Page 16 - Alueviesti_40

16

Keskiviikko lokakuun 1. 2008

Lounaskahvila

Purpurin

asiakaskunta

kasvaa tasaisesti

Yksi tuoreimmista kiikoislai-

sista yrittäjistä on nuori Jen-

ni Kallio, joka avasi Lounas-

kahvila Purpurin kirkkoa vas-

tapäätä elokuun alussa. -Tar-

joamme asiakkaille maukasta

kotiruokaa ja suussa sulavia

leivonnaisia. Kaikki tehdään

tietysti itse. Pitopalvelukin jär-

jestyy kauttamme, yrittäjä ker-

too. Hänen mukaansa arkisin

tarjottava lounas on kasvatta-

nut tasaisesti suosiotaan, ja pi-

topalveluakin osataan kysellä.

-Lisäksi leivon paljon tilauk-

sesta esimerkiksi karjalanpii-

rakoita tai muita leivonnaisia.

Kaksi vuotta sitten Kiikoisiin

muuttaneelle Kalliolle oman

yrityksen perustaminen oli

luonteva valinta. -Halusin ta-

kaisin omalle alalleni. Ei ole

kaduttanut hetkeäkään, et-

tä pistin oman yrityksen pys-

tyyn, vaikka välillä kiirettä pi-

tääkin.

Kallio on kotoisin Äetsästä.

Kiikoisiin hän on kotiutunut

hyvin. -Ihmiset ovat todella

mukavia, täällä on hyvä asua.

Jenni Kalliota ei pelottanut oman yrityksen perustami-

nen. Kiikoisten Lounaskahvila Purpuri on kasvattanut

asiakaskuntaansa koko ajan.

KIIKOINENEN

Kiikoisten

paikallisidentiteetti

syntyi

vuonna 1847, kun Kiikoisten kappeli pe-

rustettiin Keisarillisen senaatin päätöksel-

lä 13.02.1847.

Kunnallishallinto eriytyi seurakuntahal-

linnosta varsinaisesti 1860-luvun lopulla

sen jälkeen, kun asetus kunnallishallinnos-

ta maaseudulla annettiin vuonna 1865.

Kiikoisten kunnan itsenäisen taipaleen

voidaan katsoa alkaneeksi vuonna 1869.

Kunnallishallintoa alettiin vuodesta 1873

toteuttaa kuntakokouksessa, jossa jokai-

sella veroa maksavalla kuntalaisella oli

äänivalta. Äänivalta oli sidottu varakkuu-

teen. Maallisten ja kirkollisten asioiden

yhteenkietoutumista kuvaa hyvin esimer-

kiksi se, että pappilan rakentamiseen ja

korjaamiseen kuuluneet asiat kuuluivat

kuntakokouksen päätettäviksi. Päätöksen-

tekijät olivat samoja sekä kirkonkokouk-

sessa että kunnankokouksessa. Kappalaiset

ja lukkarit sekä kirkkoväärtit olivat myös

maallisessa hallinnossa tärkeillä paikoilla.

Niin Kiikoisissa kuin monessa muussakin

pienessä pitäjässä kirkon ja kunnan hal-

linnon selkeä ero on löydettävissä vasta

1900-luvun alkupuolelta. (Lähde: Kiikois-

ten kunnan kotisivut)

Gallup

Karri Koskinen, Lahti

-Olen läpikulkumatkalla täl-

läkin kertaa. Poikkean aina

ohi mennessäni tässä ABC:llä

kahvilla tai syömässä. Kunnas-

ta en tiedä juuri mitään.

***

Pentti Aaltonen,

Tampere

-Poikkean usein ohikulkies-

sani tässä ABC:llä. Kiikoisis-

ta tiedän sen verran, että tämä

on pieni ja rauhallinen maa-

laiskunta. Ex-appiukko oli

syntyisin täältäpäin.

Sirkku Haapala,

Kiikoinen

-Kyllä Kiikoinen on ihan hy-

vä paikka. Olen asunut täällä

lähes koko ikäni, mitä nyt vä-

lillä ollut jonkun vuoden pois.

Parasta on se, että kaikki tun-

teva toisensa. Se on kodikasta.

Täällä riittää myös luontoa ja

rauhaa ympärillä. Terveyspal-

veluissa olisi kehittämisen va-

raa. Nyt ne ovat hankalia esi-

merkiksi vanhuksille, ja he

ovat huolissaan.

***

Klaus Viinamäki, Pori

-Tästä ohitse tulee ajeltua.

ABC on hyvällä paikalla, en

tiedä täältä oikein muuta kuin

sen. Kai Kiikoinen on ihan

rauhallinen, kiva kylä.

Vilma Tamminen, Lohja

-Meillä on mökki Laviassa,

poikkeamme tässä usein asi-

oilla. Tämä on rauhallinen

paikka.

***

Sari Helminen,

Kiikoinen

-Olen asunut täällä koko ikä-

ni, ja Kiikoinen on hyvä kun-

ta. Täällä on kunnan kokoon

nähden hyvät palvelut ja lap-

sille tosi hyvin harrastus-

mahdollisuuksia, siitä iso kii-

tos. Katuvaloja taas saisi olla

enemmän ja kevyenliikenteen-

väylää pitäisi jatkaa Jaaranky-

lään saakka.

