuu omien van-
hempien työpaikoille. On
hienoa, että seudullamme
on käynnistymässä hank-
keita, joiden avulla alueen
eri työpaikat ja ammatit tu-
levat opettajille nykyistä tu-
tummiksi.
Ammatinvalinnan vaike-
us näkyy siinä, että nuoret
hakevat joskus päätöksil-
leen jatkoaikaa valitsemalla
lukio-opinnot. Hyvä yleis-
sivistys onkin paikallaan,
mutta toisinaan tuo muu-
taman vuoden harkinta-ai-
ka päättyy keskeytyneisiin
opintoihin tai siihen, että
nuori hakeutuu ammattiin,
jossa lukiokoulutus ei ole
jatko-opintojen edellytys.
Nuoren valintoihin vaikut-
taa myös ystävien valinnat.
Hakeudutaan opiskelemaan
samaan paikkaan kuin par-
haat ystävät. Pahimmissa
tapauksissa valinnan syy on
opiskelijaelämä itsessään.
Näitä ”eksyneitä” koulute-
taan toisinaan toiseen tai
jopa kolmanteen kertaan.
• Regina Salkovic
Ammatin-
valinnan
vaikeus
Jokainen nuori tarvitsee
onnistumisen kokemuksia
ja positiivista kannustusta.
Jokaisella on tarve olla jos-
sakin hyvä. Jatkuva tunne
siitä, että ei ole riittävä, na-
kertaa itsetuntoa. Riittävä
määrä epäonnistumisen ko-
kemuksia saa aikaan vakavia
itsetunnon ongelmia ja voi
johtaa nuoren jo varhain
syrjään. Tervehdin ilolla uu-
sia joustavan perusopetuk-
sen muotoja, sillä kaikille ei
nykyisillä opetusmenetel-
millä annettu opetus ole si-
tä ominta – on niin monta
erilaista tapaa oppia. Erilai-
set toiminnalliset menetel-
mät opetuksessa, uudenlai-
set osallistumisen muodot,
luovat tavat ja niistä saadut
onnistumisen kokemukset
tukevat nuorten itsetunnon
vahvistumista ja ehkäisevät
syrjäytymistä.
Nuorten ammatinvalinnan-
ohjausta voi jokainen meis-
tä vanhemmista tehdä ko-
tona, kunhan muistaa, et-
tei ohjaile nuorta omien
haaveidensa tai toiveiden-
sa mukaisesti. Peruskoulun
opettajilla on oiva mahdol-
lisuus vahvistaa ja joskus oi-
kaistakin nuorten vääriä kä-
sityksiä hyvistä perinteisistä
ammateista. Joskus on tar-
peen taas toppuutella, kun
nuoren haaveet ja mieliku-
vat työelämästä äityvät yl-
tiöpäisiksi. Nuoret tarvitse-
vat meitä aikuisia tuekseen
näissäkin asioissa, niin ko-
tona kuin koulussakin. Ylä-
kouluikäinen on vielä lapsi
ja tarvitsee rajoja ja rakkaut-
ta – ei aina erillistä oppilaa-
nohjausta tai ammatinvalin-
nan asiantuntijaa.
Kirjoittaja on
Vammalan seu-
dun työvoi-
matoimiston
toimistonjoh-
taja
!"#$%&'$#($)$*+$%&'",++,-!-%&'./!!-*,--$%&,0$$*,-!-%&010!/.0,%&*$,+,*$%&*!/2..*.%&&*1,/$$%&/3-./.0,%&-10,$%
2$,/,1%&2,#00$*$%&21#,%&#$,4,1%&#$"/$%&4$*1%&41/!#1%&+$/2!#!5&!"#$%&%'(&)#*'$+,-'./0'1#2)+*,+0'(3%$&$#%$-%0'4&#"+5,&0
6+77#"+*8-&%,3$+,-'9.:990'6-""&*,32&0'+"#0"5&;2+5#*$+,-'.<0'=+2&%%-30'+1,($*$%&"*),*$%&)$*0!$0140,%&)$//$*$%&3*6(.#),
+789:;<=>?
&@:AB7==7
0!C*$
'D@EF&?;;G>F&H7GI7<7;II7J KKKL@7I77@7GAF?7LMA
21,00!$)$+&$"0,1*1$($+5&&&+$/2!#!&1#2)+*,+0'(3%$&$#%$-%'>+2$?'@:<A0'"+'@:./B%&&2,#00$*$&>+2$?'@:<A0'"+'@:./B0'#$,4,1&>+2$?'.A:<.0'"+'@:./B
!"#$%&#"'()**"#&+,#)+$#-).%#&///01"2""1"3-4#"05-
2$*)!*!//!&$#0L&NCOP%&*$&NCQR
*327?'90<C'(D4
.A0E<$F !"#
2!S,T#!!
S!-+$4+,U
VWQXPT
$%"
Y',40$4&QOWQPPT
0,44$-$--14$+!#,$+
(!-00,&Z*$44,Z&QQPT
"##
/$#($-21,/"#,
/"1),-!-
90<@$F
&'%
2!#4,*&R[\T&Z1*1#
2!4"'!*/!+
<0@G$F
*327?'<0/C &## (##
HIJ!K'4!LKMN6'>G0GG"B
*327?'.0E@
]1S3&42#$3&Q\P/*
67-227&)'89
:+#
("44"##""
%$#""
7$)"*2-9
(##
/14$,,00,C
+",00"&[Z/
,-77?'5+27?
(%%
;,"4"#
4"-$)33-$)#
#7%($7#
<%("
38,#==49
)*+ ,--./-0($1
"##
2)34565,2784)*
,239:77;0&##98
&##
'$#2,Z&YZ&2"'SL[\P/*
F:8BL&O%^P&_O%R[G`&+$,
#$,0$4+,-&/$#,-!&VPT
F:8BL&O%^N
>=4#=#
27,#"-($-9
,--./-0(<1 ,--./-0'%1
$0=>?
,--./-0$&1
,--./-0$#1
>7,."$#"&#73))
2-((7'","33"9
"%%
+",00"2"**1+!*,-!
*$(,+!*/$
G09A$F
(!%
!4+#!**$&/$-'$++$-&+$,
'!#00"&^PPT
&0:,
<(D40'$33,'/A:.9AO7
*327?'G0@@
+3++6(!-
4"00$'1"4"+
<##
C(D40'$33,'/G:.</O7
*327?'G0@@
+3++6(!-
$*"4'1"4"+
<##
$33,'.EA:.PAO7
*327?'E0@@
21,0,!-
#$,+$]1U!#,+
<##
&0@:8
C'DK0'*327?'90@@
/,!4+!-
"#'!,*"4"0$+
<##
&0@:8
J:'Q+'R:7&,3&,-%
/,!4+!-
0$"*"42$,+$
! %%
?($-18'-4)4@
(71-%33-4)49
ABBC&2771-333""
!"-((-&,"'*"-#"9
/77AGB7F&>GEAF?>FIEA@E%
G7H9:A?;=&>GEAF=7A877G7GG>L
/78=AF&=A@;AGG7&?A>?:7
1=7GGA=?;&78@:F?77F&@:A?&@:A??77
O&H>Fa>F&B7?<7F&/>WAb::F
+:<B7FFA&BDDBEGE?
,--./-0('1
,--./-0('1
,--./-0&'1
,--./-0$%1
'%%
*!,(")$&*3'+3&QPPZ/
O&02*
4"22,*1&QVZ/
+$,&',**1C
4"22,*1