Kiikoinen on pieni ja rauhallinen paikka, ainakin jos ohikulki-

joita on uskominen. Paikallisetkin viihtyvät, mutta he löytävät

kotikunnastaan kehittämisenkin varaa. Kysyimme kuudelta ohi-

kulkijalta millaisia mielikuvia Kiikoinen heissä herättää.

Millaisia mielikuvia Kiikoisista?

Rauhallinen ja turvallinen

kasvuympäristö tärkeä tekijä

asuinpaikan valinnassa

Kiikoisissa järjestetään tontti-

päivä jälleen tulevana viikon-

loppuna. -Viime vuoden ta-

pahtumasta jäi hyvä maku ja

tonttejakin myytiin sen ansi-

osta kolme kappaletta, kun-

nanjohtaja Tapio Rautava ker-

too. Hän uskoo, että rauhalli-

nen ja lapsille turvallinen kas-

vuympäristö on yksi tärkeä

tekijä asuinpaikan valinnas-

sa. -Toukolan koulussa oppi-

lasmäärä onkin lähtenyt kas-

vuun, kunnanjohtaja iloitsee.

Kiikoisissa harrastustoimin-

ta on kunnan kokoon nähden

vilkasta ja monipuolisesta tar-

jonnasta on tullut paljon kii-

tosta varsinkin lapsiperheiltä.

Tapio Rautavan mukaan ABC:

n risteysalue teollisuustonttei-

neen on herättänyt myös pal-

jon kiinnostusta ja alueelta on

kolmen vuoden aikana myyty

kymmenkunta tonttia.

Tonttipäivillä Kiikoisissa voi

käydä tutustumassa Kannus-

talon ja Älvsbytalon kohteisiin

ja kunnantalolla pääsee kes-

kustelemaan paikallispankki-

en ja kunnan edustajien kans-

sa. -Lähdemme tarvittaes-

sa myös esittelemään vapaita

tontteja, kunnanjohtaja Rau-

tava lupaa.

Kiikoisten kunnanjohtaja Tapio Rautava kertoo, että vii-

me vuonna tonttipäivillä kävi aika kuhina.

Päätös asuinpaikan vaihdosta tehtiin tonttipäivillä

”Kiikoisissa on ollut lämmin vastaanotto”

Ruotsalaisen perhe on muut-

tanut Kiikoisiin Kangasalal-

ta. Päätös asuinpaikan vaih-

dosta tehtiin viime vuoden

tonttipäivillä. Perhe on asu-

nut vanhan talon myytyään

kaksiossa Kiikoisissa ja kol-

misen viikkoa sitten muut-

tolaatikot kannettiin Hal-

mesmäentielle sijaitsevaan

uuteen Älvsbytaloon. -Kyllä

tässä itsellekin on hommia

riittänyt, vaikka talo itses-

sään tuli ns avaimet käteen -

periaatteella, kertoo perheen

äiti Piia. Tyttäret Annika ja

Emmi touhuavat eväidensä

kanssa ja esittelevät toimit-

tajille, millaiset pillimehut

ja voileivät äiti on pakannut

kerhoevääksi. -Tytöt käyvät

yhdessä seurakunnan ker-

hossa sekä MLL:n musiikki-

ja liikuntakerhossa ja An-

nika sai ikänsä puolesta jo

aloittaa satubaletinkin, Piia

kertoo. Hän iloitsee kovasti

uuden kotikuntansa harras-

tusmahdollisuuksista, jotka

ovat kuulemma paremmat

kuin Kangasalalla. -Terveys-

palveluissa täällä olisi kui-

tenkin parantamisen varaa,

hän jatkaa.

Mielessä muhii

yritysideakin

Ruotsalaiset ovat ilahtu-

neet saamastaan lämpimäs-

tä vastaanotosta. -Ihmiset

ovat täällä aivan ihania ja

ihan oudotkin tulevat jutte-

lemaan ja kyselemään kuu-

lumisia, Piia ihmettelee. Ko-

ko perhe nauttii myös kovas-

ti, kun ympärillä on tilaa ja

puhdasta, kaunista luontoa.

Perheen isä Mikko ajaa lin-

ja-autoa ja Piia on amma-

tiltaan vanhustyöhön eri-

koistunut lähihoitaja. Nyt

Piia on sairauslomalla ja jat-

kaa siitä äitiyslomaansa, sil-

lä laskettuun aikaan on enää

kuutisen viikkoa. Vanhaan

työpaikkaansa hän ei pit-

kän työmatkan vuoksi enää

aio palata, vaan tarkoitus on

hakea töitä lähempää. -Vam-

malasta, Huittisista tai Kan-

kaanpäästä, hän kaavailee.

Kiikoisissa Halmesmäentiellä sijaitseva Älvsbytalo on

Ruotsalaisen perheen uusi koti.

Piia, Annika ja Emmi nauttivat elämästä uudessa kodis-

saan. Piia-äitiä tosin rassaa välillä joka puolella lojuvat

muuttolaatikot ja yläkerta, joka pitäisi saada valmiiksi

ennen uuden perheenjäsenen syntymää

Poissuljettu ei myöskään ole

sellainen vaihtoehto, että Piia

perustaisi Kiikoisiin oman

yrityksen. -Se olisi vanhuk-

sille asumispalveluja tarjoava

yksityinen hoitokoti, hän ker-

too ja paljastaa, että tämä idea

on muhinut mielessä jo ennen

muuttoa Kiikoisiin.

Tekstit ja kuvat: Maija Latva ja Pauliina Parto

Page 16 - Alueviesti_40_2008